• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 45 min sitten

Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta

Ke, 04/03/2019 - 08:27

Kevään numerossaan Taloyhtiö.Nyt pureutuu taloyhtiöille ajankohtaisiin aiheisiin. Esillä ovat niin digitalisaation tuomat uudet sähköiset ratkaisut, uusi sähköinen asunto-osakerekisteri, purkava uusrakentaminen kuin toimivaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät hyvän asumisen peruspilarit.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla noin 250 000 kappaleen painoksena tänään jaettava Taloyhtiö.Nyt-teemalehti käy tuoreessa numerossaan läpi hyvän asumisen kulmakiviä. Lehden julkaisija on Suomen Kiinteistöliitto ry ja kustantaja Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Kiinteistöliitto-yhteisön asiantuntijoiden kirjoittamissa, taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille suunnatuissa artikkeleissa käydään läpi mm. asuinkiinteistön kuntoa peruskuntoarvion ja rakennuksen kuntosovelluksen Rakun avulla.

Lehti myös neuvoo, miten kyberrikollisuutta voidaan torjua taloyhtiössä ja miten kiertotaloutta saataisiin edistettyä enemmän taloyhtiöissä. Nämä ja monet muut mielenkiintoiset artikkelit ovat luettavissa Taloyhtiö.Nyt-lehdestä, jonka voit lukea myös sähköisesti.

Taloyhtiö.Nyt lehden artikkelit ja näköislehti ovat luettavissa täällä.

Artikkeli Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen

Pe, 03/29/2019 - 12:53

Uusissa talo- ja kiinteistöyhtiöissä rakennetaan monipuolisia kasvi-istutuksia ja vanhoissa uusitaan tai tehdään aivan uusia istutuksia. Kasvien avulla luomme asukkaille viihtyisyyttä mutta myös elinympäristöä monille hyönteis-, eläin- ja lintulajeille. Kasvialueet ovat tärkeitä myös hulevesien luontaisessa imeyttämisessä maaperään tonteilla.

– Valitettavasti monet kasvi-istutukset kuitenkin kärsivät puutteellisesta tai ammattitaidottomasta hoidosta. Uusia kasvi-istutuksia pitää tehohoitaa kasvi-istutustyypistä riippuen kolmesta viiteen vuotta. Tämän jälkeen hoitoa voidaan vähentää, koska kasvillisuus on vallannut tyhjät tilat ja se pärjää kilpailussa ei-toivottuja kasveja vastaan. Kasvien hoito voi olla järkevää erottaa muusta kiinteistönhoidosta tai pyytää yritykseltä ammattitaitoista henkilökuntaa hoitotöihin tai ottaa hoitopalvelu viheralan yritykseltä erillisenä työnä, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta kertoo.

Yhtiömuotoisten pihojen hoito on useissa kohteissa hintakilpailtu pilalle. Nykyisillä hinnoilla pihoja ei välttämättä pystytä hoitamaan laadukkaasti. Tässä asiassa isännöinti- ja kiinteistöalalla on tiedollinen aukko. Jos pihojen kasvillisuutta ei hoideta asiallisesti istutuksen jälkeen, istutustyö saatetaan joutua uusimaan jopa parin, kolmen vuoden jälkeen. Jos hoito on ammattitaitoista, piha kukoistaa ja sijoitettu raha tulee takaisin kohonneina asuntojen hintoina.

Jos pihan oikeasta hoidosta on epävarmuutta, kannattaa kääntyä viheralan ammattilaisten puoleen. Monet maisemasuunnittelijat ja viherrakentajat tarjoavat konsultointipalvelua. Jo tunnin pihakäynnillä saa tarvittavat ohjeet, mitä pihassa kannattaa tehdä.

Artikkeli Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa

Pe, 03/29/2019 - 12:30

Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016-2028.

Sähkönkäyttäjien siirtomaksut ovat nousseet dramaattisesti verkkoinvestointien takia. Jakeluverkkoyhtiöt ovat lakisääteisiä monopoleja, joita käyttäjät eivät voi kilpailuttaa. Sähköä perushyödykkeenä on myös lähes mahdoton korvata. Kaikille asiakkaille keskeistä on, että sähkö, siirto ja siihen liittyvät verot ovat mahdollisimman edullisia ja sähkön laatu on hyvää sekä sitä on saatavilla vaivattomasti.

Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton pyynnöstä diplomi-insinööri Aleksi Muukkonen selvitti LUT-yliopiston MSF-maisteriohjelman huhtikuussa julkaistavassa pro gradu tutkielmassaan muun muassa sitä, miten kustannustehokkaita jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin tehdä asiakasnäkökulmasta.

Pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin kuuden suurimman haja-asutusalueella toimivan jakeluverkkoyhtiön verkkoinvestointien kehittämissuunnitelmia. Huomionarvoista on, että jakeluverkkoyhtiöiden toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin. Tämä on mahdollista, kun asiakasnäkökulma ja asiakkaiden tahtotila huomioidaan verkkoinvestointipäätöksiä tehtäessä ja esitetyt toimenpiteet tehdään ennen vuonna 2020 alkavaa uutta verkkoyhtiöiden valvontajaksoa.

– Asiakkaat ovat vihaisia jatkuvasti kallistuvista sähkönsiirtomaksuista. Nyt on tärkeää, että päättäjiltä löytyy rohkeutta ja tahtotilaa tehdä esitetyt muutokset nopeasti. Miljardin euron säästöllä kuluttajien siirtomaksut laskevat huomattavasti, painottaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Keskeistä on, että verkkojen ennenaikaisten uusimisten ja maakaapeloinnin sijasta mahdollistetaan ja kannustetaan verkkoyhtiöitä hankkimaan haja-asutusalueella myrskyvalmius palveluna käyttäjiltä. Asiakkaat voivat haarakohtaisesti yhdessä päättää toimitusvarmuusinvestoinnista tai myrskyvalmiuden myymisestä verkkoyhtiölle palveluna. Näitä palveluita voisivat olla esimerkiksi akut ja vakuutukset. Arviolta jo noin viidenneksellä haja-asutusalueiden käyttöpaikoista on jo omaehtoisesti hankittuna myrskyvalmius (esim. aggregaatti).

Säästöjen saaminen edellyttää, että jakeluverkkoyhtiöt käyttävät nykylain sallimat poikkeavat toimitusvarmuuden tavoitetasot täysimääräisinä. Investointeja voidaan pienentää, kun haja-asutusalueen vapaa-ajan asunnoille hyväksytään yli 36 h sähkönjakelun keskeytykset. Tämä luonnollisesti edellyttää asiakkaiden omaa hyväksyntää.

Verkkoinvestointien kustannuksia voidaan alentaa hyödyntämällä nykyistä paremmin joustavia tapoja kehittää toimitusvarmuutta. Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Tässä valvonnassa investointien tasapoistojen tulisi olla riippuvaisia verkonosan liittymien määrästä. Sitoutuneelle pääomalle saisi pienemmän tuoton, jos investointialueella olevien liittymien määrä vähenee. Tällä olisi kannustinvaikutus vaihtoehtoisiin joustaviin investointeihin ja ”rankaisumekanismi” tehtyihin epäjoustaviin yli-investointeihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että väestöltään vähenevillä haja-asutusalueilla sähköverkkoyhtiöiden tulisi käyttää maakaapeloinnin sijasta edullisempia tapoja ratkaista sähkön toimitusvarmuus.

– Suomen sähköjärjestelmästä tulee asiakkaille liian kallis, jos jakeluverkkoyhtiöt asiakkaita kuulematta kaivavat riskivapaasti maakaapelit myös haja-asutusalueille. Jakeluverkon varmuuden tulee jatkossakin täyttää lain edellytykset, mutta älykkäin verkko ei aina ole se kallein tai maan alla. Säästettävälle miljardille eurolle sähkönkäyttäjät löytävät varmasti muuta käyttöä, toteaa Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen.

Jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminta on suljettu monopoli takuutuotolla. Erityisen tärkeää olisi pystyä avoimesti arvioimaan ja ohjaamaan näiden yhtiöiden toimintaa huomattavasti nykyistä avoimemmin. Yhtiöiden tietojen, kehittämis- ja investointisuunnitelmien sekä päätösten tulee olla avoimesti saatavilla, hyödynnettävissä sekä kehitettävissä. Miljardiluokan säästöjen varmistamiseksi valvontaviranomaiselle tulee antaa nykyistä suurempi valvontavastuu ja resurssit siihen.

– Asiakkaat on saatava nykyistä paremmin keskiöön jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa arvioitaessa. Tämä edellyttää monopoliyhtiöiden avoimempaa ja läpinäkyvämpää raportointia sekä riittäviä resursseja Energiavirastolle kehittämis- ja investointisuunnitelmien arvioimiseen asiakkaiden näkökulmasta, muistuttaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pro Gradu –tutkielma on laadittu osana opintoja LUT-yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan Strategic Finance and Business Analytics (MSF) maisteriohjelmassa. Tutkielman tekijä on DI Aleksi Muukkonen ja työn ohjaajana toimii prof. Mikael Collan. Tilaajana toimivat Suomen Sähkönkäyttäjät, Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Tutkielman tutkimuskysymykset keskittyvät kahden asiakokonaisuuden ympärille: ”Miten jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin optimoida asiakkaan näkökulmasta?” ja ”Millaisia eurooppalaisten regulaatiomallien asiakaslähtöisiä kannustimia voitaisiin soveltaa Suomessa?”.

Tutustu Pro Gradu -tutkielman yhteenvetoon.

Artikkeli Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä

To, 03/28/2019 - 10:24

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Tätä kasvavaa väestöä varten HSY ja Heka ovat toteuttaneet opastusvideon jätteiden lajittelusta ja viemärietiketistä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) ovat toteuttaneet lajitteluvideon ensisijaisesti Suomeen muuttaneille ja pääkaupunkiseudun lajittelukäytäntöjä opetteleville asukkaille. Se on helposti ymmärrettävä kokonaisuus, jossa kuva, ääni ja teksti tukevat toisiaan. Video kertoo jätteiden oikean paikan: esimerkiksi millaista jätettä keittiössä syntyy ja mihin roska-astiaan se kuuluu. Kiitos kun lajittelet -opastusvideo myös havainnollistaa, miten oikein lajitellut ja kierrätetyt jätteet päätyvät uusiksi tuotteiksi.

Videon tekemisen tavoitteena on ollut kannustaa asukkaita lajitteluun ja tehdä lajittelusta helppoa. Jätteiden lajittelu vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja asumisen kustannuksiin, mutta asianmukaisesti tehtynä se ennen kaikkea säästää ympäristöä.

– Hekan vuokratalojen jätepisteiltä löytyy roska-astiat eri jätelajeille: seka- ja biojäte sekä kartonki-, paperi-, lasin- ja pienmetallinkeräys. Lisäksi melkein kaikissa kohteissa kerätään muovipakkauksia. Eri jätelajien roska-astiat on merkitty opastein ja väritunnuksin, Hekan ympäristöasiantuntija Marika Nyyssönen kertoo.

HSY:n ja Hekan yhdessä toteuttama lajitteluvideo on puhuttu viidellä kielellä: suomeksi, arabiaksi, englanniksi, somaliksi ja venäjäksi.

– Videota suunniteltiin yhdessä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kanssa, jotta siitä saatiin kohderyhmää puhutteleva ja ymmärrettävä kokonaisuus, kertoo HSY:n ryhmäpäällikkö Leena Mikkonen-Young.

Videot löytyvät YouTubesta HSY:n ja Hekan kanavilta ja hakusanoilla Kiitos kun lajittelet.

Artikkeli Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti

Ke, 03/27/2019 - 13:56

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunnon omistaminen on aina järkevää taloudellisesti, mutta onko tämä  totta? Rahoituspalveluiden vertailusivusto VertaaEnsin.fi:n tekemän analyysin perusteella vuokra-asuminen on useassa Suomen kaupungissa edullisempaa kuin omistaminen, ainakin kuukausitasolla tarkasteltuna.

Traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen. Siitä huolimatta vuokra-asumisen suosio näyttää kasvavan, eikä ilmiö koske enää pelkästään Suomen pienituloisimpia, sillä yhä suurempi osa keskituloisista valitsee asumismuodoksi vuokra-asumisen. Vuokra-asuminen on usein vaivattomampi vaihtoehto, jonka ansiosta kuukausitasolla saattaa jäädä enemmän rahaa käteen.

Yhä useampi kuluttaja arvostaa joustavuutta ja vapautta omistusasuntoon sitoutumisen sijaan. Toisaalta asunnon omistajat maksavat itselleen, ja onnistuvat tätä kautta kasvattamaan varallisuuttaan.

Puolet suomalaisista asuu vuokralla, puolet omistusasunnossa

VertaaEnsin.fi toteutti kyselytutkimuksen suomalaisten asumismuodoista. Tutkimuksen mukaan 48% suomalaisista asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa, ja näin suurin osa suunnittelee asuvansa jatkossakin. Kahdeksan prosenttia asuu vuokralla, mutta suunnittelee asunnon ostoa tulevaisuudessa. Kaksi prosenttia asuu tällä hetkellä vuokralla, mutta omistaa yhden tai useamman sijoitusasunnon.

Omistusasunnossa asuvien suomalaisten määrä on melkein yhtä suuri kuin vuokralla asuvien (46%). Yli kolmasosa vastaajista (35%) asuu omistusasunnossa, mutta ei suunnittele sijoitusasunnon ostamista.

Seitsemän prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa, jonka lisäksi heillä on yksi tai useampi sijoitusasunto. Vuositasolla 67 500 euroa tai enemmän tienaavista melkein viidesosalla (19%) on yksi tai useampi sijoitusasunto.

Yhdeksän prosenttia 30-39 -vuotiaista asuu omistusasunnossa, mutta myös suunnittelee sijoitusasunnon ostamista. Kuusi prosenttia 18-29 -vuotiaista suunnittelee samaa. Vanhemmissa ikäluokissa omistusasunnossa asuvista pienempi osuus miettii asuntosijoittamista.

Kumpi on kuukausimenojen kannalta kannattavampaa: Vuokra-asuminen vai lainanlyhennys?

VertaaEnsin.fi vertaili asuntojen hintoja ja vuokralla-asumisen kustannuksia vuodelta 2018. Vertailussa on keskitytty asukkaan kuukausimenoihin. Vertailussa ei oteta huomioon asuntojen arvonnousuja tai -laskuja, joiden suuruudet voivat kaupunkikohtaisesti vaihdella paljon.

Arvatenkin, Suomen kalleimmat vuokrat löytyvät Helsingistä. Vuonna 2018 Helsingin keskiarvovuokra oli 16,92 euroa neliöltä. Vuokran keskiarvo neliötä kohden ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaupunginosien välillä voi olla suuriakin eroja.

Helsingin keskustassa lainalla ostetussa asunnossa asuminen voi olla peräti 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen

Tilastojen perusteella Suomesta löytyy alueita, joilla lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen voi nykyisillä koroilla tulla kalliimmaksi kuin vuokran maksaminen vastaavasta asunnosta vastaavalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että valitsemalla vuokra-asumisen omistamisen sijaan, käteen jäisi kuukausittain enemmän rahaa käytettäväksi.

Koko maan kattavasta analyysissä korostuu, kuinka lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen suhteessa vuokraan kallistuu Etelä-Suomessa

Asuntojen hinnat ovat toisaalta viime vuosikymmenten aikana nousseet voimakkaasti, tosin hintojen nousu korostuu ainoastaan kasvukeskuksissa. Esimerkiksi aivan Helsingin ydinkeskustassa lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen on tilastollisesti 43,49 prosenttia eli 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen.

Tilastot myös osoittavat, että Suomesta löytyy useita alueita, joilla asunnon ostaminen ja lainanlyhentäminen on kuukausitasolla kannattavampaa kuin vuokraaminen. Esimerkiksi Kajaanissa omistusasujalle jää käteen kuukaudessa 136 euroa enemmän kuin vastaavan kokoisessa asunnossa vuokraa maksavalle henkilölle.

– Koska omistamisesta jää aina jotain käteen kun taas vuokralla asumisesta ei, omistusasunto on pitkässä juoksussa se taloudellisesti kannattavampi asumismuoto. Omistusasunnon arvo voi muutaman vuoden aikajaksolla laskea, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna se kannattaa kyllä, kommentoi rahoitusasiantuntija ja VertaaEnsin.fi:n toimitusjohtaja Jussi Valsta.

– Usein omistamisen kuukausittaisin maksettava erä on pienempi kuin vuokra, joka se selittyy suurelta osin lyhennyksen kautta matalalla korkotasolla. Toisin sanoen, kun korkoa ja vastiketta verrataan vuokraan, voi omistusasuminen voi olla halvempaa kuukausitasolla. Lainan kuukausilyhennys toimii tässä tapauksessa automaattisesti tapahtuvana pakkosäästönä, Valsta lisää.

Helsingin omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunkikohtaiset erot aivan omaa luokkaansa

Tilastojen mukaan vuokramarkkinoiden polarisaatio ei ilmene samalla tavalla kuin omistusasuntojen kohdalla. Vaikka vuokrat vaihtelevat alueittain, omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunginosakohtaiset erot ovat aivan omaa luokkaansa.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingin vuokra-asunnot. Tilastokeskuksen mukaan alueen Helsinki 1 -alueen keskiarvovuokra oli viime vuonna 20,94 euroa neliöltä, ja Helsinki 3 -alueen keskiarvovuokra oli 15,02 euroa neliöltä. Näin ollen keskikokoisen (50m2) asunnon hintaero näiden kahden alueen välillä olisi 296 euroa kuukaudessa. Tilastot eivät tietenkään anna täyttä kokonaiskuvaa markkinoista, ja yksittäiset markkinavuokrat voivat vaihdella tätä enemmän. Kuitenkin voidaan todeta, että Helsingin sisällä vuokrat vaihtelevat tilastojen mukaan keskimäärin noin 300 euroa.

Helsingissä samankokoisen asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukaudessa

Jos verrataan omistusasumisen kustannuksia samoilla alueilla, voidaan nähdä suurempia eroja kustannusten välillä. Helsingin ydinkeskustassa (Helsinki 1-alue) keskimääräinen neliöhinta on 7019 euroa, joten 50-neliöinen kaksio maksaisi 350 950 euroa. Tämän summan lainanlyhennys olisi noin 1693 euroa kuukaudessa.

Helsinki 3-alueella taas vastaavan lainanlyhennyksen määrä olisi 761 euroa. Asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukausitasolla, kun verrataan toiseen samankokoiseen asuntoon Helsingin sisällä.

Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja

Omistusasuminen on ollut Suomessa hyvä tapa kasvattaa kotitalouksien varallisuutta. Helsingissä alueiden väliset hintaerot korostuvat omistusasunnoissa, mutta vuokrien osalla erot eivät ole niin suuria. Voidaan siis todeta, että Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja.

Analyysin sisältö:

Analyysissa käytetty data on kerätty Tilastokeskuksen aineistosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen vuokra-aineistossa on mukana noin 320 000 vuokra-asuntoa. Vuokra-asumisen osalta on käytetty vuokrien keskimääräisiä neliöhintoja vuodelta 2018. Omistusasumisen kohdalla on tarkasteltu myytyjen asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja. Vuokra-asunnolle on laskettu kuukausihinta keskimääräisen neliöhinnan pohjalta jokaiselle vertailussa olleelle kaupungille.

Omistusasumisen osalta on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Asuntolaina 100% hankintahinnasta
  • Asuntolainan korko ja marginaali yhteensä 1,50 %
  • Laina-aika 20 vuotta.
  • Yhtiövastike 200 euroa kuukaudessa.

Yhtiövastike on laskettu 50 neliön asunnon osalta, niin että vastikekulut olisivat 200 euroa. Tilastokeskuksen mukaan koko maan yhtiövastikkeiden keskiarvo oli vuonna 2017 4,04 euroa per neliö.

Tietoa tutkimuksesta:

Kyselytutkimukset VertaaEnsin.fi:lle toteutti tutkimusyhtiö YouGov ja vastaajia oli 1001. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa.  Kohderyhmänä olivat 18 -vuotta täyttäneet suomalaiset ja tutkimukset toteutettiin 20.-22.10.2018 välisenä  aikoina. Otos painotettiin iän, sukupuolen, maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.

Tietoa yrityksestä:

VertaaEnsin.fi on puolueeton ja itsenäinen rahoitustuotteiden vertailusivusto, jonka missio on auttaa suomalaisia kuluttajia tekemään fiksuja ja tietoisia päätöksiä talousasioissa. VertaaEnsin.fi on osa kansainvälistä CompareEuropeGroup –konsernia, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Portugalissa ja Belgiassa.

Artikkeli Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

Ti, 03/19/2019 - 13:14

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 7,6 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,7 prosenttia, jätehuoltokustannukset 2,3 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,6 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,1 prosenttia ja siivouskustannukset 0,9 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja hallintokustannukset 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset, 3,9 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,9 prosenttia, päiväkotirakennusten ja koulurakennusten 2,4 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 2,3 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

Ma, 03/18/2019 - 15:32

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja tavaroiden siirtoon on aina turvallista. Tämä ohjekortti on tarkoitettu kiinteistöjen omistuksesta vastaaville, hanke­suunnitteluun, suunnitteluun ja kaikille hissirakennushankkeen osapuolille.

Lue lisää Rakennustiedon nettisivuilta

 

Artikkeli Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

Ma, 03/18/2019 - 12:09

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.

Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.

Kemi-torniolaiset ahkerimpia kauppakierrättäjiä

Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.

– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.

Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.

Muista teippi, kierrätyksen pelastusrengas

Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.

Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.

– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.

Artikkeli Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä!

Ma, 03/18/2019 - 12:03

Tiistaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, joka on nykyisin virallinen liputuspäivä. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nostavat lipun salkoon ainakin kaikkina virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt saavat liputtaa muulloinkin, ja tämä koskee myös taloyhtiöitä. Lipun saa siis nostaa salkoon perhejuhlien tai muidenkin merkkipäivien kunniaksi. Taloyhtiössä asukkaat useimmiten tilaavat ja maksavat itse nämä yksityiset merkkipäiväliputukset, kun taas yleiset liputukset virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä kustantaa taloyhtiö.

– Taloyhtiössä liputus sisältyy yleensä kiinteistönhuoltosopimukseen. Huoltoyhtiö seuraa usein myös lipun ja lipputangon kuntoa, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Pienissä yhtiöissä osakkaat liputtavat itse

Pienissä taloyhtiöissä osakkaat saattavat itse huolehtia kiinteistönhuollosta, jolloin liputusvuorot jaetaan osakkaiden kesken. Huoltoyhtiön tai liputusvuorossa olevan osakkaan kuuluu hoitaa asia ilman erillistä pyyntöä. Kertaluonteisista liputuksista, kuten suruliputuksesta, sovitaan erikseen.

– Jos taloyhtiössä liputuksen hoitavat osakkaat vuorollaan, on hallituksen tai isännöitsijän hyvä antaa selkeät ohjeet esimerkiksi liputusajoista ja -tavoista, jotta jokainen osaa toimia oikein omalla liputusvuorollaan, Pynnönen kehottaa.

Suruliputus omaisen pyynnöstä

Suruliputus suoritetaan omaisten pyynnöstä vainajan kuolinpäivänä ja toisen kerran vainajan siunauspäivänä. Taloyhtiö yleensä kustantaa suruliputuksen. Sisäministeriö saattaa myös antaa erillisen suosituksen liputuksesta esimerkiksi koko kansakuntaa koskevan yllättävän tapahtuman johdosta. Tällaisia ovat muun muassa presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät. Näissä tilanteissa isännöitsijä yleensä sopii liputuksesta huoltoyhtiön kanssa.

Liputuksesta annetun asetuksen mukaan liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa. Kesällä lippu pitää laskea viimeistään kello 21. Muun muassa itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena lippu saa liehua salossa tavallista pidempään.

Sisäministeriön ohjeita liputukseen

Artikkeli Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Mistä tunnet sä mönkijän?

To, 03/14/2019 - 10:26

Eräät vanhat tutut kuusijalkaiset kuokkavieraat yleistyvät taas pihalla ja kodeissa. Toiset eivät ole mihinkään kadonneetkaan. Uudessa Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa 2019 kerrotaan myös vastuista tuhoeläinten hävittämisessä.

Ampiaiset

Osakkaan vastuulla on huoneistoparvekkeella tai huoneistopihalla olevan ampiaispesän hävittäminen ja yksittäisten ampiaisten poistaminen huoneistosta tai huoneistoparvekkeelta.

Taloyhtiö vastaa rakenteiden sisällä olevien ampiaispesien hävittämisestä.

Ampiaiset tekevät pesänsä usein räystään alle tai sisätiloissa katon rajaan. Kuningatar perustaa pesän yksin keväällä. Ensimmäisten toukkien kehityttyä työläisiksi ne huolehtivat pesän tarpeista. Loppukesällä pesässä voi olla satoja ampiaisia.

Ampiaispesä kannattaa hävittää ennen kuin yhdyskunta on kasvanut suureksi. Tehokkainta on, jos keväällä tunnistaa kuningattaren ja tappaa sen.

Tavallisesti yhdyskunta elää vain vuoden. Talvella kuolevat kaikki muut paitsi kuningatar, joka ei käytä samaa pesää seuraavana vuonna.

Maa-ampiaisella tarkoitetaan yleensä muita maassa pesiviä ampiaisia kuin erakkoampiaisia. Maa-ampiaisetkin voivat joskus mieltyä kerrostalon pihaan.

Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä. Työampaiset vievät muita hyönteisiä niille ravinnoksi.

Sisätiloihin ampaiset tulevat enemmän kesän lopulla toukkien kasvettua, suunnistaessaan makeiden tuoksujen avulla.

Tarha- eli kesymehiläinen ja kimalainen ovat ampiaista rauhallisempia eivätkä myöskään yleensä tee pesää taloyhtiön nurkkiin.

Muurahaiset

Muurahainen on kiinteistössä mönkiessään tuholainen, mutta pihalla ja puutarhassa niistä voi olla hyötyäkin. Muurahaisten hävittäminen on taloyhtiön vastuulla.

Yleisin sisätiloissa esiintyvä laji on mauriainen eli sokerimuurahainen. Musta, noin puolen sentin mittainen muurahainen aiheuttaa tuhoa myös ulkona. Ne kaivavat laattojen ja käytävien alla sekä kukkapenkeissä.

Pesä on usein hyvin syvällä, joten hävittäminen voi olla vaikeaa. Varsinkin talon rakenteissa olevan pesän tuhoamiseen tarvitaan usein asiantuntijaa.

Faaraomuurahainen on pieni (korkeintaan 2 mm), keltainen tulokaslaji. Se viihtyy Suomessa vain sisätiloissa, joissa on tasainen, korkeahko lämpötila ja kosteus.

Faaraomuurahaiset hakeutuvat mielellään kaukolämpökanaviin ja voivat levitä taloyhtiöstä toiseen. Se on hyvin kaikkiruokainen. Sähkölaitteissa ne voivat aiheuttaa oikosulun.

Torjunta on usein vaikeaa ja vaatii ammattilaisen. Pesää voi olla vaikea löytää ja altistaa torjunta-aineille.

Hevosmuurahainen on maamme suurin muurahaislaji. Työmuurahainenkin on 7–12 mm pitkä.  Hevosmuurahainen on enemmän pihatuttavuus, mutta voi tulla myös kiinteistöjen puurakenteisiin. Se ei syö puuta, mutta tekee sinne käytäviä.

Luteet

Useammassa huoneistossa tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa esiintyvien luteiden hävittäminen kuuluu taloyhtiölle. Asunnossa havaitut luteet kuuluvat osakkaan vastuulle. Kerro ludehavainnosta kuitenkin heti isännöitsijälle tai vuokranantajalle.
Lutikka eli lude ehti jo harvinaistua, mutta kasvanut torjunta-aineiden vastustuskyky ja lisääntynyt matkustelu saivat sen taas yleistymään.

Kaikki luteen kehitysasteet kuolevat 10 tunnissa 60°C lämmössä, joten sauna on hyvä torjuntaväline. Myös talvipakkasta voi hyödyntää, jos sitä on ainakin 15 astetta, mieluummin enemmän. Vaatteet voi pestä 60°C ohjelmalla.

Luteet asustavat myös linnunpesissä, joten pesintä kiinteistössä kannattaa estää ennakolta.

Turkiskuoriaiset

Yksittäisessä huoneistossa ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa sekä osakkaan irtaimistossa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu osakkaalle. –

Useammassa huoneistossa ja yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu taloyhtiölle, samoin yhtiön hallinnassa olevissa irtaimistovarastoissa esiintyvien.

Aikuinen turkiskuoriainen ei syö mitään. Tuhoja tekee toukka, joka syö tekstiilejä, turkiksia, kuolleita hyönteisiä ja vaatekomeron pölyä.

Turkiskuoriainen on usein hankala hävitettävä. Pienikokoinen kuoriainen on myös vikkelä leviämään naapurustoon. Paras keino sitä vastaan on ennalta ehkäisy siisteyden avulla. Käytettynä ostetut vaatteet voi pakastaa pari vuorokautta tai ainakin pestä vähintään 40°C ohjelmalla, mieluummin kuumemmassa jos vaate sen kestää.

Luteiden tavoin turkiskuoriaisia voi löytyä linnunpesistä. Myös esimerkiksi rottasodassa ”kaatuneiden” jyrsijöiden raadot kannattaa hävittää.

Sokeritoukka

Tämän melko yleisen veijarin hävittäminen kuuluu osakkaalle. Sokeritoukat voivat liikkua huoneistosta toiseen viemäreiden kautta. Torjunta kannattaakin usein tehdä yhtä aikaa naapureiden kanssa.

Sokeritoukkia löytyy eniten kosteista tiloista esimerkiksi keittiössä ja kylpyhuoneessa. Niitä näkee eniten yöllä, kun sytyttää äkkiä kylpyhuoneen valot. Sokeritoukat ovat melko harmittomia ja lähinnä esteettinen haitta – joskus ne voivat levittää tauteja.

Keittiössä sokeritoukat pitävät tärkkelyksestä, kylpyhuoneessa ne syövät hiuksia ja muuta ihmisistä irronnutta.

Sokeritoukkia voi yrittää häätää kotikonstein. Ennaltaehkäisynä kannattaa pitää tilat mahdollisimman kuivina ja tuuletettuina.

Lähteet ja lisää tietoa:

Artikkeli Mistä tunnet sä mönkijän? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen

To, 03/14/2019 - 10:09

Laki huoneistotietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2019. Käytännössä se tarkoittaa asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, että niiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy hiljalleen Maanmittauslaitokselle.

Osakkaille muutos näkyy selkeimmin luopumisena paperisesta osakekirjasta. Kiinteistöpuolella sähköinen maailma on jo arkipäivää, mutta asunto-osakeyhtiöpuolella muutos vaatii uuden opettelua ja myös aktiivisia toimenpiteitä sekä yhtiöiltä että osakkailta. Suomessa on arviolta puolitoista miljoonaa osakekirjaa eli puhutaan merkittävästä muutoksesta.

Maanmittauslaitos rupeaa tulevien vuosien aikana keräämään sähköiseen osakehuoneistorekisteriin mm. kaikkien asunto-osakeyhtiöiden huoneistoja koskevia omistaja- ja panttaustietoja. Tällä hetkellähän jokainen asunto-osakeyhtiö ylläpitää omaa osakeluetteloaan osakkaista, mutta tulevaisuudessa osakeluettelon ylläpito siis siirtyy muutoksen myötä Maanmittauslaitokselle. Muutos merkitsee, että jatkossa meillä on yksi yhteinen rekisteri, johon on koottu kaikkien asunto-osakeyhtiöiden omistajatiedot eli tietoja ei tarvitse enää pyytää jokaisesta yhtiöstä erikseen, vaan tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen sähköisestä rekisteristä.

Osakkaiden kohdalla muutos merkitsee sitä, ettei osakkaan tarvitse huolehtia paperisen osakekirjan säilytyksestä, joten pelkoa sen katoamisesta ei enää ole ja mahdolliset säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset poistuvat. Sähköinen omistajamerkintä jouduttaa mm. osakkeista tehtävää kauppaa, sillä huoneistoja koskevat omistajamerkinnät näkyvät suoraan rekisteristä. Kadonnutta osakekirjaa ei tarvitse näin ollen enää kuolettaa, kun kaikki omistajuuteen liittyvät muutokset viedään pelkästään sähköiseen rekisteriin eikä osakekirjoja enää ole.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritetonsa ajantasalle.

Siirtyminen sähköiseen maailmaan tapahtuu vaiheittain eli mitään ei tapahdu kertarysäyksellä. Ensimmäinen vaihe jokaisen yhtiön kohdalla on se, että yhtiö siirtää oman osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirrosta voi päättää yhtiön hallitus, mutta siirrosta on ilmoitettava osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan eli kirjallisesti. Vasta yhtiön tekemän osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen avautuu yksittäisille osakkaille mahdollisuus hakea paperisten osakekirjojensa mitätöintiä ja sähköistä rekisterimerkintää.

Osakeluettelon ylläpidon siirtomahdollisuus aukeaa kevään 2019 aikana pienemmille yhtiöille, joiden osakeluettelot eivät ole minkään isännöintijärjestelmän piirissä. Suurempi siirtoaskel otetaan loppuvuodesta 2019, kun Maanmittauslaitoksen rajapinta isännöintijärjestelmiin on valmis eli kun osakeluettelotiedot on mahdollista välittää Maanmittauslaitokselle sähköisesti isännöintijärjestelmistä. Yhtiöitä varten on tulossa käyttöliittymä, jonka avulla yhtiö käy läpi ja tarkistaa järjestelmässä olevat esitiedot ja tekee tarvittavat korjaukset. Tarkistamisen jälkeen yhtiö voi siirtää osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritietonsa ajan tasalle, jotta tieto Maanmittauslaitokselta kulkee oikeille henkilöille. Osakkaiden puolestaan kannattaa jo tässä vaiheessa varmistaa, että osakekirja on tallessa. Mikäli osakekirja on kadonnut, on suositeltavaa käynnistää kuolettamismenettely käräjäoikeudessa, sillä prosessi on aikaa vievä. Tarkemmat käytännön ohjeet sekä osakeluettelon siirtämiseen että osakekirjasta luopumiseen tulevat myöhemmin kevään 2019 aikana.

Artikkeli Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä

Ke, 03/13/2019 - 09:38

Taloyhtiöt investoivat lämpöpumppuihin ja sähköautojen latauspisteisiin. Panostukset aurinkosähköjärjestelmiin ovat olleet vähäisiä, mutta työ- ja elinkeinonominiseriö TEM:n syksyllä 2018 julkistama Älyverkkotyöryhmän loppuraportti lupaa muutosta asiaan.

Kiinnostus aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiössä onkin suurta. Aalto-yliopiston kesällä 2018 taloyhtiöiden asukkaille kohdistama aurinkosähkökysely kertoo, että vastanneista lähes puolet on erittäin kiinnostunut asiasta.

– Taloyhtiökohtaisen aurinkosähköjärjestelmien merkittävänä hidasteena on lainsäädäntö. Laki sanoo, että jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero. Käytännössä näin on tehtävä, vaikka sähkö olisi taloyhtiön itse tuottamaa. Tämä syö järjestelmän kannattavuutta, Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä toiminut johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.

Suomessa pienehköjä aurinkopaneelijärjestelmiä on asennettu vain 20–30 asuinkerrostalon katolle. Paneelit on liitetty suurimmaksi osaksi pelkästään kiinteistösähköjärjestelmään, eli niitä käytetään taloyhtiön yleisissä tiloissa esimerkiksi valaistukseen ja puhaltimien pyörittämiseen.

– Ylijäämäsähkö siirretään sähkönmittauksen mukaan valtakunnan verkkoon, ja siitä maksetaan tuottajalle pieni korvaus, Pylsy sanoo.

Lakimuutos valmisteilla

TEM:ssä on valmisteilla lainsäädännön päivitys, jonka voimaan tultua asukkaat voisivat hyödyntää kiinteistössä tuotettua ja kulutettua aurinkosähköä nykyistä helpommin ilman siirtomaksuja ja veroja.

Kysymys on niin sanotusta hyvityslaskentamallista. Siinä taloyhtiön aurinkovoimalalla on oma alamittaus, jonka perusteella taloyhtiön ja aurinkovoimalassa mukana olevien asukasomistajien kulutuslukemista vähennetään aurinkopaneelin tuotanto.

FinSolar taloyhtiökokeilussa projektipäällikkönä toimiva Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kertoo, että lainsäädännön päivittäminen voisi toteutua vuoden 2019 lopussa tai seuraavan vuoden alussa, minkä jälkeen aurinkosähköön tehtävät investoinnit voisivat lähteä vähittäiseen kasvuun.

– Ensi vaiheessa hyvityslaskentapalvelun piiriin pääsisi noin miljoonaa suomalaista, mutta loput vasta muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid saa käyntiin oman hyvityslaskentapalvelunsa. Kaikki paikalliset verkkoyhtiöt, joita Suomessa on yli 70, eivät nimittäin kykene tai halua tarjota kyseistä palvelua, Auvinen sanoo.

Hyvityslaskentamalli voidaan toteuttaa nykyisillä sähkömittareilla. Mallia on käytännössä kokeiltu Finsolar-hankkeen osana Energiamarkkinaviraston erikoisluvalla muutamassa taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa yhteistyössä paikallisten sähkönsiirtoyhtiöiden kanssa.

Jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero.

Takamittarointi takaporttina

Takamittarointi on tekniikka, jonka avulla taloyhtiössä voitaisiin ainakin teoriassa hyödyntää aurinkosähköä ilman siirtomaksuja ja veroja. Siinä verkkoyhtiön omistamat sähkömittarit viedään pois ja korvataan taloyhtiön omilla mittareilla. Ratkaisu on kuitenkin kallis ja vaikea tehdä, koska kaikkien osakkaiden on hyväksyttävä muutos.

– Muutoksen jälkeen taloyhtiö hankkii yhteishankintana kaiken sähkön ja kohdistaa huoneistoissa käytetyn sähkön kustannukset osakkaille yhtiöjärjestyksessä sovitulla tavalla. Taloyhtiö voi laskuttaa huoneistoja käytetystä sähköstä samalla tapaa kuin asuntokohtaisesta vedenkulutuksesta laskutetaan, Pylsy sanoo.

Yksittäinen osakas voi myös asentaa itselleen oman aurinkosähköjärjestelmän, joka kytketään osakkaan oman mittarin taakse, jolloin sähkö ei kierrä verkkoyhtiön mittarin kautta.

– Asentamiseen tarvitaan kuitenkin taloyhtiön lupa, eikä se useimmiten ole taloudellisesti järkevää ainakaan kaukolämmitetyssä kerrostalohuoneistossa.

Kulutusjoustoja pohtimaan

Taloyhtiöiden on viisasta varautua siihen, että kiinteistön perusmaksu korvataan tulevaisuudessa tehopohjaisella komponentilla. Kuluttaja ja taloyhtiö maksaisivat sähkölaskussaan energian määrän ohella myös käytetystä tehosta. Lainsäädännöllisesti tämä on mahdollista vaikka heti.

–  Lämpöpumput ja sähköautojen latauspisteet kasvattavat tehon tarvetta. Jos tehomaksu otetaan käyttöön, niin käytetyn huipputehon osuus alkaa vaikuttaa jokaisen sähkönkäyttäjän sähkölaskuun.

Taloyhtiössä onkin tärkeää kiinnittää huomiota huipputehon hallintaan investointeja tehtäessä. Pylsy neuvookin taloyhtiöitä pohtimaan mahdollisia jousto- ja kuormanohjausmahdollisuuksia, ja myös sitä, voidaanko älykkyyttä tuoda myös kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon.

Huipputehon tarvetta voidaan pienentää kulutuksen porrastamisella. Esimerkiksi sähköautojen lataus voidaan tehdä yöaikaan, jolloin kulutus on muutenkin vähäistä.

– Taloyhtiön hallituksen tärkeä tehtävä saada taloyhtiön väki ymmärtämään, mitä kulutusjousto tarkoittaa ja että se on hyvä asia, Pylsy linjaa.

Älyverkkotyöryhmän mietinnössä on muutama uusi käsite
  • Energiayhteisö on eräs jakamistalouden muoto, jossa yhteisön (esimerkiksi kiinteistön sisäisen energiayhteisön) jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Käsite istuu asuntoyhtiömaailmaan hyvin, koska sekin on valmis yhteisö.
  • Suhteellinen sähkövero olisi riippuvainen sähkön hinnasta eli veron määrä olisi korkean sähkönhinnan aikaan korkeampi kuin alhaisen sähkönhinnan aikaan. Kiinteistöliitto ja TEM:n työryhmä ovat ottaneet kielteisen kannan asiaan.
  • Aggregaattori on toimija, joka yhdistää useiden eri asiakkaiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, kulutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa myös pienten asiakkaiden osallistumisen aikaisempaa paremmin sähkömarkkinoille.
Aurinkosähkön tuotantomallit

Aurinkosähkön tuotantomallit taloyhtiössä vaihtelevat sen mukaan, ketkä toteuttavat aurinkosähköinvestoinnin ja missä sähkö käytetään:

  1. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistösähkön tarpeisiin
  2. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistön ja asukkaiden tarpeisiin
  3. Yksittäinen asukas aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä
  4. Asukasryhmä aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä

Lähde: Finnsolar

Tampereella taloyhtiö myy tuottamaansa energiaa

Vuosi ja kaksi kuukautta sitten alkoi As Oy Pohjolankatu 18-20 Tampereen Tammelassa myydä tuottamaansa kaukolämpöenergiaa Tampereen Sähkölaitokselle. Kuluneena talvena taloyhtiö myi kaukolämpöä lämmityskaudellakin.

– Toukokuusta 2018 lähtien olemme myyneet tuottamaamme lämpöä yli 70862 kWh. Samaan aikaan olemme ostaneet vain minimaalisesti kaukolämpöä. Esimerkiksi marraskuussa möimme 14590 kWh ja ostimme 12 kWh, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen.

– Taloyhtiömme osti viime vuonna sähköä 196033 kWh ja tuotti 20 kW voimalallaan 14952 kWh. Oma tuotanto meni taloyhtiön käyttöön kokonaisuudessaan. Emme myyneet lainkaan. Kokonaiskulutuksemme oli siten 210965 kWh ja oman tuotannon osuus 7,1 prosenttia.

– Yhteistyöllä sähkölaitoksen kanssa olemme saaneet tämän aikaiseksi. Aiemmin olimme napit vastakkain.

Artikkeli Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa

Ke, 03/13/2019 - 09:23

Rankkasade voi yllättää missä vain, taajama-alueilla sateen aiheuttamat vahingot voivat olla mittavia. Jos viemärit tukkeutuvat, on mahdollista, että talot pääsevät kastumaan. Näin kävi esimerkiksi Porissa 12.8.2007, jolloin raju rankkasade kasteli yli tuhat kiinteistöä, katkaisi liikenteen useissa keskustan alikuluissa ja hätäkeskuksen linjat tukkeutuivat vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista.

Hulevesien hallinta tulisi ottaa huomioon jo maankäytön suunnittelussa.

– Kunnat tuntuvat tiedostavan nykyisin hyvin hulevesiin liittyvät haasteet ja hallintamenetelmiä pohditaan jo kaavoitusvaiheessa, kertoo hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

– Kaupunkirakenteen tiivistyessä vettä läpäisemättömän pinnan osuus lisääntyy ja samalla syntyy enemmän myös valuntaa.  Kaupunkiympäristössä tarvitaankin entistä enemmän keinoja hallita hulevesiä, jotta voitaisiin välttyä tulvimisongelmilta, Orkoneva toteaa.

Hulevesien hallinnasta tarvitaan suunnitelma

Monissa kunnissa on jo julkaista hulevesien hallintaohjelma. Pääperiaatteena on, että hulevesiä tulisi hallita niiden syntysijoilla ja ensisijaisesti tarkastella, kyetäänkö hulevesiä imeyttämään maaperään ja jos imeyttäminen ei ole mahdollista, niin suunnitella ratkaisuja vesien viivyttämiseksi. Uusissa kaavoissa on jo usein velvoite hulevesien hallinnalle.

– Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta on todella tärkeää. Hulevesiasiat olisikin tarpeen huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tontin maankäytön suunnittelua, jotta vesien hallinnalle kyetään löytämään optimaalisia ratkaisuja. Jos kiinteistön omistajalla on mahdollisuus, niin olisi hyvä päästä vaikuttamaan asiaan jo kaavoitusvaiheessa. Viimeistään rakennusluvan yhteydessä tuleekin usein esittää hulevesisuunnitelma, Orkoneva sanoo.

– Hulevesisuunnittelu on erikoissuunnittelua. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinnan suunnittelu olisikin tarpeen tehdä yhteystyössä muiden suunnittelualojen kanssa esimerkiksi piha- lvi- ja geoteknisen suunnittelun kanssa, Orkoneva jatkaa.

Kuvassa läpäisevää pinnoitetta, viherkaistaa ja suodatusrakennetta, vesien ohjaamista tulvareitille/avouomaan. Kuva: Ramboll. Ukkoskuuro voi tuoda reippaasti vettä

Aiemmin hulevesiä on paljolti johdettu suoraan oja- tai viemäriverkkoon. Viemäriverkosto mitoitetaan kuitenkin vain tietyn intensiteetin rankkasateelle, rankemmat kuurot pyritäänkin ohjaamaan tulvareittejä pitkin. Onkin tärkeää ymmärtää, että viemäriverkosto ei ole tarkoitettu johtamaan kaikkia vesiä ja siksi tarvitaan hajautettua vesien hallintaa. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Vedestä ei myöskään saa olla haittaa naapureille.

– Vaikka oma tontti ei sijaitsisi vesien kannalta haastavalla alueella, ongelmia voi tulla vastaan alajuoksulla, mikäli vesiä ei imeytetä tai viivytetä, Orkoneva muistuttaa.

Viherkatto sitoo hulevesiä ja vähentää valuntaa. Kuva: Ramboll. Hulevesien hallinnalla viihtyvyyttä pihoille

Ajatus hulevesistä on muuttunut. Aiemmin ne on perinteisesti yhdistetty kuivatukseen ja vesiä on johdettu maan alla eteenpäin. Nyt hulevedet on alettu nähdä mahdollisuutena luoda viihtyisyyttä kaupunkilaisille

– Hulevesistä puhutaan nyt paljon ja hyvä niin, sillä on tämä vielä suhteellisen uusi asia, Orkoneva sanoo.

– Hulevesien hallinnan suunnittelussa halutaan korostaa luonnonmukaisen hallinnan keinoja ja ohjata vedet osaksi luontaista kiertokulkua. Laadullinen käsittely tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi jatkossa, millaista hulevettä ohjataan eteenpäin, Orkoneva jatkaa.

Hulevesien hallinnan suunnitellussa lähdetään usein liikkeelle siitä, voitaisiinko hulevesiä hallita ainakin osittain maanpinnalla ja hyödyntää ne resurssina.

– Hulevesien hallintaratkaisujen avulla voidaan luoda mukavia virkistyselementtejä pihoille. Tärkeässä osassa on hulevesisuunnittelun yhdistäminen piha- ja kasvillisuussuunnitteluun. Erilaisia hallintamenetelmiä on useita. Voidaan suunnitella esimerkiksi viherpainanne tai kosteikko tai suodattaa hulevesiä maakerrosten läpi. Myös viherkatot ja läpäisevät päällysteet nousevat esiin suunnitteluratkaisuissa.  Ratkaisu valitaan toki kohdekohtaisesti, Orkoneva toteaa.

Esimerkki hulevesipainanteesta, jonka voi toteuttaa kiinteistön pihalle. Toimii mukavana virkistys-/vesielementtinä pihalla. Kuva: Ramboll. Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit

Kunnan vastuulla on lain mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Edellinen hulevesitulvariskien arviointikierros päättyi juuri vuoden 2018 lopussa. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.

– Jos kunnassa havaitaan merkittäviä hulevesitulvariskialueita, tulee näistä kohteista silloin laatia tarkempia selvityksiä, tulvariskikarttoja sekä hulevesien hallintasuunnitelmia, Orkoneva kertoo.

– On tärkeää, että arviointikierros päivitetään kuuden vuoden välein, sillä maankäyttö muuttuu jatkuvasti ja rankkasateet lisääntyvät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja kaupunkirakenne tiivistyy, jolloin vanhat arviot eivät enää päde, Orkoneva toteaa.

Ramboll on toteuttanut hulevesitulvariskikartoituksia muun muassa Espoon ja Porvoon kaupungeille.

Helsingissä kantakaupungissa hulevedet johdetaan vielä toistaiseksi pääosin sekaviemäriverkkoon ja sitä kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Suuri piikki hulevesissä voi aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistuksessa.

– Parhaillaan suunnitelmissa on Kauppatorin ja Esplanadin alueiden hulevesien eriyttäminen sekaviemäristä. Kovan rankkasateen seurauksena voi tapahtua sekaviemäriverkon ylivuotoja, jolloin verkosto ei pysty vetämään kaikkea vettä, vaan viemärivettä voi päätyä myös puhdistamattomana mereen, Orkoneva kertoo.

Kuntaliiton julkaisemaan Hulevesioppaaseen on koottu tietoa hulevesien määrään ja laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden hallinta- ja käsittelytarpeista ja menetelmistä

Mitä hulevedet ovat ja mitä haittaa niistä on?

Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Hulevedet vaikuttavat ympäristöön lähinnä kahdella eri tavalla:

  • niiden sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua ja
  • ne voivat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään (katso tarkemmin sivulta ymparisto.fi/hulevesitulvat).

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Suodatusratkaisu kasvillisuudella. Voidaan toteuttaa kiinteistön pihallekin, hulevesiä suodatetaan maakerrosten läpi maaperään. Kuva: Ramboll. Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue

Kunnan tehtävinä on:

  • Laatia hulevesitulvariskien alustava arviointi aiemmin tehtyjen arviointien pohjalta.
  • Nimetä mahdolliset alustavan arvioinnin perusteella tunnistetut merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta ettei kunnan alueella ole näitä merkittäviä alueita.
  • Asettaa päätösehdotus julkisesti nähtäville ja tiedotettava asiasta. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa.
  • Kuntien on pitänyt toimittaa päätös ja tarvittavat tiedot oman alueen ELY-keskukseen 22.12.2018 mennessä.

Mikäli kunta nimeää merkittäviä hulevesitulvariskialueita, kunnan tulee:

  • Tehdä nimetyille alueille hulevesitulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2019 mennessä.
  • Laatia nimetyille alueille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2021 mennessä.

Tämä prosessi toistuu kuuden vuoden välein.

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Auton peseminen pihalla on usein kiellettyä!

Koska hulevesi päätyy useimmiten sellaisenaan luontoon, on tärkeää, että myrkyllisiä tai haitallisia aineita ei päästetä hulevesiviemäriin. Esimerkiksi ajoneuvon pesemisessä käytettävää pesuvettä ja sen käsittelyä säätelevät kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla määrätty, että tontilla ajoneuvoa pestäessä syntyvää jätevettä ei saa johtaa puhdistamattomana hulevesiviemäriin. Pelkällä vedellä ilman pesuaineita satunnaisesti pestäessä pesuvedet voi imeyttää omalle tontille.

Lähde: HSY

Artikkeli Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä

Ti, 03/12/2019 - 09:58

Monet taloyhtiöt painiskelevat tulvivien sadevesikaivojen ja lätäköiden valtaamien pihapolkujen kanssa. Uusissa kaavoissa kaavoittaja usein kannustaa kiinteistöjä miettimään hulevesien imeyttämistä. Vanhakin taloyhtiö voi piharemontin yhteydessä miettiä, josko hulevedet ohjattaisiin pihan vihreyttä hyödyntämään. 

Suomen Kiinteistölehden maaliskuun numero ilmestyy huomenna 13.3. Siinä kerrotaan monen artikkelin voimin asiaa pihan vedenhallintajärjestelmistä ja annetaan ideoita hulevesien ottamisesta hyötykäyttöön.

Aurinkosähkö kiinnostaa yhä useampaa taloyhtiötä. Kehitystä on hidastanut lainsäädäntö, joka on tuonut omalle sähkölle siirtomaksuja ja veroja. Nyt lakia ollaan muuttamassa, kertoo Matti Vallin artikkeli. Seuraamme myös taas tamperelaista taloyhtiötä, joka on jo toista vuotta pyrkinyt kohti energiaomavaraisuutta. Ja nykyisin voi taloyhtiö jonkin verran jo varastoida energiaa, toteavat asiantuntijat Reijo Holopaisen artikkelissa.

Kuusijalkaiset ”alivuokralaiset” yleistyvät taas kodeissamme. Mitkä niistä kuuluvat taloyhtiön karkotettaviksi ja mitkä osakkaan – tästä kerromme uuden Vastuunjakotaulukon mukaisesti.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Maaliskuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Suomen Kiinteistölehden näköislehteen pääset täältä

Artikkeli Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lisää naisia taloyhtiöiden hallituksiin!

To, 03/07/2019 - 13:44

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Kiinteistöliitto kannustaa naisia mukaan taloyhtiöiden päätöksentekoon. Naistenpäivän tarkoitus on juhlistaa naisia ja pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon. Taloyhtiöiden hallituksissa naisia on kuitenkin edelleen selvästi miehiä vähemmän.

Kevään yhtiökokouskausi on jo käynnissä, ja yksi varsinaisen yhtiökokouksen tärkeimmistä asioista on hallituksen valitseminen. Kiinteistöliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitukset ovat miesvaltaisia, ja naisia niissä on vain noin kolmannes.

– Naisille on tilausta taloyhtiöiden hallituksissa. Siellä heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa taloyhtiön asioiden hoitamiseen, asumisviihtyvyyteen ja omaisuuden arvoon, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kristel Pynnönen muistuttaa kaikille taloyhtiön asioista kiinnostuneille sukupuolesta riippumatta, ettei hallitustyöskentelyyn osallistuakseen tarvitse olla kiinteistönpidon tai rakennusalan osaaja.

– Hallituksen jäsenen tärkein ominaisuus on kiinnostus omasta taloyhtiöstä. Tärkeää on tahto toimia taloyhtiön parhaaksi ja myös kiinnostus ottaa asioista selvää, Pynnönen korostaa.

Pynnösen mielestä hallituksen jäsenyyttä harkitsevat pelkäävät usein liikaa myös vastuukysymyksiä.

– Vastuuta pelätään usein aivan turhaan. Riittää, että hallituksen jäsenet toimivat huolellisesti ja pyrkivät ottamaan asioista selvää silloin, kun oma osaaminen ei riitä.

Hyvä hallitus kehittää taloyhtiön toimintaa ja tulevaisuutta sellaiseksi, että se heijastaa taloyhtiön osakkaiden tahtoa. Hyvä hallitus pyrkii myös ristiriidattomaan ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön osakkaiden, asukkaiden ja isännöitsijän kanssa.

– Erilaisista näkökulmista on ehdottomasti hyötyä taloyhtiöiden hallitustyöskentelyssä. Myös naisnäkökulman on tärkeää tulla esille taloyhtiön päätöksenteossa, ja siksi naisia on hyvä saada hallituksiin nykyistä enemmän, Kristel Pynnönen toteaa.

Lisätietoa taloyhtiöiden hallituksista

Artikkeli Lisää naisia taloyhtiöiden hallituksiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatiminen käyntiin – tavoitteena muuttaa rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi

Ma, 03/04/2019 - 13:02

Ympäristöministeriö käynnistää yhdessä Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa uuden pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisen. Strategian laatiminen on osa viime vuonna voimaan tullutta uudistettua EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Sen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. 

Strategiatyössä luodaan yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, kartoitetaan kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä pitkälle meneviä perusparannuksia edistävät politiikat ja toimenpiteet. Strategiassa myös arvioidaan odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset.

Aiempaan peruskorjausstrategiaan verrattuna esitetään mm. mikä osuus eri rakennustyypeistä on korjattu vuonna 2020 ja laaditaan tavoitteet vanhojen rakennusten energiatehokkuudelle sekä kehitetään indikaattorit ja mittaustapa vuosille 2030, 2040, 2050. Strategiassa on huomioitava erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia tulee toimittaa EU:lle maaliskuussa 2020.

Strategiaa työstetään helmikuussa 2019 käynnistyneessä hankkeessa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ja muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa. Hankkeessa toteutetaan kyselyitä, haastatteluita sekä järjestetään useita työpajoja ja kuulemistilaisuuksia, joihin kutsutaan mukaan laajasti sekä kiinteistö- ja rakennusalan että mm. rahoitusalan toimijoita. Tavoitteena on saada laajasti esiin korjausrakentamiseen liittyvät eri näkökulmat, menetelmät ja tavat sekä tarpeet, jotta strategia mahdollisimman hyvin palvelee Suomen tarpeita vastaten samalla direktiivin vaatimuksiin.

Keväällä 2019 järjestetään yhteensä neljä työpajaa. Ensimmäinen työpaja järjestetään 1.4.2019, ja sen aiheena on korjausrakentamisen rahoitus. Muut kevään työpajat järjestetään toukokuun aikana Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä. Helsingissä aiheena on korjausrakentamisen neuvonta. Syksyllä 2019 järjestetään yksi työpaja Oulussa ja kaksi Helsingissä sekä alkuvuonna 2020 laaja kuulemistilaisuus Helsingissä. Työpajoista ja muista tilaisuuksista löytyy tietoa verkkosivuilta motiva.fi/remppa.

Artikkeli Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatiminen käyntiin – tavoitteena muuttaa rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna

Ma, 03/04/2019 - 12:49

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan. Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

– Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Hypon arvion mukaan koko maan tasolla asuntojen hintojen nousu pysähtyy tänä vuonna ja kääntyy 0,5 prosentin laskuun vuonna 2020. Pääkaupunkiseutu jatkaa omassa sarjassaan, sillä Helsingin seudulla hinnat nousevat edelleen: hintaennuste tälle vuodelle 2,0 prosenttia ja 1,5 prosenttia ensi vuodelle.

Asuntomarkkinakatsaus pähkinänkuoressa
  1. Suurkaupungistumisen aika näkyy asuntomarkkinoilla – erot alueiden välillä repeävät
  2. Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun, vain kasvukeskukset pysyvät plussalla
  3. Asuntokaupoilla ostajan markkinat ja tinkivaraa riittää
  4. Hypo-indeksi paljastaa: kysyntää koko kasvukolmiossa, hinnat jatkavat nousuaan
  5. Korot pysyvät pohjilla odotettua pidempään euroalueen talouskasvun tökkiessä

Lue Hypon asuntomarkkinakatsaus täältä

Artikkeli Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Milloin tarvitaan määräenemmistöpäätös?

Ma, 03/04/2019 - 12:33

Yhtiökokouskausi on pian käsillä. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään pääsääntöisesti enemmistöpäätöksinä. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Mutta milloin tarvitaankin määräenemmistöpäätös?

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 27 §:ssä on säädetty tilanteista, joissa yhtiökokouksen päätökset on tehtävä 2/3:n määräenemmistöllä, jollei muualla asunto-osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Kun päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.  Määräenemmistön tulee täyttyä sekä annettujen äänien että kokouksessa edustettujen osakkeiden osalta. Enemmistön laskeminen sekä annetuista äänistä että kokouksessa edustetuista osakkeista tarkoittaa sitä, että äänestyksessä passiivisina pysyvät osakkaat vaikuttavat käsiteltävän asian lopputulokseen pelkällä läsnäolollaan. Esimerkiksi esteellisen osakkaan osakkeet lasketaan kokouksessa edustettuihin osakkeisiin, vaikka esteellinen osakas ei voi osakkeillaan äänestää.

Määräenemmistöpäätöksentekoa koskevia säännöksiä ei voida lieventää yhtiöjärjestysmääräyksellä. Sen sijaan tiukempia vaatimuksia päätöksenteolle voidaan yhtiöjärjestyksessä asettaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on tehtävä 3/4:n määräenemmistöllä. Tällöin tiukentavia määräyksiä on noudatettava.

Määräenemmistöpäätös tarvitaan mm. seuraavissa tilanteissa:

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on lähtökohtaisesti tehtävä 2/3 määräenemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Jos yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölakia tiukempi määräys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, tulee tätä määräystä noudattaa. Joissain tilanteissa yhtiöjärjestyksen muuttaminen saattaa määräenemmistön lisäksi vaatia osakkaiden suostumuksia. Osakkaiden suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yhtiöjärjestykseen lisätään lunastuslauseke.

Tasajako

Päätös kustannusten tasajaosta yhtiön suorittamasta kunnossapitotyöstä tai uudistuksesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä. Kustannukset voidaan jakaa osakkaiden kesken tasan silloin, jos kunnossapitotyö tai uudistus kohdistuu osakehuoneistoon, siitä aiheutuva hyöty ja kustannus on jokaiselle huoneistolle yhtä suuri ja tasajakoa on kannattanut yhtiökokouksessa 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Tasajako soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa jokaiseen huoneistoon päätetään uusia yksi ulko-ovi.

Suunnattu osakeanti

Osakeannilla tarkoitetaan sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tulla ajankohtaiseksi asunto-osakeyhtiössä esimerkiksi silloin, kun yhtiö haluaa myydä hallinnassaan olevan talonmiehen asunnon putkiremontin rahoittamiseksi. Jos talonmiehen asunto aiotaan myydä, se on ensin muutettava osakkeiksi. Asunto-osakeyhtiössä osakeannit on käytännössä toteutettava suunnattuina. Suunnatusta osakeannista päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä.

Suunnattu omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen

Asunto-osakeyhtiö voi hankkia tai lunastaa omia osakkeitaan, jos osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen liittyy yhtiön kiinteistön ylläpitämiseen. Yhtiö voi tietyin edellytyksin päättää esim. autopaikkaosakkeen lunastamisesta autopaikkaosakkeen siirtyessä yhtiön ulkopuoliselle. Päätös omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä.

Artikkeli Milloin tarvitaan määräenemmistöpäätös? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut