• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 21 s sitten

Esitys eduskunnalle: Muutos asunto-osakeyhtiölakiin purkavan uusrakentamisen helpottamiseksi

Pe, 10/26/2018 - 14:41

Hallitus ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotettaisiin. Keskeisin muutos olisi se, että taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun voimassa olevan lain mukaan asunto-osakeyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti. Hallitus antoi esityksen tästä eduskunnalle.

Esitetyt asunto-osakeyhtiölain muutokset toisivat taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin ja lisäksi ne turvaisivat kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman.

− Tällä uudistuksella vauhditetaan uusien asuntojen syntymistä. Muutos helpottaa etenkin kehittyvien kaupunkialueiden maankäyttö- ja asuntopolitiikkaa. Purkava uusrakentaminen mahdollistaa perinteiseen korjausrakentamiseen verrattuna uudenlaisen asuntotuotannon sekä alueiden tehokkaamman käytön ja kehittämisen, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Esityksen mukaan taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallintaoikeutta tai muita osakkaiden oikeuksia tai velvollisuuksia yhtiössä ei muutettaisi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lakiin uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.

Jos osakas ei haluaisi osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Lunastusoikeus olisi yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä omistavalla osakkeenomistajalla silloin, kun peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta kannattavaa. Yhtiökokous voisi myös 4/5 määräenemmistöllä päättää yhtiön omistaman rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osakkaille. Tässä tilanteessa osakkaat saisivat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jostain muualta.

Käytännössä purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan sitä, että kasvukeskusten taloyhtiöt purkavat tai luovuttavat isojen peruskorjausten ja -parannusten tarpeessa olevia rakennuksiaan ja tilalle rakennetaan enemmän uusia asuntoja ja muita huoneistoja. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hankkeita ei ole juurikaan toteutettu, koska päätökseen on vaadittu osakkaiden yksimielisyys.

Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan vuoden 2019 alusta.

Artikkeli Esitys eduskunnalle: Muutos asunto-osakeyhtiölakiin purkavan uusrakentamisen helpottamiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähkömarkkinalainsäädännön mahdollistettava aurinkosähkön hyvityslaskentamalli

Ke, 10/24/2018 - 13:53

”Sähkömarkkinalainsäädäntöä on kehitettävä nopeasti mahdollistamaan aurinkosähkön hyvityslaskentamalli”, kommentoi Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy työ- ja elinkeinoministeriön asettaman älyverkkotyöryhmän loppuraporttia. Työryhmä luovutti raportin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle keskiviikkona 24.10.

Valtioneuvoston selonteossa energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 todetaan, että valtaosa sähkönpientuotannon potentiaalista on asuinrakennuksissa. Potentiaalin toteutuminen edellyttää, että aurinkosähkön hyvityslaskentamalli on myös lainsäädännön puolesta mahdollinen.

Petri Pylsy edusti Kiinteistöliittoa työryhmässä, joka työskenteli kahden vuoden ajan selvittääkseen älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä oli luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa.

Työryhmä ehdottaa keskiviikkona julkistetussa raportissaan muun muassa positiivista suhtautumista energiayhteisöihin, sähkönsiirron kiinteän maksun korvaamista tehokomponentilla ja kulutusjoustoratkaisujen syntymistä kilpaillun liiketoiminnan kautta.

– Suomen etu energiamurroksessa ovat lähes 90 000 luontaiseksi energiayhteisöksi soveltuvaa toimijaa eli asunto-osakeyhtiöt, Pylsy sanoo.

Työryhmän linjauksen mukaisesti positiivista suhtautumista energiayhteisöihin tarvitaan, jotta asunto-osakeyhtiössä asuvat saadaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa omakotitaloissa asuviin. Nykyinen sähkömarkkinalainsäädäntö ei esimerkiksi mahdollista taloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmän toteuttamista kustannustehokkaimmalla tavalla. Osakkaat eivät tyypillisesti pysty saamaan täysimääräistä hyötyä yhteisön tuottamasta sähköstä, koska kiinteistösähkön kulutuksen jälkeen ylijäävän tuotannon oletetaan aina siirtyvän sähkönsiirtoyhtiön verkkoon. Käytännössä ylijäämä kuitenkin käytetään pääosin oman taloyhtiön asunnoissa.

Asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä tarvitsee mahdollistavaa lainsäädäntöä

Ensimmäinen askel kohti energiayhteisöjä olisi mahdollistaa asunto-osakeyhtiöissä niin sanottu hyvityslaskentamenettely. Tämä ratkaisu olisi resurssitehokas hyödynnettäessä jo asennettujen älykkäiden sähkömittareiden mittaustietoja. Aurinkosähköstä saatavaa hyötyä jaettaisiin laskennallisesti taloyhtiön osakkaille.

– Asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä rakentuu mahdollistavan, ei tiukasti rajoittavan sähkömarkkinalainsäädännön päälle. Mahdollistavan lainsäädännön päälle on hyvä rakentaa kustannustehokkaita, helposti ymmärrettäviä ratkaisuja täyttämään asiakkaiden tarpeet, Petri Pylsy toteaa.

Pylsyn mielestä sähkömarkkinoiden ja koko energiajärjestelmän kehittämisen on pohjauduttava lähtökohtaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Kuten työryhmäkin toteaa, markkinoiden hintasignaaleja ei pidä yrittää vahvistaa keinotekoisesti esimerkiksi suhteellisen sähköveron avulla.

Taustalla tarve hillitä ilmastonmuutosta

Sähkömarkkinoiden murroksen taustalla on pyrkimys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen suosimalla sähköntuotannossa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa. Koska uusiutuvien energianlähteiden saatavuus vaihtelee olosuhteiden mukaan, myös kulutusta on kyettävä mukauttamaan tarjonnan mukaan.

– Taloyhtiöiden todellisen energiamurroksen keskiössä on suunnitelmallinen kiinteistöpito. Teknisten ratkaisujen suunnittelussa aina sähköautojen latauspisteistä lämpöpumppuihin on otettava entistä paremmin huomioon energiankulutuksen lisäksi myös hetkelliset kulutushuiput ja niiden hallinta, Pylsy sanoo.

Älyverkkotyöryhmän loppuraportti

Artikkeli Sähkömarkkinalainsäädännön mahdollistettava aurinkosähkön hyvityslaskentamalli julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköautojen latausasemia kaivataan lisää – näin taloyhtiöt voisivat myydä sähköä autoilijoille

Ke, 10/24/2018 - 09:13

Sähköautojen yleistymistä hidastaa niiden korkea hankintahinta ja latausasemien vähyys. Uuden tekniikan avulla taloyhtiöt ja työpaikat voisivat asentaa pihoille sekä paikoitusalueille latauslaitteen ja myydä sähköä sitä tarvitseville. 

Suomessa on tällä hetkellä noin 2000 täyssähköautoa. Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sähköautoja olisi ainakin 250 000. Sähköautojen yleistymistä hidastaa korkean hankintahinnan lisäksi latausasemien vähyys. Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy latauspisteitä asentaa kotipihoille ja työpaikoille, missä autot ovat parkissa valtaosan vuorokaudesta.

– Sähköauto on latauksen puolesta ihanteellinen omakotitaloasujille, mutta taloyhtiöissä autojen lataaminen on haasteellisempaa. Yritämme ajaa osakeyhtiölakiin muutosta, jotta asukkailla olisi oikeus laittaa latauspiste taloyhtiön pihalle omalla kustannuksellaan, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kari Kallonen sanoo.

Asukkaiden omien latauspisteiden saamisen lisäksi toivotaan, että myös taloyhtiöt ja esimerkiksi yritykset voisivat asentaa latauspisteitä tontilleen ja myydä sähköä sitä tarvitseville. Tähän sopivaa teknologiaa on testattu kokeiluhankkeessa ympäristöministeriön KIRA-digissä, joka uudistaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja ja luo sekä testaa uusia digitaalisia ratkaisuja.

90 prosenttia latauksista tehdään kotona tai töissä

Ympäristöministeriön KIRA-digi on rahoittanut muun muassa pirkanmaalaista hanketta, jonka latauslaitteita voidaan asentaa parkkialueille, taloyhtiöiden pihoille ja työpaikoille helposti ja edullisesti. Echargie-laitteen avulla sähköä saa ladattua hitaasti, noin 25 kilometriä tunnissa.

– Peräti 90 prosenttia latauksista suoritetaan kotona tai työpaikalla, eli paikoissa, joissa auto seisoo useita tunteja paikoillaan. Niihin paikkoihin hitaat latausasemat sopivat hyvin, Echargie-latauslaitteen kehittäneen Cation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Katja Koponen kertoo.

Haasteena latausasemien pystyttämisessä on usein se, miten sähköverkon ylikuormitus estetään. Echargien kanssa sulakkeiden palamista ei tarvitse pelätä, sillä laitteen käyttämä sähköjärjestelmä suojataan kuormitusta hallitsevalla älykkäällä mekanismilla. Jos laitteita on samaan aikaan käytössä useita, ne kommunikoivat keskenään antaen sähköä vain sallitun määrän. Sillä aikaa muut autot ovat jonossa, ja niiden lataus alkaa vasta sitten, kun kapasiteettia vapautuu.

Liikenteestä viidennes päästöistä

Ensi keväänä markkinoille tuleva laite on kevyt sekä helposti liitettävissä ja lukittavissa paikoitusalueen olemassa oleviin ulkopistorasioihin, joten uusia sähköjohtoja ei tarvita. Laitteen lisäksi kokonaisuuteen on kehitetty omat puhelinsovellukset sekä sähkön myyjälle että ostajalle. Niiden avulla kuka tahansa voi myydä sähköä kenelle tahansa.

– Laitteen omistaja määrää sähkön hinnan, jonka ostaja maksaa applikaation avulla. Sovellus toimii samaan tyyliin kuin yleisimmät pysäköintisovellukset, Koponen kertoo.

Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat nostaneet sähköajoneuvot yhdeksi hiilidioksidipäästöjä rajoittavaksi ratkaisuksi lähitulevaisuudessa. Suomessa liikenne aiheuttaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä.

– Paikallispäästömme ovat nollassa, mikä on suuri ympäristöteko. Olemme myös hiljaisia, joten kaupunkimelu jää osaltamme pienemmäksi. Lisäksi ajaminen on halpaa: ajamme alle kahdella eurolla sata kilometriä, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kallonen sanoo.

Artikkeli Sähköautojen latausasemia kaivataan lisää – näin taloyhtiöt voisivat myydä sähköä autoilijoille julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat 6,2 miljardilla eurolla vuonna 2017

Pe, 10/19/2018 - 10:52

Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,2 miljardilla eurolla vuonna 2017. Yhteenlasketut korjauskustannukset vähenivät 6,2 prosenttia vuoden 2016 tasosta ja ne ovat kasvaneet 8,1 prosenttia vuodesta 2013. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,9 miljardilla eurolla. Kerrostalojen korjaamiseen kului 2,5 miljardia euroa ja rivitalojen korjaamiseen 780 miljoonaa euroa.

Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 2,0 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiön teettämiin korjauksiin ja loput 530 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin. Rivitaloyhtiöt korjasivat 520 miljoonalla eurolla ja rivitaloasuntojen omistajat 260 miljoonalla eurolla.

Luvuissa on arvonlisävero mukana. Korjauskustannuksissa ei ole mukana omalle työlle ja talkootyölle laskettua arvoa.

Korjauskustannukset talotyypeittäin ja rakennusosittain vuonna 2017, miljoonaa euroa

 

Rakennusosa Talotyyppi Omakoti-

ja paritalot Rivitalot

  Kerrostalot

  Kaikki 2017 Kaikki 2016 Kaikki 2015 Kaikki 2014 Kaikki 2013 Asunnon

märkätilat 418 124 246 788 918 847 625 749 Asunnon

keittiö 320 83 179 582 568 585 516 602 Asunnon asuin-

ja muut tilat 343 58 105 506 657 664 654 883 Ulkopinnat

ja rakenteet 873 240 674 1 787 2 037 1 846 1 620 1 510 Talotekniikka 591 177 1 024 1 791 1 762 1 518 1 645 1 496 Piha-alue

ja -rakennukset 347 53 140 540 486 580 509 352 Taloyhtiön

sisätilat 0 44 175 219 192 226 202 154 Yhteensä 2 891 780 2 543 6 213 6 622 6 266 5 771 5 745

 

Korjauskustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat kerrostaloissa vuoden 2017 aikana 46,2 €/m². Rivitaloissa vastaava kustannuserä oli 32,1 €/m² ja omakotitaloissa 21,3 €/m².

Asunto-osakeyhtiöiltä kysyttiin suurista remonteista, jotka on suunniteltu tehtäväksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kattoremontti on suunnitteilla lähes 20 prosentilla kysymykseen vastanneista asunto-osakeyhtiöistä. Piha-alueen remontointi on suunnitteilla 19 prosentilla. Julkisivuremontti ja käyttövesijärjestelmäremontti on suunnitteilla 18 prosentilla ja viemäröintijärjestelmäremontti 14 prosentilla vastanneista yhtiöistä.

Asunto-osakeyhtiöiden suunnitellut suuret remontit, prosenttia vastanneista

Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen korjauskustannukset vuonna 2017 olivat 475 miljoonaa euroa ja vuotta aikaisemmin 450 miljoonaa euroa.

Lähde: Rakennusten ja asuntojen korjaukset. Tilastokeskus.

Artikkeli Asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat 6,2 miljardilla eurolla vuonna 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöille suunnatut Energiaremontit laajenevat Tampereelle

Ma, 10/15/2018 - 12:39

Tamperelaiset kerrostaloyhtiöt voivat säästää jopa 15 miljoonaa euroa vuodessa Energiaremonttien avulla. Eniten potentiaalia on keskustassa ja isoissa kaupunginosissa, kuten Hervannassa ja Tesomalla.

Taloyhtiöille suunnattu Energiaremontti-palvelu laajenee pääkaupunkiseudulta isoihin kaupunkeihin. Ensimmäisenä vuorossa on Tampere.

LeaseGreenin ja OPn Energiaremontit pienentävät taloyhtiöiden energiakustannuksia ja hillitsevät vastikkeiden nousua. Samalla ne vähentävät korjausvelkaa, parantavat asumisen mukavuutta, pienentävät päästöjä sekä nostavat talon arvoa.

– Me käymme läpi koko rakennuksen ja sen tekniikan ja etsimme ne kohteet, joissa energialasku ja hiilijalanjälki pienenevät kustannustehokkaasti. Tämä toimintamalli on todettu hyväksi myös taloyhtiöissä, kertoo Energiaremonttien asiantuntija Ilkka Mäkelä LeaseGreeniltä.

– Useimmille taloyhtiöille on tärkeää, että me kannamme vastuun kokonaisuudesta – alkukartoituksesta ja rahoituksesta aina seurantaan saakka.

Tampereen seudun Energiaremonteista vastaava Mäkelä näkee eniten energiansäästöpotentiaalia keskustan asuinalueilla sekä Hervannassa, Tesomalla, Tammelassa ja Kalevassa. Tampereen naapurikaupungeissa on myös paljon kerrostaloja, joiden energiatehokkuutta voisi helposti parantaa.

Tampereella on paljon 1960–1980-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joissa on riittävän iso tontti maalämmölle ja tasakatto, jota voi hyödyntää aurinkosähköön. Tämän ikäisissä taloissa on myös koneellinen ilmanvaihto, mutta niistä puuttuu usein poistoilman lämmön talteenotto (LTO). Tällaisiin taloihin Energiaremontti sopii erityisen hyvin.

– Keskustassa tontit ovat ahtaampia. Lisäksi P-Hämppi ja rantatunneli rajoittavat jonkun verran maalämmön poraamista, LeaseGreenin Ilkka Mäkelä sanoo.

LeaseGreenin laskelmien mukaan pirkanmaalaiset taloyhtiöt voivat säästää energiaremonttien avulla 12–15 miljoonaa euroa vuodessa sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä yli 30 000 tonnia vuodessa.

– Uskomme, että tamperelaiset taloyhtiöt lähtevät nyt liikkeelle energiaremonttien kanssa. Hämäläiset eivät ole todellakaan niin hitaita kuin uskotellaan, Mäkelä sanoo.

Energiaremontit toteuttaa Suomen johtava energiapalveluyhtiö LeaseGreen, joka on erikoistunut suurten kiinteistöjen kustannustehokkaisiin energiaremontteihin. Tähän asti yritys on keskittynyt toimitilakiinteistöihin, mutta helmikuusta lähtien se on tarjonnut remontteja myös taloyhtiöille yhdessä OPn kanssa.

Energiaremontit rahoitetaan OPn leasing-tyyppisellä rahoitusmallilla, jossa remontin kustannukset veloitetaan taloyhtiöltä kiinteällä kuukausimaksulla. Tavoitteena on, että remontin kustannukset katetaan valtaosin tai jopa kokonaan saavutetuilla säästöillä. Näin yhtiö saa jopa mahdollisuuden alentaa vastikkeita.

Kuukausimaksuun perustuvan rahoitusratkaisun tarjoaa OP Yrityspankki Oyj ja perinteisen yhtiölainan puolestaan myöntää paikallinen osuuspankki, kuten OP Tampere. Asiakkuusjohtaja Katja Malmberg OP Tampereen Asumisen palveluista kuuluu itsekin iäkkään taloyhtiön hallitukseen.

– Energiaremontissa on minusta parasta helppous. Taloyhtiön ei tarvitse sitoutua rahallisesti vielä suunnitteluvaiheessa eikä tietää valmiiksi, mitä energiatehokkuusasioita sen kannattaa tehdä. Sen sijaan yksi yritys kokoaa erilaisista teknisistä mahdollisuuksista optimaalisen kokonaisuuden ja toteuttaa ne taloudellisesti kannattavalla tavalla, Malmberg sanoo.

– Olen ylpeä siitä, että OP on mukana säästämässä asukkaiden energiakustannuksia ja pienentämässä kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Kun energian kustannukset kasvavat, taloyhtiöt joutuvat korottamaan yhtiövastikkeita. Asukkaille on kuitenkin tärkeää pitää asumisen kulut kohtuullisina, ja tähän voi vaikuttaa Energiaremontin avulla.

Mitä isompi taloyhtiö, sitä enemmän säästyy energiaa

Tampereella ja Pirkanmaalla on kerrostaloissa iso energiansäästöpotentiaali. Pelkästään Tampereella on noin 700 kerrostaloyhtiötä, jotka hyötyisivät energiaremontista. Mitä isompi taloyhtiö on, sitä kannattavampi energiaremontti yleensä on.

Energiaremontit tarkoittavat käytännössä taloyhtiöiden kiinteistötekniikan modernisointia. Energiaremontti voi olla ilmanvaihdon parantamista tai poistoilman lämmön talteenottoa. Yleensä siihen kuuluu useita osa-alueita. Parhaimmillaan taloyhtiö säästää sen avulla satojatuhansia euroa, kun lämmityslaskut pienenevät.

Kannattavimpia investointeja ovat yleensä kaukolämmön tai öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai muihin lämpöpumppuihin. Maalämpöjärjestelmään on mahdollista liittää myös viilennysominaisuus, mikä parantaa entisestään järjestelmän hyötysuhdetta. Samoilla lämpöpumpuilla voidaan viilentää kerrostalon huoneistoja, mikä parantaa asumisen mukavuutta erityisesti kesän helteillä. Tätä mahdollisuutta on hyödynnetty Suomessa vasta harvoin.

LeaseGreen on Suomen johtava energiapalveluyhtiö. Yhtiön palveluksessa työskentelee Suomessa ja Ruotsissa noin 70 talotekniikan asiantuntijaa, ja se tarjoaa työtä noin 300 kiinteistöammattilaisen verkostolle. LeaseGreenin kehittämälle palvelumallille on myönnetty useita julkisia tunnustuksia. Yhtiön perustajat Tomi Mäkipelto ja Juho Rönni palkittiin syksyllä 2017 vuoden nuorina kasvuyrittäjinä.

Artikkeli Taloyhtiöille suunnatut Energiaremontit laajenevat Tampereelle julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Energiansäästöviikko hätyyttää hukkakulutusta

Ma, 10/08/2018 - 07:37

Valtakunnallinen energiansäästöviikko käynnistyy maanantaina 8.10.2018. Kampanja osuu merkittävään ajankohtaan, sillä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee arviointiraporttinsa maanantaina. Ennakkotietojen mukaan se suosittelee erittäin kiireellisiä päästöleikkauksia ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.

Kotitalouksien osuus kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kaksi kolmasosaa. Suomalaisen hiilijalanjälki painaa noin 11 tonnia, mikä on moninkertaisesti globaalisti kestävään tasoon verrattuna. Viimeistään nyt jokaisen pitäisi selvittää, miten omaa elämäntapaansa voi muuttaa vähähiilisemmäksi.

Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan neljän tonnin vähennys on mahdollinen nykyisillä teknologioilla ja ratkaisuilla sekä kulutustottumusten muutoksilla. Pelkästään asumisesta koituvia 4,5 tonnin hiilipäästöjä voi tiputtaa 2,5 tonniin suosimalla uusituvalla energialla tuotettua lämpöä ja sähköä, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, valitsemalla energiapihejä laitteita sekä säästävillä asumistottumuksilla.

Energiansäästöviikolla on asiaa energiasta taloyhtiöille

Taloyhtiöiden hoitokuluista 30-40 prosenttia kohdistuu energiaan: lämmitykseen, kiinteistösähköön sekä vesi- ja jätevesimaksuihin. Tuhlaileva energiankäyttö ja huoleton kiinteistönpito voi johtaa siihen, että jopa 30 prosenttia käytetystä energiasta on hukkakulutusta.

– Lämmön, veden ja sähkön hukkakulutus kannattaa kitkeä pois vikkelästi, sillä se kasvattaa asumiskustannuksia aivan turhaan. Asukkaat voivat itsenäisesti huolehtia huonelämpötiloista, ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä ja varmistaa hyvän ilmanvaihdon pitämällä ilmanvaihtoventtiilit ja suodattimet puhtaina. Apua ja ohjeita saa varmasti huoltoyhtiöltä, isännöitsijältä, taloyhtiön hallitukselta tai toisilta asukkailtakin, jos niitä kaipaa, asiantuntija Harri Heinaro Motivasta kannustaa.

Yli 1,9 miljoonaa suomalaista asuu kerrostalossa. Motiva ja Suomen Kiinteistöliitto muistuttavat, että taloyhtiössä energiahukan häätäminen on koko taloyhtiön yhteinen asia. Säästöjä saavuttaa, kun energiansäästön tavoitteista, energiatehokkuutta parantavista huoltotöistä ja kestävistä asumistottumuksista sovitaan yhdessä.

Energiansäästöviikko tavoittaa suomalaiset

Yli 240 yritystä, työyhteisöä ja taloyhtiötä on ilmoittautunut ennakkoon 8.-14.10. järjestettävään kampanjaan. Osallistujien kautta tavoitetaan yli 360 000 suomalaista. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa kannustetaan energiansäästöön sekä järjestetään energiansäästöön liittyviä opastuksia, tempauksia ja kisoja. Myös alakoululaiset viettävät energiansäästöviikkoa energiayhtiöiden tarjoaman Hei, kaikki toimii -opetusmateriaalin ja uuden verkkopohjaisen Agenttiseikkailun avulla.

Valtakunnallisen Energiansäästöviikon järjestää Motiva. Kampanja järjestetään jo 21. kertaa. Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö. Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla ne voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja.

Motiva ja Energiansäästöviikko verkossa: www.motiva.fi ja www.energiansaastoviikko.fi

Kuluttajien energianeuvonta ja neuvontapalvelu myös Facebookissa Asiaa energiasta -sivulla.

Artikkeli Energiansäästöviikko hätyyttää hukkakulutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Parveke voi kasvaa remontissa

Pe, 10/05/2018 - 12:33

Monessa 1970-luvulla valmistuneessa taloyhtiössä lähestyy julkisivujen ja parvekkeiden peruskorjaus. Samalla parvekkeet voi kohentaa uuden vuosituhannen tasolle, kuten helsinkiläisessä taloyhtiössä, todetaan lokakuun kansikuvajutussa.

Ensi viikolla posti kantaa kotiisi Suomen Kiinteistölehden lokakuun numeron. Lauttasaarelaistalon perusteellisesta julkisivuremontista ja siihen liittyvästä parvekkeiden laajentamisesta ja parantamisesta kertoo Jukka Sirenin artikkeli.

Kaukolämpö tuo Suomessa luotettavasti ja sisäsiististi lämpöä taloon. Siitä on kuitenkin suurempi ilo, jos myös talon patteriverkosto on kunnossa. Aiheesta löytyy lehdestä tuhti tietopaketti.

Putkistosaneerauksen yhteydessä voidaan kehittää kiinteistön energiataloutta, kertoo Pekka Karppisen artikkeli Monta asiaa putkeen yhdellä remontilla. Myös vesikalusteiden valinnalla voivat taloyhtiö ja kaikki osakkaat vaikuttaa sekä mukavuuteen että energiatehokkuuteen, sanovat asiantuntijat Mervi Ala-Prinkkilän haastattelemina. Mitä osakas itse saa asuntonsa märkätiloissa tehdä ja teettää, sitä valottaa artikkelissaan Lexian Carita Hulma.

Kavala asbesti ei näy paljaalla silmällä, vaan sen havaitseminen vaatii laboratorioanalyysin. Sellaisen teosta voikkaalaisessa Lab-Acessa kerrotaan myös lokakuun lehdessä.

Rakennuksen kosteudenhallinta voidaan sen sijaan saada kuriin julkisivukorjauksessa, selviää Kari Leponiemen artikkelista.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta!

Olemme mukana Finnbuild -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 10. – 12.10. ja löydät meidät osastolta 7D141. Hae uusin Kiinteistölehti osastoltamme!

Artikkeli Parveke voi kasvaa remontissa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Energiansäästöviikko alkaa maanantaina – Taloyhtiöt hukkakulutuksen perässä

Pe, 10/05/2018 - 10:16

Taloyhtiön energiansäästöviikkoa vietetään ensi viikolla 8.-14.10. Motiva ja Suomen Kiinteistöliitto kampanjoivat asumisen kestävien valintojen ja fiksun energiankäytön puolesta. Taloyhtiöissä voi piileskellä energiahukka, joka syö suoraan asukkaan kukkarosta.

Taloyhtiöiden hoitokuluista 30-40 prosenttia kohdistuu energiaan: lämmitykseen, kiinteistösähköön sekä vesi- ja jätevesimaksuihin. Tuhlaileva energiankäyttö ja huoleton kiinteistönpito voi johtaa siihen, että jopa 30 prosenttia käytetystä energiasta on hukkakulutusta.

– Lämmön, veden ja sähkön hukkakulutus kannattaa kitkeä pois vikkelästi, sillä se kasvattaa asumiskustannuksia aivan turhaan. Asukkaat voivat itsenäisesti huolehtia huonelämpötiloista, ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä ja varmistaa hyvän ilmanvaihdon pitämällä ilmanvaihtoventtiilit ja suodattimet puhtaina. Apua ja ohjeita saa varmasti huoltoyhtiöltä, isännöitsijältä, taloyhtiön hallitukselta tai toisilta asukkailtakin, jos niitä kaipaa, asiantuntija Harri Heinaro Motivasta kannustaa.

Motiva ja Ekokumppanit on julkaissut vinkkivideosarjan asukkaille, jossa energianeuvoja näyttää kädestä pitäen asukkaille kuuluvien pienten huoltotöiden tekemisen. Videot löytyvät Motivan Youtube-kanavalta.

Taloyhtiöiden energiansäästöpotentiaalista on mahdollista saavuttaa 10-15 prosenttia ilman kalliita ja raskaita korjaustoimenpiteitä. Kiinteistöhuollon ammattilainen varmistaa, että lämmitysjärjestelmä säädetään ja huolletaan hyvin ja ilmanvaihto toimii oikein.

– Energiatehokkuus kulkee käsi kädessä asumismukavuuden kanssa. Sopivat huonelämpötilat ja toimiva ilmanvaihto ovat hyvän sisäilman perusta, Heinaro toteaa.

Energiankulutuksen seuranta on yhteinen etu

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy kehottaa taloyhtiöiden hallituksia seuraamaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.

– Taloyhtiön hallinnon pitää reagoida poikkeamiin nopeasti, sillä äkillinen kulutuksen lisääntyminen voi olla merkki rikkoutuneesta LVI-tekniikasta tai vesivuodosta. Hallitus ei kuitenkaan ole ainoa vastuullinen, vaan myös jokaisella asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa eteenpäin havaitsemistaan epäkohdista, kuten vuotavista vesikalusteista tai ilmanvaihdon ongelmista, Pylsy muistuttaa.

Kiinteistöliitto ja Motiva julkaisivat Energiansäästöviikolle 5 fiksua vinkkiä joka kodin energiansäästöön -julisteen, joka kannustaa asukkaita torjumaan energiahukkaa. Julisteen voi tulostaa ilmoitustaululle tai jätehuoneen seinälle opastukseksi kaikille asukkaille.

Järjestelmällinen energiahukan häätäminen on koko taloyhtiön yhteinen asia. Parhaan tuloksen saavuttaa, kun tavoitteista, huoltotehtävistä ja energiankäyttöön liittyvistä tavoista keskustellaan ja sovitaan yhdessä.

– Asukkaan mielipiteen ja näkemyksen kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Meillä asukastoimikunnat ovat olleet mukana alusta asti ja energiansäästön tietoisuutta on jalkautettu taloyhtiöihimme myös energiansäästöviikolla. Turhan kulutuksen leikkaaminen on kaikkien etu, painottavat toimitusjohtaja Matti Böhm ja sosiaali-isännöitsijä Jaana Leppänen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarista, joka on ollut viikon viettäjä jo vuodesta 2005.

Lue lisää Energiansäästöviikosta ja ilmoita oma taloyhtiösi mukaan!

Artikkeli Energiansäästöviikko alkaa maanantaina – Taloyhtiöt hukkakulutuksen perässä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Harhaluulot ylläpitävät sisäilmaongelmia monissa kodeissa – Ilman rakennevuodot sekoitetaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon

Ti, 10/02/2018 - 15:39

Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyy monia harhaluuloja. Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista.

Ilman rakennevuotoja luullaan virheellisesti painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi. Todellisuudessa rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo puuttuvasta tai puutteellisesta ilmanvaihdosta. Jos korvausilma kulkeutuu asuntoon rakennevuotojen, postiluukun tai viemärin kautta, se tuo sisäilmaan hajuhaittoja ja epäpuhtauksia. Huonoon sisäilmaan tottuu yllättävän nopeasti,  joten keinoja sen parantamiseen jaksetaan harvoin selvittää. Useimmissa tapauksissa kodin ilmanvaihdon saisi kuitenkin hoidettua kuntoon muutamalla satasella. Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Taloyhtiöissä asukkailla on oikeus vaatia tarvittavia korjauksia. Ilmanvaihdolla on vaikutusta sekä asunnon kuntoon että asukkaiden hyvinvointiin.

Suomessa on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Niistä noin 600 000 asunnossa on täysin koneellinen ilmanvaihto, jossa ilmaa sekä tuodaan että poistetaan asunnosta koneellisesti. Koneellinen ilmanvaihto löytyy useimmista 2000-luvulla rakennetuista kodeista. Yli kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa on joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Näitä järjestelmiä suosittiin aiempien vuosikymmenten rakentamisessa.

– Painovoimainen ilmanvaihto ymmärretään helposti väärin. Tapaan toistuvasti ihmisiä, jotka kertovat, että heidän kotonaan raitis ilma tulee sisään ikkunanpielistä ja lattianraoista. Asukkaat kuvittelevat rakennevuotojen tarkoittavan painovoimaista ilmanvaihtoa, mikä ei pidä paikkaansa, kertoo Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.

Rakenteiden läpi asuntoon vuotava ilma tuo sisäilmaan epäpuhtauksia, joista osa voi olla terveydelle haitallisia. Joskus ne voi aistia sisäilmasta poikkeuksellisina hajuina, mutta monia epäpuhtauksia ei huomaa hajusta. Ilman vaihtuminen on lisäksi riittämätöntä, mikä aiheuttaa tunkkaisuutta ja heikentää ilman laatua.

Toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteusvaurioita

Todellisuudessa toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää aina korvausilma- ja poistoilmaventtiileitä, ihan niin kuin koneellinen ilmanvaihtokin. Ne toimivat vain ilman koneita. Ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eroon, sillä lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Myös tuulella on iso vaikutus, sillä se luo imua ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla.

– Jotta ilma vaihtuu riittävästi, korvausilmaventtiilit pitäisi löytyä jokaisesta makuu- ja oleskeluhuoneesta. Poistoilmaventtiilit sijoitetaan keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc:hen ja vaatehuoneeseen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että asunnossa pitää olla yksi korvausilmaventtiili 20 m2 kohti. Näin korvausilmaa tulee tarpeeksi ja sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos asunnosta, Schlauf kiteyttää.

Toimiva ilmanvaihto on tärkeää paitsi asukkaiden hyvinvoinnille ja asumismukavuudelle, myös asunnon kunnolle. Kosteutta syntyy jatkuvasti esimerkiksi ruoanlaitoista, pyykkien kuivatuksesta ja suihkusta. Jos se ei pääse ulos, pinnoille kertyvä kosteus voi aiheuttaa maali- ja tapettivaurioita sekä kylpyhuoneen kosteusvaurioita. Se luo myös suotuisat kasvuolosuhteet mikrobikasvustoille. Oikein toimiva ilmanvaihto ylläpitää asunnon arvoa ja vaikuttaa asunnon energian kulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa.

Pullotalossa ilma etsii omat reittinsä sisään

Korvausilmaventtiilien puuttumisen aiheuttamat ongelmat korostuvat asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.

– Raittiin ilman pitäisi päästä asuntoon hallitusti korvausilmaventtiilien kautta. Todellisuudessa noin miljoonasta suomalaiskodista korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan. Moniin 1970–1990-luvuilla rakennetuihin asuntoihin ne jätettiin asentamatta, koska taloista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Näihin taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka ilmee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsee sisään. Asukkaiden on siis avattava ikkunoita, jotta ilma vaihtuu eikä asuntoon synny alipainetta, Schlauf kuvailee.

Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, koneellinen poistoilma imee ilman sieltä mistä saa: rakenteiden raoista, postiluukun kautta käytävästä, pistorasioiden läpi seinästä tai viemäreistä. Välillä asukkaat tukkivat itse venttiileitä vedon tunteen tai melun vuoksi. Vanhoissa taloissa rautaluukun takana olevia venttiileitä on saatettu jopa tapetoida umpeen.

Ilmanvaihdon voi laittaa helposti kuntoon

Puutteellinen tai puuttuva ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus. Korvausilmaventtiilejä voi asentaa myös jälkikäteen. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Esteenä on usein, etteivät ihmiset tule ajatelleeksi, että oman kodin ilmanvaihtoa voisi tai pitäisi parantaa. Ilman tulisi kuitenkin vaihtua asunnossa kaksi kertaa tunnissa. Ilman korvausilmaventtiilejä tämä ei toteudu. Kodin ilmanvaihdon parantaminen on yleensä aika helppoa.

– Korvausilmaventtiilien asennuspaketteja löytyy valmiina erilaisiin kohteisiin. Seinään voi porata uuden läpiviennin venttiilin asennusta varten. Jos ikkunassa on puinen tuuletusluukku, venttiilin voi helposti asentaa siihen. Vanhojen talojen seinissä oleviin rautaluukkuihin löytyy oma venttiilimallinsa. Moniin kohteisiin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin, joka säätää itseään termostaatilla lämpötilan mukaan. Tämä sopii erityisesti ihmisille, jotka ovat herkkiä vedon tunteelle, Schlauf suosittelee.

Helpoiten ilmanvaihdon parantamisen voi aloittaa kodeissa, joissa venttiilit on vain tukittu. Tilanne paranee avaamalla ja puhdistamalla venttiilit. Jos korvausilmaventtiilit ovat rikki, ne kannattaa vaihtaa ehjiin. Vaiva on pieni, mutta vaikutus asumismukavuuteen suuri. Vanhan venttiilin voi vaihtaa esimerkiksi termostaatilla toimivaan malliin.

Uusissa korvausilmaventtiileissä on mahdollista käyttää tehokkaita F7-luokan hienosuodattimia, jotka nappaavat lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Korkealaatuinen suodatin auttaa ehkäisemään terveydelle haitallisten pienhiukkasten pääsyä sisäilmaan. Tarvittaessa uusiin venttiileihin saa myös äänenvaimentimen, joka vaimentaa ulkoa kantautuvaa melua.

– Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Asunto-osakeyhtiöissä asukkaiden kannattaa nostaa ilmanvaihdon ongelmat taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tietoon ja kysyä, miten ne aiotaan korjata. Jos asia ei etene, aiheesta voi soittaa kunnan terveystarkastajalle. Korvausilmaventtiilien asentaminen on niin edullista, ettei remontin takaisinmaksuaikoja tarvitse edes miettiä, Schlauf muistuttaa.

Artikkeli Harhaluulot ylläpitävät sisäilmaongelmia monissa kodeissa – Ilman rakennevuodot sekoitetaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöliiton korjaus- ja tekninen neuvonta laajeni

Ma, 10/01/2018 - 14:56

Valtakunnallinen korjausrakentamisneuvonta muuttui lokakuun alusta korjaus- ja tekniseksi neuvonnaksi, joka on jäsenten käytettävissä ma-to klo 10-12. Neuvontapalvelun puhelinnumero (09) 1667 6311 pysyy ennallaan. Kiinteistöliitto Uusimaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueella jäsentalojen edustajat saavat entiseen tapaan neuvontaa yhdistysten omilta asiantuntijoilta.

Kiinteistöliiton jäsenet saavat korjaus- ja teknistä neuvontaa neljänä päivänä viikossa aiemman kahden päivän sijaan. Neuvontapalvelun aukioloaika kasvoi kuudesta viikkotunnista kahdeksaan. Laajemmat palveluajat parantavat palvelujen saatavuutta jäsenten kannalta.

Korjaus- ja tekninen neuvonta palvelee puhelimitse jäsentalojen hallituksia ja isännöitsijöitä sekä vuokratalojen johtoa. Kiinteistön jäsennumero kysytään palvelussa ennen puhelun yhdistämistä asiantuntijalle, kuten muissakin valtakunnallisissa neuvontapalveluissa. Neuvontaa antavat vuoropäivinä Kiinteistöliitto Uusimaan, Kiinteistöliitto Pirkanmaan ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen asiantuntijat. Palvelu on kaikkien Kiinteistöliiton alueellisten jäsenyhdistysten jäsentalojen käytettävissä.

Korjaus- ja tekninen neuvonta

  • ma-to 10-12
  • puh. 09 1667 6311

Artikkeli Kiinteistöliiton korjaus- ja tekninen neuvonta laajeni julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Naapuri osti sähköauton ja haluaa latauspisteen: kuka maksaa?

Pe, 09/28/2018 - 08:19

Sähköautojen yleistyminen pakottaa monet taloyhtiöt miettimään suhtautumistaan sähköautojen lataamiseen. Elokuusta lähtien taloyhtiöille on ollut tarjolla julkista tukea latausjärjestelmien hankintaan, mutta kustannuksia valuu myös taloyhtiöille. LähiTapiola kokosi yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.

Erityisesti ladattavien hybridiautojen yleistyminen näkyy taloyhtiöissä yleistyvinä kysymyksinä latausjärjestelmiin liittyen. Sähköautoja ajaa Suomen teillä Trafin rekisteritietojen mukaan yli 11 000, kun vielä vuodenvaihteessa niitä oli noin 7 000. Trafin heinäkuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista suunnittelee siirtyvänsä seuraavan viiden vuoden aikana vaihtoehtoisen käyttövoiman henkilöautoon, joista selvästi suosituin vaihtoehto on ladattava hybridiauto.

– Käytännössä kaikissa taloyhtiössä on lämmitystolppavalmius ja varsin usein tämä mielletään soveltuvaksi myös sähköautojen lataamiseen. Auton lataaminen on perinteisestä pistorasiasta mahdollista, mutta kovin hidasta. Siksi taloyhtiöissä käytännössä tutkitaankin usein varsin nopeasti muita vaihtoehtoja autojen lataukseen, kertoo LähiTapiolan moottoriajoneuvovakuuttamisen johtaja Tapani Alaviiri.

Parkkipaikoilta löytyvän tavanomaisen lämmitystolpan pistokkeesta eli ammattikielellä Schuko-töpselistä voi ladata niin hybridiautoa kuin täyssähköä. Asiantuntijoiden suosituksissa tällaista latausta suositetaan turvallisuussyistä vain rajatulla virtamäärällä ja tilapäiseen käyttöön.

LähiTapiolan koti- ja kiinteistövakuutusten ohjeistuksena on, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköauton lataukseen, on ennen latausta tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus ja latauslaitteet on huollettava säännöllisesti. Tarkastuksista on esitettävä sähköasennusliikkeen kirjallinen todistus pyydettäessä.

Mitä taloyhtiön pitää huomioida?

Taloyhtiöille ja pientaloille sähköautojen latausratkaisuja toimittavan Plugit Finlandin operatiivinen johtaja Marcus Suvanto listaa asioita, joita taloyhtiöiden pitäisi huomioida latausratkaisuja pohtiessa.

– Taloyhtiössä hanke alkaa asiantuntijan kartoituksesta. Selvitetään nykyinen sähköistys ja sen soveltuvuus latauskäyttöön. Tyypillisesti ratkaisu taloyhtiön laajempaan tarpeeseen löytyy latausjärjestelmästä, joka mahdollistaa kuormituksen hallinnan. Käytännössä siis varmistetaan, että yhdenaikainen latausteho pysyy niissä rajoissa, missä kiinteistö sen sallii, Suvanto sanoo.

Suvannon mukaan latauslaitteiden vaatima infrastruktuuri koostuu kiinteistön sähkökeskuksesta latauspisteisiin vedettävistä syöttökaapeleista sekä latausjärjestelmää ohjaavasta yksiköstä. Niiden avulla taataan nopea ja turvallinen lataaminen.

Suvannon mukaan taloyhtiöissä asiaa pohtivien täytyy myös päättää investoiko nyt suoraan ratkaisuun joka vastaa myös lähivuosien kasvavaan tarpeeseen vai halutaanko palvella vain alkuvaiheen tarvetta esimerkiksi muutamalle ladattavalle hybridiautolle.

– Mikäli latauspisteiden kaapelointi joudutaan uusimaan, ovat esimerkiksi kaivuutyöt suuri kustannuserä ja niiden osuus kustannuksista on lähes sama riippumatta siitä, että kuinka tehokas latausjärjestelmä asennetaan. Kustannuksia taloyhtiö voi jakaa eri tavoin. Yhtenä mallina taloyhtiö voi halutessaan kustantaa perusinfran ja jättää yksittäisten asukkaiden maksettavaksi latauksen yhdistämisen parkkipaikkaan. Myös latauksesta syntyviä kustannuksia voidaan jakaa taloyhtiössä eri tavoin, Suvanto kertoo.

Suvanto suosittelee varmistaamaan, että investoinnit tehtäisiin mielummin ajatellen kiinteistön elinkaarta, kuin muutaman seuraavan vuoden tarvetta.

Mitä latausjärjestelmä maksaa?

Esimerkiksi helsinkiläinen taloyhtiö asentaa 20 parkkipaikalle Plugitin latausjärjestelmän. Parkkipaikkakohtainen kustannus on noin 1500-3000 per latauspiste sisältäen asennustyöt. Latausjärjestelmän kustannusten hintahaarukkaan vaikuttaa merkittävästi sähköinfran lähtötaso ja sijaitsevatko parkkiruudut ulkona vai parkkihallissa.

– Perusinfratöiden ja näihin liittyvien asennustöiden kustannukset tyypillisesti jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Tämä tulee myös herättämään keskustelua taloyhtiöissä. Uskon, että se kuitenkin vaikuttaa koko kiinteistön arvoon ja houkuttelevuuteen tulevaisuudessa yhä enemmän. Nyt jo osalle asunnonhakijoista sähköautojen latausjärjestelmä on valintakriteeri, Suvanto sanoo.

Kustannusten kattamiseen on tarjolla myös julkista tukea. ARA on tarjonnut latausjärjestelmien hankintaan tukea jo elokuusta 2018 lähtien.

Taloyhtiö – huolehdi näistä, kun sähköauto saapuu 1) Voiko sähköautoa ladata tavanomaisesta pistokkeesta tai lämmitystolpasta?

Kyllä voi, mutta se ei ole suositeltavaa jatkuvassa käytössä. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa sanotaan, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköauton lataukseen, on ennen latausta tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus ja latauslaitteet on huollettava säännöllisesti. Tarkastuksista on esitettävä sähköasennusliikkeen kirjallinen todistus pyydettäessä.

2) Miten lataaminen onnistuu tavallisesta pistokkeesta tai parkkipaikan lämpötolpasta?

Sähköteknisen alan kansallisen standardointijärjestö Seskon suositusten mukaan tavallisesta pistokkeesta tehtävä lataus on rajattava 8 ampeerin virtaan. Rajoitus koskee myös esimerkiksi parkkipaikkojen lämmitystolppia. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että latauslaitteen virransäätöyksikön vedonpoistosta on huolehdittu sekä lataus on aina päätetty ennen kuin latauskaapeli irrotetaan pistorasiasta.

Sähköauton akkua saa tavallisesta pistokkeesta ladattua 8 ampeerin virralla alle 2 kilowattia tunnissa. Keskimääräinen tehonkulutus sähköautoissa on noin 20 kilowattia 100 kilometrillä. Lisäksi tyypillisesti tulee huolehtia myös energiakulutuksen kohdistamisesta käyttäjään.

3) Millainen laite on soveltuva sähköautojen päivittäiseen lataamiseen?

Sähköautojen lataamiseen tarkoitettujen laitteiden etuja ovat turvallisuus, helppous ja tehokkuus. Pistoketyyppi näissä laitteissa on tarkoitettu nimenomaisesti sähköautojen lataamiseen ja latauskaapeli voi olla laitteessa joko kiinteänä tai käyttäjällä erillisenä. Älykkäällä latauslaitteella on lisäksi mahdollista kohdistaa ja laskuttaa energiakustannukset suoraan käyttäjältä ilman, että taloyhtiölle muodostuu hallinnollista työtä.

4) Uskaltaako sähköautojen latausinfraan investoida nyt vai kannattaako odottaa?

Suurimmat kustannukset syntyvät perusinfratöistä, joilla pärjää kauas tulevaisuuteen. Infraan investointi ei mene ”harakoille”, koska laitteita voi lisätä tarpeen mukaan. Siksi sähköautojen latausvalmius kannattaa tehdä kerralla mahdollisimman moneen parkkipaikkaan, koska tämä alentaa kokonaiskustannuksia.

5) Voiko taloyhtiö hankkia alkuun esimerkiksi muutaman yhteisen latauspisteen ja investoida myöhemmin latausjärjestelmään?

Tämä on mahdollista. Kustannusten näkökulmasta kuitenkin merkittävä osa kustannuksista syntyy rakennustöistä. Taloyhtiöstä tulee myös houkuttelevampi uusille asukkaille, kun siellä on valmiudet sähköautojen lataukseen. Yhteisen latauspisteen ongelma on yhdenaikainen tarve pisteen käytölle. Vuorottelu latauspisteella tarkoittaisi sitä, että ladattu auto vaihdettaisiin toiseen keskellä yötä. Useimmiten taloyhtiön yhteiskäyttöpaikka ei ole tarkoituksenmukainen.

6) Kuka maksaa taloyhtiössä latauslaitteiston hankinnan?

Tyypillisesti sähköautojen latausjärjestelmän ja valmiuden hankkiminen on muihin taloyhtiön yhteisiin korjaus- ja parannustöihin verrattava kustannus eli se jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Latauspistokkeen hankinnasta vastaa tyypillisesti sen käyttäjä. Huomiota on kiinnitettävä kustannusten yhdenmukaisuuteen riippumatta latauspaikasta.

7) Kuka maksaa latauslaitteiston ylläpidon ja latauksen?

Taloyhtiö yleensä maksaa laitteiston ylläpidon ja huollon, mutta lataukseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Älykkäillä latauslaitteilla on helppo kohdistaa sähkönkulutus käyttäjätasolla jolloin myös palvelukustannukset tyypillisesti kohdistuvat käyttäjälle.

8) Onko lainsäädäntöön odotettavissa muutoksia lähivuosille?

EU:sta on tulossa energiatehokkuusdirektiivi 2025 mennessä voimaan parkkihalleissa. Kaikkiin uusiin ja remontoitaviin kohteisiin, joissa yli 10 pysäköintipaikkaa pitää olla valmius lataukseen. Uudessa tai remontin läpikäyneessä muussa kuin asuinrakennuksessa pitää olla 20 prosentissa paikoista latausmahdollisuus ja rakennettuna ainakin yksi latauslaite.

LähiTapiola sijoitti kesäkuussa 2018 liikkumisen palveluita tuottavaan Plugit Finlandiin.

Artikkeli Naapuri osti sähköauton ja haluaa latauspisteen: kuka maksaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut