• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 1 min 3 s sitten

Radon mietityttää kuluttajia – yli 20 vuotta vanhat talot riskiryhmässä

Ke, 12/05/2018 - 12:06

Uponor toteutti lokakuussa 2018 selvityksen radontietämyksestä jo kolmatta kertaa perättäin. Selvitys osoittaa, että radonin riskit tiedostetaan suhteellisen hyvin. Ilahduttavaa on, että kolmen vuoden aikana toimet radonin ehkäisemiseksi ovat vastausten perusteella lisääntyneet. Kiinteistön radonmittauksen oli teettänyt lähes kolmasosa vastaajista.

– Tärkeää on ymmärtää riskit ja tutkia asia. Radon on sisäilman radioaktiivinen kaasu ja se kulkeutuu asuntoon maaperästä perustuksessa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen määrä sisäilmassa. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Keinoja ovat esimerkiksi radonimuri, radonkaivo, vuotoreittien tiivistäminen ja ilmanvaihdon tehostaminen, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Jaana Honkonen.

Selvitys toteutettiin kyselynä omakotitalo- ja rivitaloasukkaille Rakentaja.fi – sekä Uponor KOTI Facebook -sivuilla. Kyselyyn vastanneita oli 927. Vastauksia kyselyyn saatiin koko maasta ja puolet heistä oli suurimmilta radonriskialueilta, eli Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Tehtyjen radonmittausten ja -remonttien määrä kasvussa

Vastaajista 78 % asuu omakotitalossa ja loput rivitalossa. Suurin osa (71 %) asuu yli 20 vuotta vanhassa talossa. Tämän ikäisissä taloissa ei lähtökohtaisesti ole otettu huomioon radonin torjuntaa. Säteilyturvakeskus STUKin mukaan radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksissa.

Tehtyjen radonmittausten määrä on kasvanut selvästi ja vastaajista lähes kolmannes oli tutkituttanut kiinteistönsä. Mitatuissa kohteissa 10 %:ssa oli liikaa radonia. Lukema on korkea, jos radonarvo ylittää 400 Bq/m3. Radonongelman kertoo hoitaneensa 10 % vastaajista; se on selkeä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Myös vastaajien valmius remonttiin on kohonnut edellisvuosista. Remontin tehneet ovat pääosin tyytyväisiä remonttiin.

Riskit kannattaa tiedostaa

Vastauksista selviää, että radontuntemus on pysynyt samalla suhteellisen hyvällä tasolla kolmen vuoden ajan. Toimia radonin torjumiseksi voitaisiin tehdä vieläkin enemmän.

– Säteilyturvakeskus STUKin mukaan noin puolet tavallisen suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tärkeintä on, että erityisesti riskialueilla radonpitoisuus tutkitaan ja ongelmat korjataan, Uponorin Jaana Honkonen painottaa.

Artikkeli Radon mietityttää kuluttajia – yli 20 vuotta vanhat talot riskiryhmässä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Adventtina sytytetään paljon kynttilöitä – muista tarkistaa palovaroitin

La, 12/01/2018 - 07:04

Kodeissa on paljon palovaroittimia, joissa paristo on vanhentunut tai itse varoittimen käyttöikä on ylittynyt. Palovaroittimien käyttöikä on noin 10 vuotta. Varmista turvallinen joulu tarkistamalla, että asunnossa on toimiva palovaroitin ja vaihda paristo uuteen. Etenkin iäkkäille ihmisille pariston vaihto voi olla hankalaa. Tee turvallisuusteko ja tarkista myös läheisen tai naapurin palovaroitin.

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa kodissa jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden ja jokaisessa kodin asuinkerroksessa. Silti palokuolematilastoista käy ilmi, että monissa kuolemaan johtaneissa tulipaloissa palovaroitin ei ole ollut kodin turvana.

– Palovaroitin on elintärkeä. Toimiva palovaroitin antaa aikaa toimia ja pelastautua, ja sitä kautta se säästää ihmishenkiä. Etenkin näin joulun alla on syytä muistaa, että kynttilöitä ei saa jättää palamaan ilman valvontaa. On myös tärkeää tarkistaa, että avotulen lähellä ei ole mitään syttyvää., painottaa LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen.

1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää. LähiTapiolan ja Suomen Pelastusalan Keskusliiton, SPEK:in, suositus on, että palovaroitin asennetaan kaikkiin tiloihin, joissa yövytään. Kodin lisäksi mökille jokaiseen makuuhuoneeseen, aittaan, asuntovaunuun, veneeseen ja niin edelleen. Kun palovaroittimia on riittävästi, ne havaitsevat savun nopeasti ja havahduttavat jopa sammuttamaan palonalun.

– Savu täyttää huoneiston jopa parissa kolmessa minuutissa. Tuossa ajassa on kuitenkin mahdollista tehdä tärkeitä pelastustoimia, kun tietää, miten toimia. Yhtä tärkeää palovaroittimen kanssa on hankkia jauhe- tai nestesammutin ja sammutuspeite. Suositeltavaa on hankkia kotiin vähintään 6 kilon sammutin, Sallinen sanoo.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan suomalaisissa kodeissa syttyi viime vuonna 2921 tulipaloa. Näistä 58 johti palokuolemaan.

Ihmishenkien lisäksi paloissa menetetään lemmikkejä ja omaisuutta

Palojen aiheuttajat ja syyt ovat vuodesta toiseen samanlaisia. Suurin osa paloista johtuu ihmisen toiminnasta tai koneen vikaantumisesta. Lähes puolessa asuinrakennusten tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut.

Suomessa menehtyi viime vuonna 58 henkilöä tulipaloissa. Vuonna 2016 menehtyneitä oli 82 henkilöä. Vaikka paloturvallisuus on muutaman viime vuoden aikana selvästi parantunut, syttyy nimenomaan joulukuussa suhteellisen paljon asuntopaloja.

Tulipaloissa kuolee vuosittain myös lemmikkieläimiä. Viranomaisarvioiden mukaan lemmikkejä menehtyy vähintään yhtä paljon kuin ihmisiä. Monissa tapauksissa käy niin, että ihminen saadaan pelastettua mutta lemmikki jää liekkeihin.

Tarkista ikääntyneiden sukulaisten palovaroittimet

Palovaroittimet eivät ole ikuisia, ja yleensä varoitin on syytä vaihtaa kymmenen vuoden välein. Palovaroittimen toimivuus pitää tarkistaa joka kuukausi, ja paristo kannattaa vaihtaa joka vuosi – esimerkiksi palovaroitinpäivänä.

– Iäkkäiden ihmisten ei pitäisi joutua kiipeilemään tikkaille tarkistamaan palovaroittimia. Siksi nuoremmat voivat tehdä sen heidän puolestaan. Tämä haaste kannattaa ottaa vastaan. Toki nykyisin on saatavilla palovaroittimia, joiden pariston saa kiinnitettyä seinään käden ulottuville. Sellaisen voi hankkia vaikka iäkkäälle sukulaiselle joululahjaksi, Sallinen vinkkaa.

Toimiva palovaroitin, alkusammutusväline, kuten sammutuspeite tai käsisammutin ovat erinomaisia joululahjoja. Kyselyissä valtaosa suomalaisista kertoo omistavansa palovaroittimen ja hyvin monet myös jonkin alkusammutusvälineen, mutta sammutusvälineet eivät välttämättä ole kodeissa esillä tai helposti saatavilla hätätilanteessa. Palotilanteessa toimimista ja alkusammutusvälineiden käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Tositilanteessa aikaa harjoitteluun ei enää ole.

Artikkeli Adventtina sytytetään paljon kynttilöitä – muista tarkistaa palovaroitin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Maailmassa ainutlaatuinen digitaalisen asunto-osakekaupan järjestelmä syntyy pankkien, kiinteistönvälitysalan, teknologiayrityksen ja viranomaisten yhteistyönä

To, 11/29/2018 - 09:34

Asunto-osakekaupan digitalisointi alkaa ensi vuoden alussa ja etenee vaiheittain. DIAS-kaupankäyntialusta tekee asuntokaupasta digitaalista ja sujuvaa. Alustan kehittämisessä on mukana poikkeuksellisen laaja joukko alan toimijoita.

DIAS on alusta, joka toimii kiinteistönvälitysohjelmistojen, rakennuttajien sekä pankkien välisenä järjestelmänä ja mahdollistaa asuntokaupan digitalisoimisen. Alusta pohjautuu lohkoketjuteknologiaan. Digitalisoinnin myötä asuntokaupasta saadaan entistä sujuvampaa, nopeampaa, luotettavampaa ja läpinäkyvämpää.

– Asuntosijoittaja voi hoitaa kaupat omalta toimistoltaan ilman tapaamista, kun taas kotiaan myyvä perhe voi juoda kahvit uusien omistajien ja kiinteistönvälittäjän kanssa keittiössä ja hoitaa kaupat siinä samalla. Digitaalisuus lisää mahdollisuuksia, kertoo Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy:n toimitusjohtaja Sami Honkonen.

Digitaalinen asunto-osakekauppa on mahdollista silloin, kun taloyhtiön osakeluettelo on digitalisoitu ja omistustiedot on siirretty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin. Tavoitteena on, että asunto-osakekauppoja voidaan alkaa tehdä digitaalisesti vähitellen kevään 2019 aikana.

Aktia, Danske Bank, Nordea, OP ja S-Pankki ovat olleet alusta asti mukana rakentamassa järjestelmää. Hankkeessa ovat mukana myös OP-Kiinteistökeskus ja Kiinteistömaailma sekä rakennuttajista Skanska ja YIT. Kaupallisten välitysjärjestelmien osalta kumppanuuskeskustelut ovat käynnissä Alman KIVI- ja NettiKoti-palveluiden sekä Sanoman PDX:n kanssa. Alustan kehittämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä myös Maanmittauslaitoksen ja Verohallinnon kanssa.

DIAS-kaupankäyntialusta on kaikille alan toimijoille avoin ja siihen on mahdollista liittyä mukaan. Asunnon ostajille ja myyjille DIASin käytöstä ei synny suoria kuluja.

DIAS-alustaa varten on muodostettu marraskuussa 2018 yhteisyritys Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy, jonka omistajina ovat Aktia, Danske Bank, OP ja S-Pankki sekä teknologiayritys Tomorrow Tech, joka alun perin kehitti DIAS-alustaa. Nyt alustan kehittämistä jatketaan yhdessä.

Merkittäviä säästöjä

Vuoden 2019 alusta lähtien kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisesti, kun laki huoneistotietojärjestelmästä astuu voimaan. Uusien osakkeiden omistus- ja panttaustiedot kirjataan suoraan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin.

Digitaalinen asunto-osakekauppa tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Valtioneuvoston syksyllä 2017 tehdyn vaikutusarvioinnin mukaan kokonaishyöty isännöitsijöille, kiinteistönvälittäjille, pankeille, rakennuttajille ja asunto-osakkeiden omistajille on 37,5–44,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osalta siirtymäaika alkaa 1.5.2019 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Tällä ajanjaksolla kaikkien asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään.

Huoneistotietojärjestelmään yhdistetään kaikki osakehuoneistojen hallintaan liittyvät tärkeät tiedot. Rekisteristä saa luotettavaa ja tarkkaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Myös omistus- ja muut tiedot ovat nykyistä paremmassa tallessa sähköisessä rekisterissä.

Artikkeli Maailmassa ainutlaatuinen digitaalisen asunto-osakekaupan järjestelmä syntyy pankkien, kiinteistönvälitysalan, teknologiayrityksen ja viranomaisten yhteistyönä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Moni rakennuspalo olisi estettävissä valaistuksen ennakoivalla kunnossapidolla

Ke, 11/28/2018 - 08:19

Valaistus aiheuttaa merkittävän määrän rakennuspaloja, mutta se tunnistetaan vain harvoin paloriskiksi. Useimmin syynä ovat vanhat loisteputkivalaisimet, mutta leditkään eivät automaattisesti ole paloturvallisia. Valaistukseen panostaminen olisikin yksi helpoimmista tavoista lisätä paloturvallisuutta, kun se suunniteltaisiin kokonaisuutena ja otettaisiin osaksi kiinteistön ennakoivaa kunnossapitoa, käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Joka kolmas kaikista rakennuspaloista saa alkunsa sähköstä eli viallisesta tai ylikuormittuneesta sähkölaitteesta tai -kytkennästä. Monessa tapauksessa syynä on valaistus, jota ei tyypillisesti tarkasteta osana kiinteistöjen ennakoivaa kunnossapitoa. Myös valaistusta uusittaessa paloturvallisuus huomioidaan vain harvoin.

– Valaistusta ei edelleenkään yleensä mielletä paloriskiksi. Suurin yksittäinen riski ovat vanhemman malliset kuristimella toimivat loisteputkivalaisimet, joita on edelleen tiloissaan reilusti yli puolella suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Toisin kun monia muita yritysten vahinkoriskejä, valaisinpaloja kuitenkin olisi helppo ennaltaehkäistä, kuvaa vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen Ifistä.

Valaistuksen paloturvallisuutta ja tapoja sen parantamiseen selvitettiin tuoreessa Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa.

Puolet sähköalan ammattilaisista havainnut valaisimissa selviä puutteita

Tutkimuksen kyselyosioon vastanneesta noin 400 sähköalan ammattilaisesta lähes puolet oli havainnut ongelmia valaisimien sähkö- ja paloturvallisuudessa. Tällaisia olivat esimerkiksi tulipalot, sähköiskuvaara, palaneet tai sulaneet johtimien eristeet sekä loistevalaisimien kuristimien syttyminen ilmiliekkeihin. Ennakoivaa kunnossapitoa tehdään kuitenkin vain harvoin: vastaajista noin 30 prosentin mukaan sitä tehdään kattavammin muun muassa lämpökuvauksin, mutta 20 prosentin mukaan ainut kunnossapito on rikkinäisten valonlähteiden vaihto.

– Ennakoivilla tarkastuksilla voitaisiin havaita laitteen oireilu, kuten epämääräiset äänet tai käry, jo ennen sen syttymistä. Osa oireista on vaikeammin havaittavia, mutta monissa tutkimuksessa esiin tulleista tapauksista olisi riittänyt vain silmämääräinen tarkempi tarkastelu säännöllisesti tehtynä, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektitutkija Kalle Ruuth Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Moni uusii valaistuksen suunnittelematta kokonaisuutta

Valaistusta uusitaan yrityksissä esimerkiksi remontin yhteydessä siksi, että siltä halutaan lisää kustannustehokkuutta. Tyypillisesti vanha loisteputki korvataan led-putkella, mikä on helppo, mutta tutkimuksen perusteella riskialtis ratkaisu. Paloturvallisuuden kannalta kriittisin osa jää valaisimeen ja valaistuksen hyötysuhde romahtaa.

– Usein samassa yhteydessä valaistukseen lisätään liiketunnistin, jolloin alun perin kerran päivässä syttyväksi ja sammuvaksi suunniteltu valaisin saattaa nyt ohjautua päälle ja pois kymmeniä, jopa satoja kertoja päivässä. Valaistusta uusittaessa sähkökeskuksessa olevat valaistusta syöttävät ja ehkä jo valmiiksi elinkaarensa päätä lähestyvät komponentit jätetään yleensä ennalleen. Nämä komponentit ovat kuitenkin sähköpaloriskin kannalta keskeisimpiä, joten valaistuksen uudistuksen suunnittelu tulisi aina aloittaa polttimon sijaan valaistuksen niin sanotusta syöttävästä päästä, painottaa Jussi Lehtonen Ifistä.

Myös tuotevastuun kannalta ledien tee-se-itse -muutokset voivat olla ongelmallisia: jos korvaa perinteisen magneettikuristimellisen loisteputkivalaisimen putken led-putkella ja muuttaa valaisimen alkuperäistä kokoonpanoa, vastuu valaisimen turvallisuudesta siirtyy laitevalmistajalta muutoksen tekijälle.

Led-valaisin turvallisin, mutta ei automaattisesti paloturvallinen

Tutkimus vahvistaa, että viime vuosina yleistynyt led-valaistus on merkittävästi perinteisiä valaistusratkaisuja turvallisempi, mutta ledeissäkin on vielä puutteita ja markkinoilla on laadultaan monentasoisia valaisimia. Ledien suurin ongelma ovat kuitenkin niiden aiheuttamat verkon häiriöt: led-valot aiheuttavat suuren sytytysvirtapiikin, joka lyhentää myös muiden verkkoon kytkettyjen laitteiden elinikää ja aiheuttaa siten kasvaneen paloriskin.

– Riskiä voidaan pienentää oikeanlaisilla virtapiikkiä pehmentävillä komponenteilla, mikä jälleen korostaa, että valaistusta uusiessa tulisi aina suunnitella ammattilaisen kanssa kokonaisuus aina valaistusta ohjaavasta keskuksesta yksittäiseen polttimoon asti. On tärkeää myös miettiä, että valaistus soveltuu kyseiseen ympäristöön ja käyttötarkoitukseen, eli huomioida esimerkiksi paljon päällä olevan valaistuksen aiheuttama lämpeneminen. Kun uusitun valaistusjärjestelmän toimivuus on testattu, tulee valaistuksen ennakoiva kunnossapito kirjata osaksi kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa, painottavat Kalle Ruuth ja Jussi Lehtonen.

Led-valaistuksen paloturvallisuutta sekä eri valaisinratkaisujen verkkovaikutuksia käsitelleen tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta diplomityönä Tampereen teknillisen yliopiston projektitutkija Kalle Ruuth. Tutkimukseen kuului laboratorio- ja kenttämittauksia sekä kyselytutkimus. Tutkimuksen rahoittivat Palosuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry sekä Ulla Tuomisen säätiö.

Tutustu tutkimukseen

Lisätietoa rakennuspalojen ehkäisystä

Artikkeli Moni rakennuspalo olisi estettävissä valaistuksen ennakoivalla kunnossapidolla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiön paloturvallisuus on yhteinen asia

Ke, 11/28/2018 - 07:54

Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiö tarjoaa osakkaille apuaan palovaroittimien toimintakunnosta huolehtimiseen. Paristojen lisäksi tärkeää on vaihtaa myös vanhat palovaroittimet säännöllisesti uusiin.

Viime vuona suomalaisissa kodeissa syttyi 2921 tulipaloa, joissa kuoli yhteensä 58 ihmistä. Toimivalla palovaroittimella olisi voitu estää monta kuolemaa.

– Asetuksen mukaan palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa asunnon haltija eli asukas. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan välttämättä kykene huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kiinteistöliitto suositteleekin, että taloyhtiö tarjoaa osakkaille apuaan esimerkiksi palovaroittimien paristojen vaihtamiseen. Paristojen lisäksi myös vanhat palovaroittimet on syytä vaihtaa säännöllisesti uusiin, sillä vuosien ajan rasvaa ja pölyä kerännyt varoitin ei välttämättä enää toimi, vaikka paristo olisikin vaihdettu.

– Taloyhtiön kannattaa harkita palovaroittimien hankkimista asukkaitten puolesta. Taloyhtiö voisi myös muistuttaa osakkaita pattereiden vaihtamisesta vaikkapa toimittamalla uudet patterin huoneistoon ja kertomalla samalla, että tarvittaessa saatavilla on myös apua pattereiden vaihtamiseen, Pynnönen neuvoo.

Kyse arkisista valinnoista

Taloyhtiön paloturvallisuus muodostuu yksittäisten osakkaiden ja asukkaiden arkisista valinnoista sekä tietotaidosta.

– Taloyhtiössä asuva ei voi ajatella, että paloturvallisuus kuuluu kokonaisuudessaan taloyhtiön vastuulle. Nykyisin taloyhtiöissä ei myöskään valita turvallisuusvastaavia, joiden tehtävänä olisi huolehtia turvallisuuteen liittyvistä asioista, vaan turvallisuus on kaikkien asukkaiden yhteinen asia, Pynnönen toteaa.

Paloturvallisuusviikko 24.11.-1.12.2018

Testaa oma paloturvallisuutesi

Artikkeli Taloyhtiön paloturvallisuus on yhteinen asia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Alle puolet suomalaisista on testannut palovaroittimensa

Ti, 11/27/2018 - 09:51

Palovaroitin on halpa henkivakuutus – mutta vain, jos se toimii. Suomalaisista vain alle puolet on testannut palovaroittimensa toimintakunnon, selviää turvallisuusyritys Verisuren tutkimuksesta.

Verisuren tutkimuksen mukaan vain alle puolet (45 %) suomalaisista on testannut palovaroittimensa suositusten mukaan eli kerran kuussa. Kun tulipalo sattuu, vain toimivasta palovaroittimesta on hyötyä. Pelastusopiston tilaston mukaan viime vuonna kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa sattuneissa tulipaloissa vain noin kolmasosassa oli toimiva palovaroitin.

– Palovaroittimen tehtävä on havahduttaa paloon ja herättää myös nukkuvat. Varoitin antaa pari minuuttia pelastautumisaikaa, ja nämä minuutit voivat olla ratkaisevia. On erittäin tärkeää, että kotona on toimiva palovaroitin, sanoo turvallisuusasiantuntija Tommi Heinimo Verisurelta.

Palovaroitin on ollut pakollinen jo 20 vuotta – puuttuu silti monelta

Palovaroitin on ollut pakollinen kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa vuodesta 2000 eli lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta palovaroittimia ei tutkimuksen mukaan ole riittävästi noin kymmenesosassa (8 %) kodeista.

– Palovaroittimia tulee olla tarpeeksi monta, jotta ne havaitsevat palon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja jotta niiden hälytysääni varmasti kuuluu jokaiseen tilaan, jossa oleskellaan, Heinimo sanoo.

Palovaroittimia tulee lain mukaan olla vähintään yksi kappale asunnon jokaista 60 neliömetriä kohti, ja jokaisessa kerroksessa tulee olla oma palovaroitin. Lisäksi on suositeltavaa, että varoitin löytyy jokaisesta huoneesta, jossa nukutaan.

– Puhuvan palovaroittimen huomioarvo on erityisen hyvä. Muun muassa Dundeen yliopiston ja Ohion lastensairaalan tutkimuksissa on saatu viitteitä, että pelkkä sireenin ääni ei herätä lapsia läheskään yhtä herkästi kuin puheääntä ja sireenin ääntä yhdistävä palovaroitin, Heinimo sanoo.

Erityisesti nuorilla paloturvallisuudesta huolehtiminen retuperällä

Palovaroittimia puuttuu erityisesti nuorten kodeista: 18–29-vuotiaista jopa viidesosalla (20 %) ei ole kodissaan riittävästi palovaroittimia tai he eivät ole asiasta varmoja. Samassa ikäryhmässä myös palovaroittimien kunnosta huolehtiminen on retuperällä. Vain neljännes (26 %) nuorista on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana. Yli 60-vuotiaista testin on tehnyt kolme viidestä (61 %).

– Paloturvallisuusasioissa taitaa näkyä nuorille tyypillinen huolettomuus, mutta valitettavasti tulipalo ei katso ikää. Näin joulun alla kaivataan aina hyödyllisiä joululahjavinkkejä, joten palovaroittimet voi lisätä lahjalistalle, jos niitä omillaan asuvalta lapselta tai lapsenlapselta vielä puuttuu, vinkkaa Heinimo.

Fakta: Paloturvallisuudesta huolehtimisessa parantamisen varaa
  • Alle joka toinen (45 %) suomalainen on testannut palovaroittimensa toimivuuden suositusten mukaisesti.
  • Mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän kodin paloturvallisuudessa on puutteita. Nuorista 18–29-vuotiaista varoittimia ei ole tarpeeksi 13 %:lla ja 7 % ei osaa sanoa.
  • Vain harva nuorista 18–29-vuotiaista on testannut palovaroittimien toimivuutta suositusten mukaisesti. Varoitin on testaamatta jopa 69 %:lla nuorista.
  • Yli 60-vuotiaista palovaroitin on testaamatta 38 %:lla.
  • Vaikka kotona olisi joskus ollut tulipalo, viidesosalla (21 %) ei silti ole riittävästi palovaroittimia.
  • Myös tulipalon kokeneista vain puolet (51 %) on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana.

Valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa vietetään 24.11.–1.12.2018.

Tutkimus: Tutkimuksen toteutti Verisure Oy:n toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus toteutettiin 15.1.–17.1.2018 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1006 yli 18-vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Artikkeli Alle puolet suomalaisista on testannut palovaroittimensa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön

Ti, 11/27/2018 - 09:32

Sähköautojen latauspisteitä suunnittelee noin viidesosa taloyhtiöistä, selviää Kiinteistöliiton tuoreesta Korjausrakentamisbarometrista. Kerrostaloyhtiöistä runsaat 20 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä vajaat 20 prosenttia suunnittelee latauspisteiden rakentamista vuosina 2018-2022. Lukemat ovat nousseet verrattuna vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn.

Kiinteistöliitto toteuttaa Korjausrakentamisbarometrin verkkokyselynä jäsentaloyhtiöilleen kaksi kertaa vuodessa. Sähköautojen latauspisteitä koskevia suunnitelmia kysyttiin taloyhtiöiltä ensimmäistä kertaa syksyllä 2017.

– Barometrin tulokset osoittavat, että taloyhtiöissä ymmärretään sähköautojen lisääntyvän ja nähdään, että kotilatauspisteille syntyy tarpeita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pylsyn mielestä on tärkeää saada ymmärrys konkretisoitumaan käytännön tekemiseksi.

– Alkuun pääsee sillä, että selvitetään montako latauspistettä taloyhtiön nykyinen sähköjärjestelmä kestää, ja onko osakkailla aikeita hankkia ladattavia autoja. Näiden tietojen avulla pystytään luomaan suunnitelma ja pelisäännöt, miten taloyhtiössä toimitaan latauspisteiden osalta, Pylsy neuvoo.

Latauspisteisiin liittyvä päätöksenteko helpottui taloyhtiöissä

Sähköautojen latauspisteisiin liittyvä päätöksenteko taloyhtiöissä on helpottunut uuden laintulkinnan myötä.

– Taloyhtiön sähköjärjestelmän parantamisesta latauspisteitä varten voidaan päättää nyt yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Samalla voidaan enemmistöpäätöksellä päättää toteuttaa tarvittava määrä latauspisteitä yhtiön hallinnassa oleville autopaikoille. Tässä tilanteessa kustannukset jakautuvat kaikkien osakkaiden maksettavaksi vastikeperusteisesti, koska katsotaan, että kyseessä on tavanomainen uudistus, kertoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.

Myös rahallista tukea latauspisteiden tekemiseen on tarjolla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen avustusta, jota voi hyödyntää taloyhtiön hankkeena toteutettavaan sähköjärjestelmän parantamiseen. Lisätietoja avustuksesta löytyy ARAn verkkosivuilta.

Viisi vinkkiä sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta taloyhtiöön
  1. Selvittäkää, kestääkö kiinteistön sähköjärjestelmä sähköautojen lataamista ja millaisilla reunaehdoilla.
  2. Kartoittakaa osakkaiden tarpeet latauspisteille.
  3. Tehkää latauspisteasioista periaatepäätös seuraavassa yhtiökokouksessa. Huomioikaa yhtiöjärjestys erityisesti autopaikkojen hallinnan osalta, kiinteistön sähköjärjestelmän mahdolliset rajoitukset sekä tiedossa olevat muut korjaustarpeet ja luokaa suunnitelma sekä pelisäännöt latauspisteiden hankkimiselle.
  4. Tehkää sopimukset kirjallisesti. Huomioikaa yhtiöjärjestyksen muutostarve vastikepykälän osalta, jos autopaikat ovat osakashallintaisia. Sopikaa lataussähkön laskuttamisen pelisäännöistä ja perehtykää huolella mahdollisten palveluntarjoajien sopimusehtoihin ennen päätösten tekemistä.
  5. Muistakaa aktiivinen viestintä alusta alkaen.

Artikkeli Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistönomistaja, selvitä kuka vastaa katusi talvikunnossapidosta!

Ma, 11/26/2018 - 10:30

Kun sää muuttuu talviseksi, kiinteistönomistajan on syytä olla selvillä siitä, kuka on vastuussa esimerkiksi taloyhtiön edestä kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta.

Paikkakunnasta riippuen talvikunnossapito voi kuulua joko kunnalle tai kiinteistönomistajalle. Toisinaan tilanne vaihtelee myös saman kaupungin alueella kaupunginosittain.

– Lähtökohtaisesti kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kohdalla kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta eli esimerkiksi lumitöistä ja hiekoituksesta. Joissakin paikoissa kaupunki on ottanut talvikunnossapidon omalle vastuulleen, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Jos vastuu on taloyhtiöllä, sen on huolehdittava, että kiinteistöhuollon kanssa tehty sopimus kattaa tarvittavan talvikunnossapidon. Osakkaiden voimin eli talkootyönä tehtävää talvikunnossapitoa Kristel Pynnönen suosittelee vain hyvin pieniin taloyhtiöihin, jos niihinkään.

– Jos talvikunnossapito hoidetaan talkootyönä, on taloyhtiön johdon varmistava, että työt tulevat hoidetuksi. Talkootyön pelisäännöt ja vastuukysymykset on hyvä kerrata talven saapuessa, Pynnönen toteaa.

Taloyhtiöllä vastuu turvallisuudesta

Taloyhtiön vastuulla on huolehtia kiinteistön alueen turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti.

Kun taloyhtiö tilaa talvikunnossapitoon liittyvät työt ulkopuoliselta ammattilaiselta, sen kannattaa kirjata sopimukseen, että palveluntarjoaja vastaa myös lumi- ja jäätilanteen tarkkailusta ja tarvittavista varotoimenpiteistä.

– Kun yhtiö on sopinut siitä, että palvelutarjoaja myös hoitaa tarkkailun ja ryhtyy varotoimenpiteisiin, voidaan lähtökohtaisesti katsoa, että taloyhtiö on täyttänyt velvollisuutensa turvallisuuden huolehtimisesta, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Kiinteistönomistaja, selvitä kuka vastaa katusi talvikunnossapidosta! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Vesikaton peruskorjaus tulossa – huomioi ainakin nämä seikat

Pe, 11/23/2018 - 11:19

Vesikaton uusiminen tai peruskorjaus kuuluu laajuutensa puolesta eittämättä taloyhtiön korjaushankkeiden ylimpään kastiin. Kyse on merkittävästä hankkeesta, johon kannattaa valmistautua huolella. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa harjoittavassa taloyhtiössä korjaustarpeesta ollaan tietoisia jo hyvän aikaa ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä – kiitos aktiivisen kiinteistön ja rakennusten kunnon seurannan, jossa rakennuksen kuntoa seurataan säännöllisesti ja teetetään tarvittaessa alan asiantuntijalla kuntoarvio tai kuntotutkimus. Asiantuntijatiedon perusteella laaditaan kunnossapitosuunnitelma, joka ulottuu ainakin kymmenen vuoden päähän.

Asiantuntijatieto on myös pohjana vuosittain yhtiökokoukselle esitettävää kunnossapitotarveselvitystä laadittaessa. Yhtiökokoukseen tuodun tiedon ansiosta myös osakkaat tulevat tietoisiksi korjaustarpeista. Kun hallitus aikanaan esittää yhtiökokoukselle kattohankkeeseen ryhtymistä, ei asian enää pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, vaan kokouksessa voidaan keskittyä päättämään hankkeen läpiviennin kannalta tärkeistä asioista.

Laajaan korjaushankkeeseen ryhdyttäessä on projektin ensimmäinen konkreettinen vaihe hankesuunnittelu. Hankesuunnittelua ei kannattaisi nähdä euroja nielevänä ”välttämättömänä pahana”, vaan kyse on mahdollisuudesta järkeistää ja virtaviivaistaa hanketta taloyhtiön tarpeiden ja resurssien mukaiseksi. Hankesuunnittelussa tutkitaan mahdolliset vaihtoehdot sen osalta mitä halutaan, voidaan ja kannattaa tehdä sekä miten valitut rakennustyöt kannattaisi suorittaa taloyhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Keskeinen asia korjaushankkeessa on saada ajoissa asiantunteva projektinjohtaja.

Keskeinen asia missä tahansa korjaushankkeessa on saada hankkeelle ajoissa asiantunteva projektinjohtaja. Riittävää projektiosaamista ei yleensä löydy taloyhtiön hallituksesta, eikä projektinjohto ole välttämättä isännöinninkään toiminnan keskiössä. Yleisesti laajempaan korjaushankkeeseen tulisikin kiinnittää osaava projektijohdon ammattilainen, joka toimii hankkeessa nimenomaan taloyhtiön edunvalvojana ja neuvonantajana. Tämä tulisi tehdä viimeistään ennen varsinaisen toteutusurakan tarjouspyyntöjen laatimista. Projektinjohtaja on luonnollisesti mukana tarjouspyyntöjen laatimisessa sekä saatujen tarjousten ruotimisessa ja tarjoaa hallitukselle neuvoja sen tehdessä päätöstä vaihtoehdosta, joka esitellään yhtiökokoukselle hankkeen toteuttajaksi.

Ennen yhtiökokousta on syytä käydä urakkaneuvottelut hallituksen valitseman urakkaehdokkaan kanssa. Neuvottelut olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä käydä niin pitkälle, että yhtiökokouksen (toivottavasti) myönteisen päätöksen jälkeen voitaisiin pitemmittä puheitta allekirjoittaa valmistellut sopimukset. Toki on huolehdittava siitä, ettei ennen yhtiökokousta sitouduta sopimukseen, sillä yhtiökokous voi toki päätyä myös hylkäämään hallituksen esittämän vaihtoehdon. Urakkasopimukseen tulee kirjata, että taloyhtiötä sitova urakkasopimus syntyy vasta allekirjoituksen myötä.

Urakkasopimuksen suhteen on erityisen tärkeää käyttää riittävää asiantuntemusta, sillä sopimiseen liittyy paljon huomioitavaa. Kun puhutaan kattourakasta, on takuusta sopiminen usein keskeisessä asemassa. Moni katontekijä mainostaa omaa vaihtoehtoaan huomattavan pitkällä takuulla. On kuitenkin syytä yksityiskohtaisesti määrittää takuun sisältö ja kattavuus itse urakkasopimukseen.

Myös turvallisuus ja siihen liittyvät velvoitteet on määriteltävä tarkkaan. Rakennuttajan on nimettävä hankkeelle turvallisuuskoordinaattori. Nimeäminen tulee tehdä urakkasopimuksessa. Turvallisuuskoordinaattorina voi toimia projektipäällikkö tai valvoja. Taloyhtiön on huolehdittava siitä, että koordinaattorilla on riittävä pätevyys sekä asianmukaiset toimivaltuudet ja edellytykset huolehtia hankkeen turvallisuudesta.

Artikkeli Vesikaton peruskorjaus tulossa – huomioi ainakin nämä seikat julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kodeissa syttyy vuosittain lähes 3000 tulipaloa – varo näitä kolmea vaaranpaikkaa

Pe, 11/23/2018 - 06:44

LähiTapiola on tänä vuonna yhdennettätoista kertaa järjestettävän Päivä paloasemalla –tapahtuman yritysyhteistyökumppani. Tapahtumassa on mukana enemmän palokuntia kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 368 palokuntaa ympäri Suomea. Myös kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja viime vuonna meni rikki jo 100 000 kävijän raja.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan suomalaisissa kodeissa syttyi viime vuonna 2921 tulipaloa. Näistä 58 johti palokuolemaan. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan peräti noin puolessa asuinrakennuspaloista havaittiin, että asunnossa ei joko ollut palovaroitinta ollenkaan tai palovaroitin ei toiminut. Tämän lisäksi 13 %:ssa tapauksista todettiin, että palovaroittimen toiminnasta ei ollut tietoa, eli vain 40 %:ssa asuinrakennustulipalossa palovaroitin oli todistettavasti hälyttänyt.

– Palovaroitin on ollut jokaisen kodin pakollinen turvalaite jo vuodesta 2000 lähtien, mutta lakisääteisestä pakosta huolimatta kodeissa on aivan liian vähän palovaroittimia. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset väittävät, että kodista löytyy tarvittava määrä toimivia palovaroittimia, mutta pelastuslaitoksen käytännön kokemuksen pohjalta syntyneet tilastot kertovat karulla tavalla aivan erilaisen totuuden, LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen sanoo.

Asunnon haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunnon jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi toimiva palovaroitin, ja että palovaroittimia on vähintään yksi kappale jokaista 60 asuinneliömetriä kohden. Asunnossa, jossa on 70 neliötä, pitää siis olla ainakin kaksi toimivaa palovaroitinta. Asukas on myös velvoitettu huolehtimaan olemassa olevien laitteiden toimivuudesta. Palovaroittimen tekninen toimivuus tulee testata säännöllisesti kuukausittain testinappia painamalla, jolloin toimiva hälytin antaa varoitusäänen.

– Testinapilla tehdyllä testauksella varmistetaan käytännössä kuitenkin vain patterin ja varoittimen tekninen toimivuus, mutta ei sitä, reagoiko hälyttimen savukammio mahdolliseen savuun. Koska vanhojen, likaantuneiden ja ruostuneiden palovaroittimien savuherkkyys heikkenee, tulisikin vanhat palovaroittimet vaihtaa uusiin laitteisiin vähintään 5-10 vuoden välein, Sallinen jatkaa.

Tunnetko kotisi vaaranpaikat?

LähiTapiola osallistuu Päivä paloasemalla -tapahtumaan perinteisellä Kodin vaaranpaikat -rastillaan. Rastilla paloasemalla vierailevat oppivat tunnistamaan kodin paloturvallisuusriskit ja varautumaan niihin oikeilla keinoilla. Paloturvallisuuden näkökulmasta kodin kolme yleisintä vaaranpaikkaa ovat liesi, kynttilät ja sauna. Vastaavasti kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot.

– Toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä keinoja parantaa oman kodin paloturvallisuutta. Jokaisen meistä tulisi tietää, kuinka tulipalot ennaltaehkäistään ja miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Jos tulipalo syttyy, pitää asunnosta poistua parissa minuutissa. Viranomainen ei ehdi siinä ajassa paikalle. Silloin lähin apu olet sinä itse, Sallinen muistuttaa.

Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tulipalon syttymissyy. Nämä palot ovat yleensä ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä kypsenemään tai kuumenemaan ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja on noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on avotuli. Kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo syttyy vuosittain noin 750 kodissa. Myös sauna on tulenarkaa aluetta. Saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500 eli jossain päin Suomea palaa käytännössä joka päivä sauna.

– Suomessa syttyy tulipalo keskimäärin kahdeksassa kodissa joka päivä. Alkusammuttamalla säästetään vuosittain yksi ihmishenki, kymmenen vammautumista, yli 20 miljoonan euron vahingot ja suunnattomasti inhimillistä kärsimystä. Jos ihmisten alkusammutustaidot olisivat vielä paremmat, menetykset olisivat nykyistä pienemmät, Sallinen toteaa.

Katso täältä Päivä paloasemalla -tapahtumaan osallistuvat paloasemat

Artikkeli Kodeissa syttyy vuosittain lähes 3000 tulipaloa – varo näitä kolmea vaaranpaikkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hissimatkan turvallisuuteen voi itse vaikuttaa

To, 11/22/2018 - 13:11

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että hissin käyttäjä voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa ratkaisevasti hissin käytön turvallisuuteen. Hissiin liittyviä tapaturmia ja onnettomuuksia ilmoitetaan Tukesille vuosittain noin viisi, lievempiä tapauksia ja vaaratilanteita noin 20. Tukes selvittää Helsingissä tapahtunutta hissitapaturmaa. Tapaturmassa kuoli yksi henkilö.

Hisseissä sattuu niiden käyttöön nähden vähän onnettomuuksia. Tapaturmista osa on tyypillisiä vanhoille hisseille, osa uusille. Suuri osa tapaturmista liittyy hissin oviin; veräjäoviin, korinovettomiin hisseihin tai automaattioviin. Yleisimpiä hisseillä sattuneita tapaturmia ovat sormien jääminen oven väliin, hissin epätarkasta pysähtymisestä aiheutuvaan kynnykseen kaatuminen sekä vaatteiden tai lemmikin taluttimen jääminen automaattiovien väliin.  Tapaturmien seuraukset ovat useimmiten lieviä, mutta vakavastikin voi sattua. Edellisestä kuolemantapauksesta on 15 vuotta.

Näin voit itse vaikuttaa hissin käytön turvallisuuteen
  • Valitse turvallinen paikka, normaalisti hissin takaosa, mutta jos kuljet suuren esineen kanssa, mene hissin sivuseinälle.
  • Varo kynnystä, kun astut hissiin ja sieltä pois.
  • Ole tarkkana hissin ovien kanssa, jottei esim. vaatteita tai lemmikin talutushihnaa jää ovien väliin.
  • Älä ahtaudu hissiin, jottei vaatteita jää oven väliin.
  • Noudata ohjeita, älä esim. hypi hississä.
  • Opasta lapsia käyttämään hissiä ja valvo, etteivät esim. pienten lasten sormet kulkeudu puristuksiin avautuvan automaattioven ja karmin väliin.

Artikkeli Hissimatkan turvallisuuteen voi itse vaikuttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Korjausrakentamisen kasvussa hiipumisen merkkejä

Ke, 11/21/2018 - 09:47

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi taloyhtiöiden korjausrakentamiseen lievää kasvua vuodelle 2019. Kasvuodotuksia kuitenkin varjostaa se, että taloyhtiöt eivät ole saaneet enää urakkatarjouksia entiseen tapaan. Myös lainansaannin ja lainaehtojen heikentymisnäkymät kertovat siitä, että rahoitustekijät eivät ainakaan voimista korjausrakentamisen kasvua.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 30 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. Vastaajista 28 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

Vuodelle 2018 barometri ennakoi kasvua vain pääkaupunkiseudulle.

Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi miltei 3000 taloyhtiönsä edustajaa, joista joka neljännellä on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään. Hankesuunnittelu-, suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osuus on nyt 21 prosenttia, joka on vuoden takaista lukemaa hieman suurempi.

Suhdannenoususta ei enää vetoapua korjaamiseen

Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat kevääseen 2018 asti, että yleisen taloustilanteen negatiivinen vaikutus korjausrakentamiseen vähenee, mutta syksyllä 2018 tämä kehitys on kääntynyt taas huonompaan suuntaan. Nyt keväistä suurempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.

”Tulos on linjassa esimerkiksi Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdanneindikaattoreiden tulosten kanssa. Makrotalouden tunnelma on vuoden 2018 kuluessa heikentynyt”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjousten määrä hienoisessa laskussa

Taloyhtiöt ovat saaneet aiempaa hiukan vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa hieman runsas kolmannes taloyhtiöistä oli saanut ainoastaan kaksi tarjousta, kun vuosi sitten näiden osuus oli 29 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan laskenut. Näin oli sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöiden kohdalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähintään kolme tarjousta saaneiden yhtiöiden osuus pieneni enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Vain kaksi tarjousta saaneiden kasvu oli samanlainen pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella.

Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa

Vastanneista taloyhtiöistä 11 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Edelleen 86 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Lainansaantia kuvaavat tulokset heikentyivät vuoden 2014 lukemien tasolle, jolloin lainansaanti oli merkittävästi hankalampaa kuin parina viime vuonna. Muutos oli samansuuntainen kaikkialla Suomessa, mutta erityisen paljon arvio heikentyi pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.

Samansuuntainen oli kehitys myös taloyhtiöiden hallitusten arvioissa lainaehtojen tulevaisuuden kehityksestä. Niissäkin arvioissa päädyttiin takaisin kevään 2014 lukemiin, jolloin odotukset olivat viimeksi voimakkaasti alaviistoon. Lainaehtojen heikentymistä odotti nyt 46 prosenttia hallitusvastaajista, ja ainoastaan kolme prosenttia odotti, että lainaehdot paranevat.

Korjauslainojen saamisessa on viitteitä heikentyneestä kehityksestä. Hallitusvastaajista 35 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen, kun vielä vuosi sitten lukema oli 26 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut kolmannes vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli 45 prosenttia.

Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo vuoden ajan ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä.

Pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että kuluvana vuonna käyty taloyhtiöiden ja kotitalouksien velkaantumiskeskustelu sekä taloyhtiöiden käymät neuvottelut rahalaitosten kanssa ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että arviot rahoitusolosuhteista ovat selvästi heikentyneet.

”Velkaantumiskeskustelussa ovat sekoittuneet uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen rahoitus, mikä saattaa hämmentää taloyhtiöitä. Taloudelliset olosuhteet korjausrakentamisen kannalta poikkeavat kuitenkin merkittävästi yhtiöstä ja alueesta riippuen. Monissa suomalaisissa kaupungeissa osakehuoneistojen hintakehitys on ollut pitkään laskevaa, mikä haastaa korjaushankkeisiin ryhtyviä ja hankkeiden rahoittajia”, Kero sanoo

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla jo runsaalla viidenneksellä kerrostaloyhtiöistä

Vuonna 2018 on korjattu kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä.

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä putkistoja.

Sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeista kertoi jo runsaat viidennes kerrostalovastaajista ja 17 prosenttia rivitalovastaajista. Lukemat olivat nousseet syksyn 2017 mittauksesta, jolloin asiaa ensimmäisen kerran tässä barometrissa tiedusteltiin.

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus yleisin valinta

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkistojen korjausperiaatteista ja niihin liittyvistä korjausmenetelmistä. Korjausperiaatteista suosituin oli viemäreiden sisäpuolinen korjaus eli pinnoitus tai sukkasujutus 35 prosentin osuudella. Toiseksi suosituin korjausperiaate 34 prosentin osuudella oli perinteinen viemäriputkiston uusiminen nykyiseen paikkaan. Uuteen kohtaan viemäriputkistot asennettiin 14 prosentissa korjauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö korjasi viemäriputkiston hybridimenetelmällä eli yhdistämällä joko perinteisen ja sisäpuolisen menetelmän, tai yhdistämällä sisäpuolisia menetelmiä keskenään.

Syksyn barometrissa kysyttiin myös viemärikorjausten jälkeen havaituista ongelmista viimeisten 10 vuoden aikana. Vastausten perusteella hankkeet ovat suurelta osin onnistuneita. Eniten ongelmia oli havaittu viemäreiden sisäpuolisissa pinnoituksissa kuten ruiskuvalussa ja harjaamalla levitetyssä pinnoitteessa. Pinnoituskorjausten jälkeen 16 prosentissa oli ilmennyt ongelmia. Sukkasujutetuissa (sukitus) putkistoissa vastaava prosenttiluku oli 9. Perinteisessä putkiremontissa, jossa putket uusitaan, ongelmia oli havaittu kuudessa prosentissa korjauskohteita.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2018 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätykselliset 2962 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi.

Vastaajista 2638 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 264 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 60 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 10.10.2018.

Artikkeli Korjausrakentamisen kasvussa hiipumisen merkkejä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hoidettu katto kestää takuulla

Ti, 11/20/2018 - 16:33

Katto on rakennuksen viides ja hyvin tärkeä julkisivu. Se ansaitsee huomiota ja hoivaa, vaikka usein pyrkii unohtumaan ollessaan poissa näkyvistä. Katon remontointiin ja huoltoon kehitetystä mallista takuineen kertoo perusteellinen artikkeli ”Katto kestää takuulla 25 vuotta ja hoidettuna vuosisadan”.

Pian posti kantaa kotiin Suomen Kiinteistölehden marraskuun numeron. Kattojen korjaamisen, huollon ja talvikunnossapidon lisäksi siinä on asiaa muun muassa hallitusammattilaisista taloyhtiössä, energiansäästökeinoista sekä rakennusvirheiden huomaamisesta ja ilmoittamisesta.

Taloyhtiöiden hallituksiin voi olla haastavaa löytää halukkaita osakkaiden keskuudesta. Joskus turvaudutaan ulkopuoliseen hallitusammattilaiseen. Tästä kertoo Asta Sjöblomin artikkeli.

Tapellaanko joskus turhasta, kysyy Mikko Rousi uusien kiinteistöjen vastuukysymyksiä luotaavassa artikkelissaan. Havaituista rakennusvirheistä kannattaa reklamoida ajoissa, uudistalon ensimmäisenä vuonna havaituista jo vuositarkastukseen.

Neljän keravalaisen taloyhtiön yhteishankkeessa etsittiin yhdessä parhaat vaihtoehdot energiaremontissa. Yhteistyö toi säästöjä taloyhtiöille. Uusista rakennustekniikan tarjoamista mahdollisuuksista kerromme myös kahdessa muussa artikkelissa. Huoneistokohtainen vedenmittaus on oikeudenmukaista, painottaa Hanna Mela, yleistyvästä ja monimuotoisesta lasirakentamisesta kertoo Jukka Nortio.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta.

Artikkeli Hoidettu katto kestää takuulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua taloyhtiöissä

Ti, 11/20/2018 - 09:23

YK:n lapsen oikeuksien päivänä on hyvä palauttaa mieleen, millaisia asumiseen liittyviä oikeuksia lapsilla on suomalaisissa taloyhtiöissä.

Lasten elämään kuuluu olennaisena osana leikki, joka ei useinkaan ole täysin hiljaista puuhaa. Leikkimisen äänet ja juoksuaskeleet saattavat kantautua naapureidenkin korviin, mutta kyseessä ei ole haitta tai häiritsevä elämä, jota taloyhtiö voisi ryhtyä rajoittamaan.

– Leikkiminen kuuluu normaaliin elämään, jonka äänet ovat taloyhtiössä täysin sallittuja, monen mielestä jopa toivottavia, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Taloyhtiössä lasten leikin ei tarvitse rajoittua oman kodin seinien sisäpuolelle, vaan lapset saavat leikkiä myös taloyhtiön pihamaalla. Jos pihalla on alueita, joilla leikkiminen ei ole esimerkiksi istutusten vuoksi suotavaa, taloyhtiön hallituksen on hyvä laatia asiasta yhteiset pelisäännöt ja huolehtia, että ne tulevat myös kaikkien osakkaiden ja sitä kautta lasten tietoon. Ilman ohjeitakin on selvää, että parkkipaikka ei voi olla lasten leikkipaikka.

– On selvää, ettei taloyhtiön hallitus tai yhtiökokouksen enemmistö voi kieltää lasten pihaleikkejä. Pelisääntöjä voidaan toki antaa, ja ne voivat olla lasten omankin turvallisuuden takia tarpeen, Kristel Pynnönen toteaa.

Tänä vuonna teemana osallisuus

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemana on osallisuus.

– Lasten osallisuutta on mahdollista edistää myös taloyhtiöissä. Esimerkiksi pihatalkoissa löytyy varmasti myös lapsille sopivia tehtäviä, joihin osallistumalla lapset oppivat samalla huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiön osakkaan joulumuistio

Ma, 11/19/2018 - 14:15

Joulu on rauhoittumisen ja juhlan aikaa. Hyvä ruoka, läheisten seura ja tunnelmavalaistus kruunaavat joulutunnelman. Taloyhtiön osakas, muista kuitenkin joulunvieton tuoksinassa seuraavat perusasiat.

1. Älä jätä kinkkua paistumaan yksin

Kinkkua paistetaan matalalla lämmöllä monta tuntia. Kinkkua – tai mitään muutakaan ruokaa – ei siltikään saa jättää yksinään paistumaan, sillä uunissa voi syttyä rasvapalo. Jos joudut poistumaan kotoa paiston aikana, varmista, että joku jää kotiin valvomaan uunia.

Käsittele varoen valmista kinkkua. Uunista otettu kinkku ja sen paistorasva ovat polttavan kuumia!

2. Lajittele roskat oikein

Jouluna tulee paljon tavallisesta poikkeavaa roskaa. Roskat pitää lajitella oikein. Kinkun rasvaa ei esimerkiksi saa kaataa vessanpönttöön tai viemäriin, vaan sen voit viedä jähmettyneenä bio- tai sekajäteastiaan. Lahjapaperit ja -nauhat kuuluvat sekajäteastiaan, eivät paperinkeräykseen. Kuusi ja joulukukat ovat taas biojätettä, mutta niistä on poistettava kaikki metalli- ja muoviosat ennen jätekatokseen viemistä.

Kokonaan eri asia ovat vaaralliset jätteet, eli mm. sähköromu, paristot, tinat sekä uudenvuodenraketit. Ne on vietävä vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen.

Jouluaikaan taloyhtiön jäteastiat pursuavat yli äyräiden. Tämän vuoksi esimerkiksi lahjapaperit ja pakkauspahvit kannattaa viedä jätekatokseen vasta joulun välipäivinä.

3. Älä jätä kynttilöitä palamaan valvomatta

Moni tulipalo on saanut alkunsa yksinään palamaan jätetyistä kynttilöistä. Jos poltat kynttilöitä, valvo aina niiden palamista. Polta kynttilöitä vain palamattomalla alustalla. Vältä useiden kynttilöiden polttamista rinnakkain. Muista sammuttaa kynttilät, kun poistut huoneesta tai kun rupeat nukkumaan.

Jos poltat ulkotulia, valvo myös niiden palamista. Ulkotulia ei saa sijoittaa puiselle kuistille tai muuten lähelle palavaa materiaalia.

4. Käytä vain ehjiä jouluvaloja

Tarkista jouluvalojesi kunto ennen niiden käyttöönottoa. Vaihda palaneet lamput uusiin välittömästi. Älä käytä rikkinäisiä valoja, sillä ne voivat pahimmillaan aiheuttaa sähköiskun!

Käytä ulkona vain ulkokäyttöön tarkoitettuja valoja ja liitä ne ulkopistorasiaan. Varmista, että valosarjan muuntaja sopii ulkokäyttöön. Ulkovaloja ei saa kytkeä esimerkiksi sisäpistorasiaan yhdistettyyn jatkojohtoon.

5. Anna naapureille joulurauha

Taloyhtiön hiljaisuusaikoja kuuluu noudattaa myös jouluaikaan. Huomaavainen naapuri kunnioittaa lisäksi joulurauhaa, joka julistetaan jouluaattona klo 12 Turussa.

Vältä siivousta, tamppausta, pyykkäystä tai muuta kovaäänistä työskentelyä joulurauhan aikana. Huolehdi, että myös perheesi ja lemmikkisi rauhoittuvat joulun viettoon.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: muista toivottaa naapureillesi hyvää joulua, jos törmäät heihin pihalla tai rappukäytävässä.

Tulosta täältä taloyhtiön asukkaiden muistilista jouluksi.

Artikkeli Taloyhtiön osakkaan joulumuistio julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiön lukitukset ja muut turvasuojaustehtävät vain luvan saaneilta yrityksiltä

Ma, 11/19/2018 - 09:12

Lukkojen asentaminen, sarjoittaminen ja muut niin sanotut turvasuojaustehtävät täytyy tammikuusta 2019 lähtien hankkia vain luvan saaneilta yrityksiltä.

Turvasuojaustehtävät muuttuivat luvanvaraisiksi, kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista uudistui viime vuoden alussa. Lakiuudistukseen liittyvä siirtymäkausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, ja sen jälkeen muun muassa taloyhtiöiden on hankittava palvelunsa luvan saaneelta yritykseltä.

– Muutos koskee ansiotarkoituksessa tapahtuvaa ja toimeksiantoon perustuvaa turvasuojaustoimintaa, kuten esimerkiksi lukkojen asentamista ja sarjoittamista tai lukitusjärjestelmien ja murtohälytysjärjestelmien asentamista tai korjaamista, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kaisu Terkki.

Alalla toimivien yritysten tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupaa. Turvasuojaukseen liittyviä töitä tilatessaan taloyhtiön kannattaa varmistaa poliisin ylläpitämästä rekisteristä, että palveluntarjoajalla on lain edellyttämä lupa. Rekisteri löytyy poliisin verkkosivuilta.

Luvanvaraisuus koskee alalla jo olevia ja sinne tulevia yrityksiä. Yritys ei voi jatkaa lupaa edellyttävää toimintaa ennen kuin hakemus on hyväksytty.

Taustalla asumisturvallisuuden parantaminen

Taloyhtiöillä on edelleen mahdollisuus tehdä turvasuojaustehtäviä myös omin voimin tai teettää niitä esimerkiksi isännöitsijätoimistolla.

– Yhtiö voi edelleen tilata esimerkiksi huoltoyhtiöltä erilaisia lukitukseen liittyviä toimenpiteitä, kuten lukkojen korjausta ja asennusta sekä avainten ohjelmointia, mutta huoltoyhtiön tulee omalta osaltaan hoitaa lain edellyttämät lupa-asiat kuntoon ennen siirtymäkauden päättymistä, Terkki toteaa.

Uudistuksen taustalla on asumisturvallisuuden parantaminen. Luvanvaraisuuden avulla voidaan valvoa niitä turvallisuusalan tehtäviä, joissa hankittua tietoa ja taitoa voisi käyttää rikollisessa mielessä hyödykseen.

Artikkeli Taloyhtiön lukitukset ja muut turvasuojaustehtävät vain luvan saaneilta yrityksiltä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tulorekisteriin ilmoitettava taloyhtiön maksamat hallituspalkkiot ja palkat

Ke, 10/31/2018 - 10:10

Ensi vuoden alussa käyttöön tuleva tulorekisteri tuo muutoksia myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden palkan- ja palkkioiden maksuun. Tammikuun 2019 alusta lähtien riittää, että ilmoitus maksetuista palkoista ja palkkioista tehdään vain yhteen paikkaan eli uuteen tulorekisteriin. Ilmoittamisen aikataulu kuitenkin nopeutuu, sillä tammikuusta lähtien ilmoitus on annettava jo viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Ilmoitus on pääsääntöisesti annettava sähköisesti.

Taloyhtiön on ilmoitettava tulorekisteriin myös taloyhtiön hallituksen jäsenille maksetut kokouspalkkiot. Jos taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenille kustannusten korvauksia esimerkiksi oman puhelimen käytöstä tai kilometrikorvauksia, myös nämä korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin.

Isännöitsijän palkkiot ja remonteista maksetut korvaukset on ilmoitettava, jos isännöitsijä tai remonttipalvelua tarjoava yritys tai henkilö ei ole ennakkoperintärekisterissä. Taloyhtiö voi tarkastaa ennakkoperintärekisteriin kuulumisen yhtiötietojärjestelmän sivuilta.

Satunnaisista palkkioista ilmoitus vain maksukuukausilta

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös satunnaisena työnantajana toimivia taloyhtiöitä. Satunnaisen työnantajan on kuitenkin annettava tulorekisteriin erillisilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa palkkoja tai kustannusten korvauksia.

– Jos taloyhtiö maksaa koko vuoden hallituspalkkiot esimerkiksi 15. joulukuuta, eikä muita palkka- tai ansiotuloja ole vuoden aikana maksettu, yhtiön tulee tehdä ainoastaan yksi ilmoitus. Tässä tapauksessa ilmoitus olisi tehtävä 20.12. mennessä, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen muistuttaa, ettei pieni taloyhtiö välttämättä maksa vuoden aikana lainkaan varsinaisia palkkoja tai palkkioita. Sen sijaan pienessä, ilman huoltoyhtiöitä toimivassa taloyhtiössä voi olla käytäntönä maksaa hallituksen jäsenille kilometrikorvauksia, kun he hoitavat taloyhtiön asioita ja käyvät ostamassa esimerkiksi talven hiekotushiekat tai vievät ruohonleikkurin huoltoon.

– Nämä matkakustannukset kuuluu myös ilmoittaa tulorekisteriin, Järvinen sanoo.

Kaupparekisterin tiedot ajan tasalle

Ilmoituksen maksetuista palkoista ja palkkioista sekä korvauksista voi tehdä tulorekisteriin esimerkiksi isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Ilmoituksen tekeminen edellyttää, että ilmoittajalla on yhtiöjärjestyksen mukaan nimenkirjoitusoikeus ja että henkilö on merkitty yhtiön tietoihin kaupparekisterissä.

– Kannattaa siis tarkistaa, ketkä voivat tehdä ilmoituksen taloyhtiön puolesta ja varmistaa, että kaupparekisterimerkinnät ovat kunnossa, Pynnönen kehottaa.

Ilmoitusvelvollisuus maksetuista palkoista ja palkkioista koskee asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden lisäksi myös kiinteistöjä omistavia yhdistyksiä ja säätiöitä

Artikkeli Tulorekisteriin ilmoitettava taloyhtiön maksamat hallituspalkkiot ja palkat julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opas on päivittynyt

Ti, 10/30/2018 - 10:55

Motivan julkaisemaa Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opasta on päivitetty.  Oppaan tarkoituksena on helpottaa latauspisteiden toteuttamista yksityisissä kiinteistöissä. Oppaan painopiste on olemassa olevissa kiinteistöissä, mutta uusissa kiinteistöissä latauspisteet kannattaa muistaa jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Lukija saa oppaasta perustietoa sekä ladattavista autoista että erilaisista latauspisteistä. Kiinteistöjen latauspisteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja asiaan liittyvään päätöksentekoon on erilaisia tapoja, joita esitellään tässä oppaassa. Opasta on päivitetty 29.10.2018, jolloin muutettiin sähköjärjestelmän kapasiteetin nostoa koskevaa päätöksentekolinjausta asunto-osakeyhtiöissä. Tuoreen linjauksen mukaan sähköjärjestelmän kapasiteettia voidaan nostaa yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä myös silloin, kun se tehdään yksinomaan latauspisteiden takia.

Tutustu Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -oppaaseen.

Artikkeli Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opas on päivittynyt julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lumi voi aiheuttaa vaurioita kattopinnoille – Tee korjaukset vielä kun mahdollista

Ma, 10/29/2018 - 12:36

Suuria lumipyryjä vielä odotellaan suureen osaan Suomea, mutta nyt jo ensilumien sataessa on hyvä herätellä huomio kattopintojen kestävyyteen ennen kovinta talven rasitusta. Lumimassat rasittavat kattorakenteita ja saattavat aiheuttaa pinnoille vaurioita, minkä vuoksi lumien poisto ajoissa on tärkeää.

– Lumen hallittu poistaminen riittävän ajoissa lyhentää rakenteiden kuormituksen kestoaikaa ja edesauttaa rakennuksen kattopinnan kestävyyttä. Näin ollen se myös pitkittää katon käyttöikää, muistuttaa Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Harju kehottaa ennakoimaan, eli teettämään kattopinnoilla katselmuksen. Näin ollen asunnon omistaja saa selvää tietoa siitä, millaista lumikuormaa katto kestää. Varsinkin tasakattoisissa tai loivilla kattopinnoilla tehdyissä rakennuksissa voivat lumikuorman kestot olla hyvinkin rajallisia. Jopa 200 mm paksu, tiivistynyt suojalumivaippa voi olla niille liikaa.

– Katselmus toimii erinomaisena pohjana, jos asunnon omistaja haluaa tehdä sopimuksen lumien pudottamisesta esimerkiksi urakoitsijan kanssa. Katselmuksella saadaan selvyys siitä, mitä mahdollisia ongelmia katolle on edellistalvien lumienpudotusten jälkeen jäänyt, tai jos katossa on olemassa vaikkapa vanhoja reikiä, Harju sanoo.

Harju muistuttaa, että kattolumien ja jäiden pudotuksiin tulee valita yrityksiä, joilla on kokemusta lumenpudotustöistä.

– Asiansa osaava yritys tekee lumenpudotustyöt huolellisesti rakenteita rikkomatta ja ottaa huomioon ensisijaisesti henkilöturvallisuuden, niin ulkopuolisten kuin oman henkilökuntansakin osalta, hän sanoo.

Kun tilaaja on valinnut lumenpudottajaksi urakoitsijan, on Harjun mukaan ennen töiden aloittamista syytä laatia vielä kirjallinen sopimus, jossa sovitaan pelisäännöt ja korvausvastuut tilaajaa kohtaan sekä mahdollisesti kolmannelle osapuolelle syntyneisiin henkilö- ja omaisuusvahinkoihin.

Harju kehottaa kiinnittämään sopimuksessa huomiota muun muassa katon alapuolisten kävely- ja autoliikennealueiden rajaamiseen sekä jälkitöihin, siis muun muassa jalankulkureittien puhdistamiseen työn jälkeen.

Mikäli kattopinnan epäillään vaurioituneen lumenpudotustöiden seurauksena, kehottaa Harju ottamaan yhteyttä Keskuskauppakamarin hyväksymään tavarantarkastajaan.

Lisätietoa tavarantarkastuksesta

HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla. HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua. Suomessa toimii noin 200 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 1000 tavarantarkastusta ympäri Suomea. HTT-nimikkeen edellytyksenä on alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen. HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.

Artikkeli Lumi voi aiheuttaa vaurioita kattopinnoille – Tee korjaukset vielä kun mahdollista julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöverouudistus lykkääntyy – verotusarvoista ja veroprosenteista päätetään samanaikaisesti

Ma, 10/29/2018 - 09:37

Valtiovarainministeriö on lausuntopalautteen perusteella linjannut, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa.

Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa: hallitus olisi antanut tänä syksynä esityksen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava hallitus esityksen kiinteistöveroprosenttien alentamisesta. Kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa.

Kun uudistus toteutetaankin yhdessä vaiheessa, verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa. Näin vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida.

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa. Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.

Uudistus voidaan ottaa käyttöön 2022

Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Uusi linjaus merkitsee, että uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana.

Artikkeli Kiinteistöverouudistus lykkääntyy – verotusarvoista ja veroprosenteista päätetään samanaikaisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut