• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 42 min 34 s sitten

Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia

Pe, 02/22/2019 - 07:54

Tulvien on arvioitu Suomessa lisääntyvän ilmastomuutoksen myötä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan ja vesistöjen talvi- ja syystulvien yleistyvän. Tällä hetkellä Suomessa on 21 maa- ja metsätalousministeriön nimeämää merkittävää tulvariskialuetta, joihin Kymijoen alaosa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalue kuuluvat. Tälle alueelle toteutettiin Rambollin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä tulvasuojelun viestintähanke.

Merenranta-alueilla myrskyt voivat yhdessä muiden vedenkorkeutta nostavien tekijöiden kanssa aiheuttaa merivesitulvia. Tärkeimmät merenpinnan nousuun vaikuttavat tekijät Itämerellä ovat vesimäärä koko Itämeren altaassa, virtaus Tanskan salmien läpi, tuuli, ilmanpaine sekä merijään kattavuus.

Merivesitulvat ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia: muutamista tunneista noin vuorokauteen. Tulvan aikana merivettä voi kulkeutua kauas normaalista rantaviivasta alavien alueiden sekä hulevesiviemäreiden kautta. Tämän lisäksi merivesitulvien voidaan tulevaisuudessa olettaa kasvavan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Asuinkiinteistöjen tulisi varautua tulviin

Taloyhtiöiden tulisi varautua tulviin, jotka saattavat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyä ja ulottua myös alueille, joissa niitä ei aiemmin ole ilmennyt. Tulvatietoisuutta ja kiinteistöjen suojauksen ohjausta ja neuvontaa onkin lisätty ELY-keskusten toimesta. Yhtenä syynä tähän on se, että Valtio lopetti tulvavahinkojen korvaamisen.

– Korvauksia voi saada kiinteistö- ja kotivakuutuksista oman vakuutusyhtiön korvausehtojen mukaisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että vakuutus ei koskaan korvaa vahinkoja kokonaisuudessaan. Siksi tulviin kannattaakin varautua, jo pienillä toimenpiteillä voidaan parantaa tulvariskien hallintaa. Tulvan ollessa päällä apua voi olla hankala saada, joten varautuminen on erittäin arvokasta, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

– Oman kiinteistön tulvavakuutuksen tilanteen tarkistaminen on äärimmäisen tärkeää. Myös viemäreiden ja hulevesijärjestelmien kunto tulisi tarkistaa ja huolehtia niiden saneerauksesta. Ongelmiin kannattaa reagoida ajoissa, kehottaa hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

Pelastussuunnitelmissa tulvat olisi hyvä ottaa huomioon turvallisuusriskinä. Jokaisen asuinkiinteistön omistajan ja asukkaan olisi hyvä pohtia ennakolta, miten parhaiten voisi suojata kotinsa ja irtaimistonsa mahdollisen tulvan uhatessa. Tulvavahingoista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset voivat helposti nousta kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin.

– Riskit tulisi käydä yhteisesti läpi ja harjoitella, miten toimitaan tulvatilanteessa, Orkoneva sanoo.

Tulvia voi olla vaikea ennustaa

Tulvat käyttäytyvät arvaamattomasti, joten tulva-alueen riskialueen kartoittaminen voi olla hankalaa.

– Hyydepadot nostavat veden korkeutta arvaamattomasti, joten jokialueilla tulvan ennustaminen on hankalampaa kuin merialueilla, Höytämö kertoo.

– Valuma-aluelähtöisesti kun katsotaan niin alajuoksulla ovat pahimmat ja haastavimmat ongelmat, Orkoneva toteaa.

Vuonna 2005 Haminan rannikkoalueella nousi meritulva, joka muistetaan vieläkin.

– Sen jälkeen tietoisuus tulvista kasvoi ja tulviin alettiin omatoimisesti varautua, Höytämö huomauttaa.

Harvinaisen suurien tulvien esiintymiseen voi mennä sukupolvikin.

– Tulvan toteutumisen mahdollisuus on toisaalta varsin harvinainen, mutta toisaalta se voi toteutua milloin vain. Esimerkiksi 1 % toteutumistodennäköisyys on jo varsin suuri, vaikka aivan sellaista tulvaa ei ole 1920-luvulta alkaneen meriveden korkeusmittauksen aikana Haminassa toteutunutkaan. Vuonna 2005 oli mittaushistorian korkein tulva, joka vastasi noin 2 % todennäköisyydellä toteutuvaa tulvaa. Ero 2 %:n tulvan ja 1 %:n tulvan välillä on rannikolla vain 20 cm. Ja 0,4 %:n tulvaan (2 %-> 0,4 %) eroa on noin 40 cm. Se ei ole kovinkaan paljon, Höytämö havainnollistaa.

– Siksi esimerkiksi kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet, Höytämö vielä muistuttaa.

– Potentiaalisten vesistö- ja rannikkoalueiden tulvariskien kartoitus ja hallintatoimien suunnittelu kuuluu ELY-keskusten vastuulle, kun taas hulevesitulvista vastaa kunta. Hallintatoimien suunnittelu on jatkuva prosessi. Mahdolliselle tulvariskialueelle suunniteltaessa tai rakennettaessa on tiedostettava riskit, Orkoneva huomauttaa.

– Turvallisia rakentamiskorkeuksia tulee noudattaa ja maanpinnanmuotoilulla sekä tulvareiteillä tulee ohjata tulva- ja hulevedet kiinteistöstä poispäin. Myös tonttiviemäreiden liitoskorkoja suunniteltaessa tulee noudattaa vesilaitoksen ohjeistusta, Orkoneva jatkaa.

Maaliskuun Suomen Kiinteistölehdessä kerromme enemmän hulevesitulvista ja hulevesien käsittelystä.

 

Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan.

Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta.

  • Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen.
  • Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkit, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko).
  • Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä määrääminen (esimerkiksi teiden tai penkereiden katkaisut).

ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta.

  • Vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen
  • Ennakkotorjuntatoimenpiteet (esim. jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus)
  • Asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle/omaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille seuraavissa tulvantorjuntatöissä: jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko ja vesien johtaminen tilapäisille alueille ja uomiin.

Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteita ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa.

  • Kunnan rakenteiden (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleminen.
  • evakuoinnin toteutus ja hätämajoituksen järjestäminen.
  • Työvoiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön.

Lähde: Tulviin voi varautua ennalta -esite, Suomen ympäristökeskus, Lapin ELY-keskus, Lapin pelastuslaitos, Rovaniemen kaupunki.

Vinkkejä kodin ja omaisuuden suojaamiseen
  • Selvittäkää ja suunnitelkaa:
    • miten voitte estää tulvan paikallisella tulvapenkereellä.
    • miten voitte tukkia viemärit, salaojat ja rumpuaukot niin, ettei tulvavesi pääse niiden kautta asuntoon tai tontille.
    • miten katkaisette sähkövirran rakennuksesta.
    • mitkä sähkölaitteet ovat tulvavaarassa ja miten ne on suojattava.
    • missä sijaitsevat vesi-, viemäri- ja maakaasulinjan sulut ja miten nämä sulut toimivat.
    • mihin voitte tarvittaessa siirtää arvokasta omaisuutta suojaan.
    • varmistakaa viemärien kunto ja harkitkaa takaiskuventtiiliin asentamista viemäreihin, jotta tulvavesi ei pääse viemärien kautta rakennukseen.

  • Harkitkaa seuraavia hankintoja:
    • pumppu tai mahdollisuus sellaisen käyttämiseen, jotta voitte tarvittaessa pumpata vettä suojapenkereen sisäpuolelta tai talonne kellarista
    • hiekkaa, säkkejä, muovia ja muuta rakennusmateriaalia penkereen rakentamiseksi tai talon seinän alaosan suojaamiseksi muovilla.
    • muovia lattiakaivojen peittämiseen sekä riittävästi painoja niiden päälle.
    • elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu, varaparistoja, kumisaappaat ja vedenpitäviä säkkejä.

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Ramboll.

Lisätietoa:

Artikkeli Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Miten toimit tulipalon sattuessa? – Pelastusturvallisuutta kannattaa harjoitella

Pe, 02/22/2019 - 07:32

Lähes viikoittain syttyy tuhoisa rakennuspalo, missä menetetään myös ihmishenkiä. Turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua, vaan oman taloyhtiön paloturvallisuutta tulisi miettiä ja tilanteita harjoitella etukäteen.

Mitä teet kun kotona palaa? Tai kun naapuriasunnossa palaa? Entä onko poistumisreitit vapaina ja merkitty asianmukaisesti? Eihän porrashuoneessa säilytetä tavaraa eikä kynnysmattoja ole huoneistojen ulkopuolella?

Näitä asioita kannattaa miettiä ja vilkaista vähän ympärilleen omassa taloyhtiössä. Pelastussuunnitelma on pakollinen vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksissa. Pelastussuunnitelmissa on pohdittu erilaisia vaaranpaikkoja ja riskejä omassa taloyhtiössä. Siksi ne tehdään kohdekohtaisesti.

– Valitettavan harva asukas siihen kuitenkaan tutustuu, kertoo Helsingin Pelastusliiton kouluttaja Tomi Helasuo.

Monikulttuurisuus ja iäkkäät asukkaat asettavat myös haasteita.

– Taloyhtiöissä olisi hyvä pohtia pelastussuunnitelman toteuttamista kuvallisen viestinnän avulla. Tärkeää olisi myös tuoda esiin se tieto, mikä on asukkaalle olennaista, Helasuo toteaa.

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen omistaja ja se olisi hyvä toteuttaa yhteistyössä kiinteistön asukkaiden ja mahdollisten toiminnanharjoittajien kanssa.

– Taloyhtiön pelastussuunnitelma – mikä on taloturvallisuuden kivijalka – on valitettavan usein jätetty yhtiön hallituksen mappeihin päivittämättä ja niiden viestiminen asukkaille on unohtunut. Pelastussuunnitelman laatiminen on voitu antaa ulkopuolisen toimijan tehtäväksi, eikä sen sisältöönkään ole hallitus juuri paneutunut. Paras tapa hoitaa taloyhtiön turvallisuusasioita on nimetä taloyhtiön asukkaista turvallisuusvastaava, joka kouluttautuu tehtävään ja huolehtii sen jälkeen asuinkiinteistön turvallisuudesta. Hyvin hoidetut turvallisuusasiat ovat myös tärkeä osa asumisviihtyvyyttä. Se lisää myös muiden kiinnostusta taloyhtiötä kohtaan ja nostaa asuntojen arvoa, toteaa Helsingin Pelastusliitto ry HELPE:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

– Olisi hyvä, että taloyhtiöstä osallistuttaisiin suunnitelman tekoon myös silloin, kun käytetään konsulttia suunnitelman laatimiseen, Helasuo sanoo.

Pelastussuunnitelmaan olisi hyvä liittää turvallisuuskävely, missä käydään asukkaiden kanssa läpi poistumistiet ja kokoontumispaikat. Samalla olisi hyvä kirjata ylös myös huomatut puutteet ja huomiot.

– Turvallisuuskävely olisi hyvä toteuttaa eri vuodenaikoina, sillä talvella on otettava huomioon eri asioita kuin kesällä, Helasuo muistuttaa.

Pelastussuunnitelman laatimiseen saa maksutonta apua Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin nettisivuilta, josta on saatavilla myös turvallisuuskävelyn tarkastuslista. HELPE järjestää koulutusta myös pelastussuunnitelman laatimiseen ja turvallisuuskävelyjen tekemiseen.

Mikäli kotona syttyy rasvapalo, on sen oikein sammuttaminen tärkeää. Palo tulee tukahduttaa, vedestä palo vain saa lisää voimaa. Koulutusta taloyhtiön vastuuhenkilöille

Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus on suunnattu asuinkiinteistöjen turvallisuustiimien ja hallitusten jäsenille sekä isännöitsijöille. Se soveltuu myös kiinteistönhoidosta vastaaville sekä asumisen ja arjen turvallisuudesta yleisesti kiinnostuneille. Koulutuksessa käydään läpi asumisen ja arjen turvallisuuden perusteet, opitaan tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään yleisimmät vaaranpaikat sekä perehdytään pelastussuunnitelman laadintaan.

– HELPE järjestää monipuolista asuinturvallisuuskoulutusta kaikille turvallisuusasioista kiinnostuneille asukkaille, taloyhtiöille ja asuinkiinteistötoimijoille. Asiakaskohtaiset koulutusteemat voivat vaihdella pelastussuunnitelmasta alkusammutusharjoituksiin ja senioriturvallisuudesta turvallisuuskävelyihin sekä hätäensiavun kouluttamiseen. Yhdessä alueellisten kiinteistöyhdistysten, eri vuokrayhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen kanssa HELPE järjestää asukkaille suunnattuja turvallisuusiltoja, joissa alustajina toimivat kodin ja asumisen turvallisuuden asiantuntijoita, mm. pelastuslaitoksen ja poliisin edustajat sekä asuinturvallisuuden palvelutuottajia, Kurvinen kertoo.

– Asuinkiinteistön yleisiä turvallisuusasioita koulutetaan säännöllisesti toistuvilla Asuinkiinteistön turvallisuuskursseilla ja Väestönsuojan hoitajan -kurssilla. HELPE Oy on erikoistunut yksityiselle sektorille suunnattuihin turvallisuuspalveluihin tarjoten yrityksille mm. suojelujohdon ja suojeluorganisaation koulutusta sekä turvallisuusalan ns. korttikoulutuksia, Kurvinen jatkaa.

Koulutustapahtumiin ovat kaikki asukkaat tervetulleita ja HELPE kouluttaakin kummallakin kotimaisella kielellä ja yhdistys on myös maamme johtavia maahanmuuttajataustaisten asuinturvallisuuden kouluttajia. Koulutustapahtumia järjestetään nykyään ympäri Suomen.

– HELPE on mukana Taloyhtiö2019 -tapahtumassa Messukeskuksessa 10.4. Tule silloin tapaamaan ja keskustelemaan HELPEn asiantuntijoiden kanssa taloyhtiötäsi koskevista asuinturvallisuusasioista, Kurvinen rohkaisee.

Iiro Lilja osallistui HELPEn järjestämään Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön peruskurssille, missä opeteltiin muun muassa alkusammutustaitoja.

Yleisesti ottaen taloyhtiöt ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota kodin ja asumisen turvallisuusasioihin.

Taloyhtiöt ymmärtävät entistä enemmän kiinnittää huomiota turvallisuuteen

Monessa taloyhtiössä on herätty siihen, että oma taloyhtiö ei olekaan lintukoto, vaan sielläkin saattaa tapahtua tulipaloja tai muita onnettomuuksia.

– Yleisesti ottaen taloyhtiöt ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota kodin ja asumisen turvallisuusasioihin. Asiaan on vaikuttanut mm. näkyvästi uutisoidut huoneistopalot ja asukkaille sattuneet onnettomuudet sekä vahingonkorvausasiat. Harvaan asutuilla seuduilla on aina osattu varautua ja ennakoida eri turvallisuusriskejä, mutta kaupungeissa taloyhtiön riskien arviointi ja onnettomuuksiin varautuminen on harvemmin suunnitelmallista ja järjestelmällistä, Kurvinen sanoo.

– Asuinkiinteistöjen turvallisuusympäristöä arvioitaessa kannattaa hallitusten arvioida erityisesti taloyhtiön senioriturvallisuutta, äärevien sääilmiöiden mahdollisia haittavaikutuksia ja pelastussuunnitelman viestintää – sen jalkauttamista myös talossa asuville ulkomaalaistaustaisille. Lisäksi pitää muistaa taloyhtiön vastuu ja velvollisuudet väestönsuojien käytöstä ja ylläpidosta, Kurvinen jatkaa.

Kotona olisi myös hyvä varustautua sähkökatkojen ja muiden häiriötilanteiden varalta niin, että sieltä löytyy peruselintarvikkeita, vettä, lasten ruokaa sekä vaippoja tarpeen mukaan ja lääkkeitä kolmen päivän tarpeiksi.

 

Hyvin hoidetut turvallisuusasiat ovat myös tärkeä osa asumisviihtyvyyttä. Se lisää myös muiden kiinnostusta taloyhtiötä kohtaan ja nostaa asuntojen arvoa, toteaa Olli-Veikko Kurvinen. Yhtiökokouksissa myös turvallisuusasiat käsittelyyn

Taloyhtiöiden kevään yhtiökokoukset ovat pian ajankohtaisia.

– Yhtiökokouksen agendalla kannattaa pitää vakioaiheena asuinturvallisuus ja kerrata kulloinkin ajankohtaisia turvallisuusasioita ja toimenpiteitä. Niitä voivat olla liukkauden torjunta, lumikuormat ja räystäiden jääpuikot, valaistus, lukitukset ja porraskäytävien palokuorma, Kurvinen kannustaa.

Mahtuisivatko turvallisuusasiat teidän taloyhtiössä tänä vuonna esityslistalle?

Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot.

Lisätietoa:

 

Oikea sammutin oikeaan paloon ja tilaan:
  • Jauhesammuttimen käyttömahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin nestesammuttimen. Jauhesammuttimilla voi sammuttaa sisustusmateriaalien lisäksi bensiini-, öljy-, lakka- ja maalipaloja. Jauhesammutin voi olla haitallinen, jos jauhetta vetää sammutustilanteessa vahingossa keuhkoihinsa. Se myös sottaa sammutustilanteessa ympäristöä.
  • Vaahtosammuttimella voi sammuttaa sisutusmateriaaleja, kuten puuta, paperia ja kangasta. Nestesammuttimen hyvä puoli on, että se ei käy henkeen ja se myös sotkee ympäristöä vähemmän kuin jauhesammutin mutta pakkasella se jäätyy. Vaahtosammutin soveltuu myös rasvapaloihin.
  • Hiilidioksidisammutin on tarkoitettu neste- ja sähkölaitepalojen sammutukseen. Sammutusteho perustuu siihen, että CO2 syrjäyttää hapen ja jäähdyttää, jolloin tuli sammuu.
  • Sammutuspeitteellä tukahdutetaan palonalku ja se soveltuu muun muassa keittiöön rasvapalon ja olohuoneeseen televisiopalon varalle.

Artikkeli Miten toimit tulipalon sattuessa? – Pelastusturvallisuutta kannattaa harjoitella julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hajulukko puhtaaksi

To, 02/21/2019 - 17:38

Uuden Taloyhtiön vastuunjakotulkinnan mukaan astianpesu- ja käsienpesualtaan vesilukon (hajulukon) puhdistuksen vastuu on taloyhtiöllä. Osakkaan ja asukkaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että lavuaari ei tukkeudu. Jos lavuaari vetää heikosti, osakkaan kannattaa esitoimena yrittää puhdistaa hajulukko viemärinavausaineella, ja ellei tässä onnistuta, kutsua huoltoyhtiö avaamaan tukos. Tukkeuma voi aiheuttaa vesivahingon.

Hajulukkoja on erilaisia, joten ennen omatoimista hajulukon avaamista kannattaa tarkistaa, voiko vesilukon avata omatoimisesti. Ennen puhdistusta kannattaa siirtää kaikki ylimääräinen tavara pois lavuaarin läheisyydestä, sillä putkesta voi roiskahtaa ympäristöön likavettä. Hajulukkoa avatessa kannattaa panna muistiin, missä järjestyksessä osat ovat, jos niitä on enemmän kuin yksi, jotta osaat koota lukon takaisin paikoilleen.

Katso video, miten puhdistat hajulukon Tarvikkeet puhdistukseen
  • ämpäri tai pesuvati
  • kumihanskat
  • putkirassi
Näin puhdistat hajulukon
  • irrota vesilukosta siihen tarttuneet hiukset ja muu lika
  • huuhtele vesilukko juoksevan veden alla
  • tarvittaessa voit desinfioida lukon esimerkiksi kloridilla
  • tarkista silmämääräisesti, että hajulukko on ehjä
  • tarkista, että tiivisteet ovat tiiviisti paikoillaan kun kokoat hajulukon takaisin paikoilleen
  • laske lopuksi vettä hanasta ja seuraa, vuotaako vesilukko jostain.
Marttojen ekovinkki puhdistukseen:

Kaada lavuaariin ½—1 dl ruokasoodaa ja 1—2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, laske viemäriin muutama litra kuumaa vettä.

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin

Artikkeli Hajulukko puhtaaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Jatkossa taloyhtiö puhdistaa hajulukkosi

To, 02/21/2019 - 17:30

Taloyhtiön kunnossapitovastuiden tulkintoihin on tullut muutoksia. Keskeisimmät muutokset koskevat ilmanvaihdon suodattimia ja pesualtaiden hajulukkoja. Näiden osalta vastuuta on siirretty yhtiölle.

– Vastuunjakotaulukot on uusittu, koska Kiinteistöliitto on halunnut laajentaa Vastuunjakotaulukkoa kattamaan tuoretta teknistä kehitystä rakennuskannassamme. Samassa yhteydessä on ollut järkevä tehdä tiettyjen kunnossapitovastuiden osalta tarkastuksia. Lisäksi Vastuunjakotaulukkoon on lisätty tuhoeläimet ja niiden hävittämisvastuut, kertoo Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen yhtiön toimesta on järkevää, koska ilmanvaihtojärjestelmä on yhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia.

– Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olennaisesti asumisterveysolosuhteisiin. Mikäli vaihtaminen jätetään osakkaiden vastuulle, vaihto saattaa jäädä tekemättä, koska monet osakkaat tai heidän vuokralaisensa eivät käytännössä osaa tai viitsi vaihtaa suodattimia itse, Hupli toteaa.

Ohjeistusta osakkaille ja asukkaille

Vastuunjakotaulukot sisältävät myös käytännön ohjeistusta osakkaille tiettyjen huoneiston hoitotoimien suorittamisesta.

– Esimerkiksi, jos lavuaari vetää heikosti, osakkaan kannattaa esitoimena yrittää puhdistaa hajulukko viemärinavausaineella, ja ellei tässä onnistuta, kutsua huoltoyhtiö avaamaan tukos, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies, VT Mia Pujals.

Hajulukon puhdistamisvastuun siirtäminen yhtiölle on järkevää seuraavista syistä: Lavuaarin tukkeutuminen johtaa pahimmassa tapauksessa ylivuotoon ja vesivahinkoon. Hajulukon puhdistaminen aika ajoin on siksi tärkeää.

– Toimenpide on, hajulukon mallista riippuen, monille asukkaille hankala ja työkaluja vaativa, jolloin puhdistaminen saattaa jäädä tekemättä. Myös virheellisesti takaisin paikoilleen kootun hajulukon tiivisteet ja liitännät voivat jäädä vuotamaan, mikä myös johtaa vesivahinkoon. Näiden riskien torjumiseksi on perusteltua, että yhtiö huolehtii myös hajulukon puhdistamisesta osana yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa vesi- ja viemärijohtojärjestelmää, Pujals huomauttaa.

Myös tuhoeläimet otettu nyt huomioon Taloyhtiön vastuunjakotaulukoissa

Erilaiset tuhoeläimet, kuten vaikkapa luteet, ovat lisääntyneet suomalaisessa rakennuskannassa. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisesti säädetty tuholaisten torjuntaan liittyvistä vastuista. Taloyhtiön vastuunjakotaulukoissa on nyt otettu kantaa vastuuseen tuholaisten torjunnasta.

Asukkaat ja osakkaat eivät tiedä kunnossapitovastuitaan

Kunnossapitovastuut aiheuttavat taloyhtiöissä paljon väärinkäsityksiä ja riitoja, joiden selvittely työllistää hallitusta ja isännöitsijää.

– Monet osakkaat eivät yksinkertaisesti tiedä omaa vastuutaan huoneiston kunnossapidosta, koska he eivät ole saaneet viestiä tai ovat sen unohtaneet, sanoo liiketoimintajohtaja Maria Kangasluoma Kiinteistöalan Kustannus Oy:stä.

Tutustu uudistuneisiin Vastuunjakotaulukoihin ja ennakkotilaa tilaa ne Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta!

Artikkeli Jatkossa taloyhtiö puhdistaa hajulukkosi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Paloturvallisuutta ja nettirosvojen torjuntaa

To, 02/21/2019 - 13:55

Omatoiminen varautuminen kannattaa niin taloyhtiössä kuin kotona. Kiinteistölehti osallistui HELPEn järjestämälle Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön peruskurssille. Siellä opetellaan esimerkiksi alkusammutustaitoja. 

Perjantaina ilmestyvässä Suomen Kiinteistölehden helmikuun numerossa on paljon asiaa muun muassa taloyhtiön turvallisuudesta. Lehdessä on myös 19-sivuinen Talotekniikkaliite, jossa pääosassa ovat taloyhtiön ja uuden talotekniikan tietoturvaongelmat ja niiden ratkaisut.

Yhtiökokousten valmistelu alkaa jo. Helmikuun Kiinteistölehti kertoo siitä monen artikkelin voimin.  Aiheita ovat muun muassa osakkaan oikeus saada asiansa yhtiökokouksen esityslistalle ja määräenemmistöä vaativat päätökset.

Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia, asiantuntijat kertovat Mervi Ala-Prinkkilän artikkelissa. He antavat myös varautumisvinkkejä. Kiinteistöliiton tuore tutkimuskin kertoo ympäristöasioista. Sen tulosten mukaan taloyhtiöt haluaisivat kierrättää nykyistä enemmän.

Kerromme myös, että Taloyhtiön vastuunjakotaulukko laajeni kattamaan rakennuskannan teknisen kehityksen ja uusia ilmiöitä, kuten tuhoeläimet. Samalla Suomen Kiinteistöliitto katsoi järkeväksi muuttaa eräiden kunnossapitovastuiden tulkintoja.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Helmikuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Lehden löydät täältä

Artikkeli Paloturvallisuutta ja nettirosvojen torjuntaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Paperiset asunto-osakekirjat historiaan

Ke, 02/20/2019 - 09:13

Taloyhtiöiden arjessa tapahtuu suuri muutos. Vuoden alussa perustettiin sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK), johon kerätään vähitellen kaikkien asunto-osakkeiden tiedot ja omistajamerkinnät. Tietojen siirto vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osalta aloitetaan tämän kevään aikana. Taloyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelo itse rekisteriin. Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri -opas taloyhtiölle (Kiinteistöalan Kustannus Oy) neuvoo taloyhtiöitä muutoksen läpiviennissä.

Omistajatiedot sähköiseen palveluun

Tällä hetkellä asunto-osakkeiden omistajatiedot ovat hajallaan yhtiöiden itse ylläpitämissä osakeluetteloissa. Nyt tiedot kootaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen rekisteriin. Siirrettävänä on noin kahden miljoonan suomalaisen asunto-omistustiedot. Uudet taloyhtiöt on perustettava 1.1.2019 lähtien aina sähköisesti ja näiden yhtiöiden omistajatietoja ylläpidetään perustamisesta lukien Maanmittauslaitoksen sähköisessä rekisterissä.

– Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää tietonsa sähköiseen rekisteriin 1.5.201931.12.2022 välisenä aikana. Tiedot eivät siirry itsestään, vaan taloyhtiön on tehtävä siirto itse. Siirron jälkeen taloyhtiö ei enää ylläpidä osakkaistaan osakeluetteloa, vaan sitä ylläpitää Maanmittauslaitos huoneistotietojärjestelmässä, kertoo vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Hän on kirjoittanut uudistuksesta käytännön oppaan taloyhtiöille.

Paperisista osakekirjoista luovutaan

Uudistus tuo myös velvollisuuksia osakkaille. Osakkaiden tulee itse siirtää oman omistuksensa tiedot sähköiseen rekisteriin ­­– taloyhtiö ei tee sitä heidän puolestaan. Rekisteröintiä voi kuitenkin hakea vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

– Sen jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle ja osakkeiden omistaja vaihtuu esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä, uuden omistajan on haettava rekisteröintiä osakehuoneistorekisteriin, Hienonen selostaa.

Samalla kun omistajan tiedot rekisteröidään sähköiseen rekisteriin, paperinen osakekirja mitätöidään.

– Paperista osakekirjaa ei voi mitätöidä itse, vaan se mitätöidään Maanmittauslaitoksessa. Mitätöidyn osakekirjan voi halutessaan saada maksua vastaan itselleen muistoksi, Hienonen toteaa.

Arki muuttuu, uutuusopas neuvoo

Sähköinen osakehuoneistorekisteri tuo mukanaan muutoksia, mutta myös helpotuksia. Omistajatiedot ovat jatkossa helposti saatavissa sähköisessä palvelussa, asunto-osakkeiden siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti, tuhansien ihmisten työtaakka helpottuu.

– Taloyhtiön arjessa sähköinen rekisteri vaikuttaa muun muassa isännöitsijäntodistukseen, yhtiökokouskäytäntöihin ja lunastusmenettelyyn, Hienonen kertoo.

Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri – opas taloyhtiölle neuvoo käytännönläheisesti, mitä sähköinen osakehuoneistorekisteri tarkoittaa taloyhtiöiden näkökulmasta, ja antaa ohjeet muutoksen toteuttamiseen. Oppaan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Artikkeli Paperiset asunto-osakekirjat historiaan julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ympäristöministeriöltä kokeilurahaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen

Ti, 02/19/2019 - 15:59

Löytyykö teidän taloyhtiöstänne tahtoa keksiä ja kokeilla uudenlaisia energiatehokkuusratkaisuja tai tehostaa jo keksittyjen ratkaisujen käyttöä? Ympäristöministeriö avustaa kutakin valittua kokeiluhanketta 5000 eurolla. Kokeilujen päätyttyä potentiaalisimmille kokeiluille on varattu jatkokehittämiseen yhteensä 25 000 euroa.

Kokeiluhakuun osallistuminen on mahdollisuus kehittää omaa ideaa, saada vertaistukea, asiantuntijasparrausta, viestintätukea ja uusia yhteistyökumppaneita. Kokeiluhakuun voivat osallistua kaikki, jotka haluavat kehittää ratkaisuja hiilijalanjäljen puolittamiseen eli ilmastoystävällisempään elämäntapaan. Aikaa kokeilun toteuttamiseen on heinäkuun loppuun asti.

Haku on auki 6.3. saakka.

Lue lisää Kokeilunpaikka.fi:stä!

Artikkeli Ympäristöministeriöltä kokeilurahaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tule mukaan Ilmastoviisaat taloyhtiöt -kehitystyöpajoihin

Ti, 02/19/2019 - 11:40

Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden digiloikkaa vauhdittamalla saada asunto-osakeyhtiöt ja asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Hanke järjestää yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa avoimia kehitystyöpajoja, joiden tavoitteena on parantaa datan liikkuvuutta ja mahdollistaa uusien digitalisten palveluiden käyttöönotto asunto-osakeyhtiöissä. Tule mukaan luomaan uutta digitalista tulevaisuutta!

Taloyhtiöihin liittyy paljon erilaista tietoa, kuten esimerkiksi laajuustiedot, energiankulutus, olosuhteet, korjaushistoria, energia-ja kuntokatselmukset ja PTS-suunnitelma. Tieto on kuitenkin pirstaloitunut usean eri toimijan järjestelmiin, joista tiedon saanti asukkaalle tai jakaminen energiatehokkaita ratkaisuja tarjoavalle yritykselle on hankalaa. Tietoa ei usein löydy edes digitaalisessa muodossa, jolloin uusien ratkaisujen pääsy tälle markkinalle on vaikeaa.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen tavoitteena on avata markkinoita uudenlaisille energiatehokkuutta lisääville palveluille ja ratkaisuille kerrostalokannassa (asunto-osakeyhtiöt). Hankkeessa kehitetään asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, omistajuuteen ja jakamiseen liittyviä yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta tieto on saavutettavaa ja mahdollistaa yrityksille uudenlaisen palveluliiketoiminnan kehittämisen tälle asiakassegmentille (taloyhtiöt ja/tai yksittäiset asukkaat).

Osallistu työpajoihin

Hanke järjestää maalis-huhtikuussa neljä työpajaa joiden tavoitteen on parantaa datan liikkuvuutta ja lisätä tietoa asunto-osakeyhtiöiden potentiaalista. Työpajoissa keskitytään datan liikkuvuuteen ja hyödyntämiseen sekä asukkaan että taloyhtiön näkökulmasta, pohditaan avoimen datan mahdollisuuksia ja kootaan parhaita käytäntöjä yhteistyöhön asunto-osakeyhtiöiden kanssa.

Työpajat ovat avoimia ja suunnattu kaikille energiatehokkuuden ja digitalisaation parissa toimiville. Pääpainona asunto-osakeyhtiöt, mutta monia oppeja voi soveltaa myös muun tyyppisiin kiinteistöihin.

Ensimmäisessä työpajassa 12.3. perehdytään asukkaan oikeuksiin omaan dataansa ja avataan hankkeessa kehitettävän dataportalin mahdollisuuksia tulevaisuuden palvelualustana.

Lue lisää hankkeesta ja työpajoista

Artikkeli Tule mukaan Ilmastoviisaat taloyhtiöt -kehitystyöpajoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tarkkaile katoille kertyvää lumen määrää ja ennakoi uhkaava vaara vähentämällä lumikuormaa

Ma, 02/18/2019 - 16:09

Erityisesti maan itä- ja kaakkoissosissa on alkuvuonna satanut lunta jo siinä määrin, että kattojen lumimääriä kannattaa alkaa seurata. Moni kiinteistön omistaja onkin jo kiivennyt katoille arvioimaan lumen kertymiä, ja ennaltaehkäisemään vahinkoja.

Lumikuormien poisto kuuluu huolellisen kiinteistönhoidon tehtäviin, joten pääsääntöisesti vakuutus ei korvaa poistamatta jääneen lumikerroksen aiheuttaman katon romahtamisen kustannuksia.

LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen kokosi vinkit lumivaurioiden vähentämiseksi, jotta vastaavaa ei pääse tapahtumaan sinun rakennuksillesi.

Suurista lumimääristä voi syntyä monenlaista vahinkoa

Alkuvuoden lumikerroksen paino on jo nyt paikoin reilusti 100 kiloa neliömetriä kohden. Lumen paino voi kuitenkin kasvaa suojasään ja sateiden tiivistymisen myötä helmi-maaliskuussa jopa 200-240 kiloon kuutiometriä kohden. Tämä voi aiheuttaa virhearviointeja lumen painosta, jos lumikuormaa arvioidaan vain lumikerroksen paksuutta maasta käsin.

– Lumen kertymistä kannattaa tarkkailla erityisesti tuulen juoksuttaessa irtolunta harjan yli vastakkaiselle lappeelle tai rakennusten porrastaville osille. Kertynyt lumikerros voi olla jopa kaksi kertaa paksumpi kuin vastaisen lappeen kerros, Savolainen kertoo.

Pientalojen katot kestävät yleensä hyvin normaaleja lumenpainosta syntyviä kuormia, ellei rakennuksessa ole rakennusvirheistä johtuvia heikkouksia. Yleisempänä vaurioilmiönä on katoilta alas syöksyvien jäisten lumimassojen aiheuttamat ruhjeet kuisteille, terasseille, ilmastointihormeille, kattotikkaille, vesiränneille, alla olevalle omaisuudelle ja jopa tapaturman vaara lähellä liikkuville ihmisille.

Erityisesti laajarunkoisten hallien kattojen lumikuormat tulee ottaa säännölliseen tarkkailuun

Toispuolinen kinoslumikuorma aiheuttaa epäkeskeistä rasitusta erityisesti puutteellisesti jäykistetyille pitkille, korkeille, hallimaisille rakennuksille. Katolle kerrostuva lumi ja jää lisäävät myös putoavista jää- ja lumimassoista aiheutuvaa tapaturmariskiä.

Kertynyt raskas lumimassa voi painaa ja rikkoa kantavia vesikattorakenteita sekä keväällä liukuessaan alas ruhjoa vesikaton pinnoitteita ja katon läpivientien tiivistyksiä. Kinoslumen paljous aiheuttaa kevään myötä sulamisvesivaurioriskejä porrastavien kattorakenteiden seinäliittymissä sekä katolla olevien ilmastointiputkien ja savuhormien liitosrakenteissa.

Kiipeä katolle katsomaan

Rakennusten katoille kertyvää lumikerroksen määrää on vaikea arvioida maasta käsin, joten varmin tapa on kiivetä katolle ja mitata lumen paksuutta eri puolita kattolapetta.

– Oma turvallisuus on tärkeintä. Katolla liikkuessa tulee noudattaa aina erityistä varovaisuutta ja varustautua käyttämään turvaköysiä ja -valjaita, tai turvautua alan ammattilaisen apuun, Savolainen neuvoo.

Turvallisesti lumenpudotukseen

Varmin tapa välttyä ikäviltä yllätyksiltä on poistaa lumimassat jo hyvissä ajoin ennen vielä odotettavissa olevia yllättäviä lumimyräköitä ja suojakelejä. Lumien poistoon katoilta tulee tapaturmien ja omaisuusriskisen varalta valmistautua huolella.

Jyrkillä ja liukkailla kattopinnoilla turvaköydet ja -valjaat sekä kokenut työpari voivat ehkäistä merkittävästi ikäviä takaiskuja lumen pudotustöissä. Henkilövahinkojen välttämiseksi tiputuspaikan alla olevaa liikkumista tulee rajoittaa puomein, aidoin ja varoituskyltein ja huolehtia riittävästä työn keston aikaisesta liikkumisen turvallisesta ohjaamisesta.

Artikkeli Tarkkaile katoille kertyvää lumen määrää ja ennakoi uhkaava vaara vähentämällä lumikuormaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöjen yhteinen teletila on tietoturvariski

Ma, 02/18/2019 - 14:31

Yhteisten teletilojen tekninen ja rakenteellinen suojaus jää usein huomioimatta, eikä tilojen valvonta näin ollen ole kenenkään hallinnassa. Tämä on huolestuttava tilanne, joka saattaa pahimmillaan johtaa vakaviin tietoturvariskeihin ja vahinkoihin esimerkiksi langattomien vakoiluohjelmien asentamiseen tai pelkästään ilkivallan tekemiseen.

Tämän vuoksi kiinteistöissä on syytä tarkastaa yhteisten teletilojen turvallinen lukitus ja avainhallinta sekä varmistaa kenellä on pääsyoikeus yhteiseen teletilaan.

Kiinteistön omistajalla on 100% vastuu yhteisten teletilojen lukituksesta sekä sen tietoturvallisuudesta. Yhteisillä teletiloilla tarkoitetaan tiloja, joissa on usean liittymänhaltijan liittymiin kuuluvien johtojen kytkentäpaikkoja tai näihin liittymiin kuuluvia telelaitteita. Lukituksella turvataan myös viestintäsalaisuutta ja muuta tietoturvallisuutta.

KTL1E-järjestelmä

Valtakunnalliset teleoperaattorit, Yrityssuojeluyhdistys ry, Viestintävirasto, Finanssiala ry, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Suomen Turvaurakoitsijaliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Abloy Oy ovat sopineet valtakunnallisesti yhteisestä teletilojen sarjasta KTL1E, jolla uudet ja saneerattavat tilat sarjoitetaan.

KTL1E-lukitusjärjestelmä on suosituksen mukainen tapa lukita kiinteistöjen teletilat ja reittiavaimille tarkoitetut avainsäilöt. Tietoturvan sekä valvotun avainhallinnan lisäksi KTL1E-lukitusjärjestelmä helpottaa palvelujen toimitusta ja ylläpitoa kiinteistöissä. Turvaurakoitsijaliiton jäsenyritykset auttavat lukituksen suunnittelussa.

Katso video teletilojen oikeasta lukituksesta tästä.

Artikkeli Kiinteistöjen yhteinen teletila on tietoturvariski julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tutkimus: Suomalaisista taloyhtiöistä harva on aloittanut valmistautumisen sähkö- ja hybridiautojen lataamiseen

Ke, 02/13/2019 - 15:44

Realia Isännöinti selvitti IRO Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksella suomalaisten kiinnostusta sähkö- tai hybridiauton hankintaan sekä näkemyksiä sähköautojen latauksen järjestämisestä taloyhtiöissä. Tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on harkinnut hankkivansa sähkö- tai hybridiauton seuraavan viiden vuoden aikana. Valtaosassa suomalaisia taloyhtiöitä ei kuitenkaan ole vielä keskusteltu autojen latauspisteistä: vain 12 prosentissa taloyhtiöstä on herännyt keskustelua latauksen järjestämisestä. Myös näkemykset kustannusten jakamisesta vaihtelevat.

Sähkö- tai hybridiautojen hankkiminen kiinnostaa suomalaisia: tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on harkinnut hankkivansa sähkö- tai hybridiauton seuraavan viiden vuoden aikana. Keskimääräistä useammin näiden autojen hankintaa harkitsevat miehet sekä 34–44- ja 55–65-vuotiaat muualla kuin kaupungissa asuvat kuluttajat.

Sähkö- ja hybridiauton hankinnassa suomalaisia mietityttävät eniten auton hinta ja latauspisteiden saatavuus kodin ulkopuolella esimerkiksi pidemmillä ajomatkoilla. Pääkaupunkiseudulla asuvia mietityttävät hybridi- tai sähköautojen hankintaan liittyvät asiat keskimäärin vähemmän kuin muualla Suomessa asuvia. Pääkaupunkiseutulaisia mietityttävät kuitenkin muualla asuvia enemmän latausmahdollisuudet kotona.

– Kiinnostus hybridi- ja sähköautoihin kasvaa ja tutkimuksen mukaan 70 % taloyhtiöissä asuvista suomalaisista on sitä mieltä, että taloyhtiöillä tulee tulevaisuudessa olla valmius asukkaiden sähköautojen lataamiseen. Latauksen järjestämiseen liittyvät asiat nostavat siis yhä enemmän päätään myös taloyhtiöissä, ja taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden tulee valmistautua käsittelemään asiaa, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Veli Huotari sanoo.

Pääkaupunkiseudulla käyty keskustelua latauspisteistä hiukan muuta Suomea enemmän

Tutkimuksen mukaan vain 12 prosentissa taloyhtiöstä on herännyt keskustelua latauksen järjestämisestä. Pääkaupunkiseudulla keskustelua on käyty hiukan muuta maata enemmän (22 %).

Yhtiökokoukseen asti aihe on koko maassa noussut 7 % taloyhtiöistä ja pääkaupunkiseudulla 13 % taloyhtiöistä.

Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä taloyhtiöissä, joissa asukkailla on käytössään hybridi- tai sähköautoja, lataus on järjestetty yleisimmin tavallisista kotitalouspistorasioista, kuten lämmitystolpasta. Toisaalta 29 % vastaajista ei osannut sanoa, miten taloyhtiössä tällä hetkellä olevien hybridi- tai sähköautojen lataus on järjestetty.

– Kun sähköautoilija haluaa selvittää, onko omassa taloyhtiössä mahdollisuutta asentaa sähköautoille sopiva latausratkaisu, hänen tulee ensimmäiseksi olla yhteydessä isännöitsijään tai hallitukseen. Hallituksen tulee ensin selvittää myös muiden osakkaiden tarve ja kiinnostus lataukseen. Tämän jälkeen kartoitetaan, millainen taloyhtiön olemassa olevan sähköjärjestelmän kestävyys on ja sen jälkeen tulee tehdä erillinen lataustapakartoitus. Siinä kiinteistön sähköjärjestelmä käydään perusteellisesti läpi ja mahdolliset latausvaihtoehdot selvitetään, Huotari selventää.

Asukkaiden näkemykset jakautuvat latausmadollisuuden järjestämistavasta

Vaikka latausmahdollisuuden tarpeesta taloyhtiössä ollaan hyvin yksimielisiä, reilu kolmannes (35 %) taloyhtiössä asuvista suomalaisista ei osaa ottaa kantaa siihen, miten sähköautojen lataus tulisi tulevaisuudessa järjestää taloyhtiössä. 34 % vastaajista on sitä mieltä, että lataus tulee järjestää asentamalla asukkaan autopaikalle latauslaite, jossa on käytössä varsinainen sähköautojen lataukseen tarkoitettu pistoke. 15 % vastaajista kannattaa latauksen järjestämistä tavallisesta kotitalouspistokkeesta, kuten lämmitystolpasta. 13 % puolestaan järjestäisi latauksen yhteiskäytössä olevasta taloyhtiön omistamasta latauslaitteesta.

– Jos taloyhtiön autopaikat ovat osakashallinnassa ja osakas haluaa asentaa latauspisteen itse, on kyse osakkaan muutostyöstä. Tällöin tarvitaan taloyhtiön lupa ja erillinen sopimus osakkaan kanssa. Jos autopaikat ovat yhtiön hallinnassa, voi yhtiö enemmistöpäätöksellä päättää kunnostaa sähköverkon ja järjestää latausmahdollisuuden, sillä tällaisen uudistuksen katsotaan nykyään olevan tavanomaista tasoa, Huotari sanoo.

Latausmahdollisuuden järjestämisen kustannukset kuuluvat joka toisen mielestä auton omistajalle

Latausmahdollisuuden järjestämisen kustannukset kuuluvat joka toisen vastaajan (52 %) mielestä autojen omistajille, mutta reilu neljännes (26 %) vastuuttaisi ne taloyhtiölle, erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat. Joka viides (22 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.

– Jos autopaikat ovat yhtiön hallinnassa, voidaan latausjärjestelmän kustannukset jakaa vastikeperusteella kaikkien osakkaiden kesken. Jos latauspiste asennetaan yhtiön luvalla osakkaan omana muutostyönä, vastaa hän lähtökohtaisesti itse aiheutuvista kustannuksista, Huotari selventää.

Sähköautojen latauskustannukset (sähkö, siirtomaksut, verot) kuuluvat tutkimukseen vastaajien mielestä yksiselitteisesti autojen omistajille (79 %) eivätkä yhteisesti jaettaviksi.

Tutkimuksen tiedot:

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearchin valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 26.11.-3.12.2018. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.

Artikkeli Tutkimus: Suomalaisista taloyhtiöistä harva on aloittanut valmistautumisen sähkö- ja hybridiautojen lataamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Aurinkosähköä kotiin -kampanja kerää tarjouksia kuluttajakohteisiin

Ti, 02/12/2019 - 09:25

Motiva kerää yrityksiltä tarjouksia aurinkosähköjärjestelmien mallikohteista aurinkosähkökampanjaan. Kuluttajat pääsevät vertailemaan avaimet käteen -järjestelmiä toimittavia yrityksiä sekä laite- ja hintatietoja Aurinkosähköä kotiin -kampanjasivulla 4.maaliskuuta alkaen. Kampanjan yhteistyökumppanina on Suomen Omakotiliitto.

Aurinkosähköä kotiin -kampanjassa kerätään tänä vuonna toista kertaa valtakunnallisesti tarjouksia omakotitaloihin sekä rivi- ja kerrostaloihin tai pk-yritysten käyttöön soveltuvista aurinkosähköjärjestelmistä. Pienempi 3-6 kWp:n järjestelmä soveltuu useimpien omakotitalojen tarpeisiin, suurempi 10-20 kWp:n järjestelmä kattaa puolestaan rivi- ja kerrostalojen sekä pk-yritysten sähkönkulutuksen. Kampanjahintojen tulee olla voimassa vähintään kesäkuun loppuun saakka.

– Avaimet käteen -toimitus on helppo tapa vertailla tarjouksia ja takuuaikoja. Järjestelmä kannattaa hankkia asiantuntevalta yritykseltä, joka suunnittelee, mitoittaa ja asentaa sen. Kokonaisuus on hyvissä käsissä, jos yrityksessä on lisäksi aurinkosähköjärjestelmän asennukseen sertifioitu asentaja, asiantuntija Milja Aarni Motivasta toteaa.

Aurinkosähköä kannattaa tuottaa ensisijaisesti omaan käyttöön esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen, jäähdytykseen tai vaikkapa sähköauton lataukseen. Usein taloudellisinta on, kun järjestelmä mitoitetaan kattamaan noin viidennes kokonaissähkönkulutuksesta. Keskikokoisessa ei-sähkölämmitteisessä pientalossa siihen riittää noin 20 m2 aurinkopaneeleita.

– Olemme lisänneet kampanjasivustolle suuntaa-antavan laskurin, jonka avulla saa arvion omaan käyttöön soveltuvan paneeliston koosta ja tehosta. Laskurin hinta-arvio perustuu viime vuonna saatujen kampanjatarjousten keskihintaan, joka oli pienemmässä kokoluokassa noin 1 900 euroa/kWp, Aarni kertoo.

Aurinkosähkö on helppo ja luotettava tapa tuottaa puhdasta sähköä turvallisesti ja lisätä energiaomavaraisuutta. Paneelit ovat pitkäikäisiä eikä järjestelmä juurikaan kaipaa huoltoa.

Aurinkosähkö kiinnostaa omakotiasujia

Suomalaisten aurinkosähköinnostus näkyi jo viime vuonna, eikä Aarni usko kiinnostuksen laantuneen – päinvastoin. Aurinkosähköä kotiin -kampanjan yhteistyökumppanina on Suomen Omakotiliitto, jonka jäseniä puhtaan energian ratkaisujen vertailuun tarkoitettu sivusto palvelee hyvin.

– Kampanjasivuston kautta tuli viime vuonna pitkälti yli viisisataa tarjous- ja yhteydenottopyyntöä kuluttajilta. Verkkosivumme tarjoaa apuvälineitä ja ohjausta hankinnan tueksi, mutta myös henkilökohtaisen neuvonnan tarvetta on ollut läpi talven. Kampanjakaudesta tulee varmasti vilkas, Aarni arvioi.

Kampanjasivuston kautta tavoittaa valtakunnallisen kuluttajien energianeuvonnan asiantuntijan, joka vastaa neuvontapyyntöihin Facebookin Asiaa energiasta -sivun Messenger-pikaviestipalvelussa. Kuluttaja voi myös pyytää neuvojan yhteydenottoa tarjouspyyntölomakkeen kautta. Maksuton neuvonta on opastavaa ja ohjaavaa, varsinaisia mitoituksia tai yksityiskohtaista tarjousten vertailua neuvojat eivät tee.

Aurinkosähköä kotiin -kampanja 4.3.-30.6.2019
  • Yrityksiltä saadut ja hyväksytyt mallikohteiden tarjoukset julkaistaan kampanjasivustolla 4.3.2019.
  • Tarjousten voimassaoloaika on vähintään 30.6.2019 saakka.

Artikkeli Aurinkosähköä kotiin -kampanja kerää tarjouksia kuluttajakohteisiin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Vuokranantajat mukaan taloyhtiöiden hallintoon

Ti, 02/12/2019 - 09:15

Vain joka neljäs yksityinen vuokranantaja on mukana taloyhtiön hallituksessa, selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä kyselytutkimuksesta. Kokeneiden asuntosijoittajien aktiivisempi osallistuminen sekä hallitukseen että yhtiökokouksiin hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä vuokranantaja- ja asukasosakkaiden päämäärät taloyhtiössä ovat samat: huolehditaan kiinteistön oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja pidetään taloyhtiön talous tasapainossa.

Yksityinen vuokranantaja on asuntosijoittaja, jolle on usein kertynyt kokemusta monista taloyhtiöistä. Tämän kokemuksen ja vertailutiedon hyödyntäminen taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa on kaikkien etu, joka toteutuu vielä liian harvoin. Suomen Vuokranantajien tekemän Vuokranantaja 2019 -kyselytutkimuksen mukaan vain noin 25 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on mukana taloyhtiön hallituksessa. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2017, mutta on edelleen huolestuttavan pieni.

Osaa vuokranantajaosakkaista hallituksen jäsenyys saattaa mietityttää siihen liittyvän vastuun vuoksi. Vastuuta ei kuitenkaan kannata pelätä.

– Hallituksen jäsenellä ei tarvitse olla ammatillista osaamista oikeudellisista, taloudellisista tai rakennusteknisistä asioita. Aito kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja normaali huolellisuus toiminnassa riittää, toteaa Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Sanna Hughes.

Osallistumalla taloyhtiön asioiden hoitoon vuokranantajaosakas hoitaa samalla omaisuuttaan ja parhaassa tapauksessa voi jopa kasvattaa sen tuottoa. Vuokranantajilla on usein kokemusta usean taloyhtiön hoidosta, ja tämä vertailutieto voi olla kullanarvoista eri vaihtoehtoja vertailtaessa. Jokainen asuntosijoittaja haluaa myös omaisuutensa olevan hyvässä kunnossa. Avainsana on oikea-aikainen kunnossapito, ettei korjausvelkaa ja vaurioita pääse syntymään.

Käsillä alkaa olla vilkas kevään yhtiökokousaika. Yhtiökokoukseen kannattaa osallistua, vaikka ei itse olisikaan ehdolla hallitukseen.

– Vuokranantajaosakkaankin kannattaa tutustua taloyhtiön tilinpäätökseen ja olla yhtiökokouksessa vaikuttamassa esimerkiksi siihen, miten osakkaiden maksamia vastikesuorituksia käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa, Hughes vinkkaa.

Juuri nyt on myös aika saattaa hallitukselle tai isännöitsijälle tiedoksi asiat, joita osakas haluaa yhtiökokouksessa käsiteltävän. Laki ei määrää mitään tiettyä aikarajaa, mutta hallituksen pitää voida käsitellä ehdotukset ja sisällyttää ne kokouskutsuun. Hallituksen olisikin hyvä kertoa etukäteen osakkaille päivämäärä, johon mennessä käsiteltäviksi toivotut asiat täytyy ilmoittaa.

Artikkeli Vuokranantajat mukaan taloyhtiöiden hallintoon julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Purkavaa uusrakentamista helpotetaan maaliskuun alusta lähtien

Pe, 02/08/2019 - 08:36

Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotetaan. Uudistukseen liittyvät lainmuutokset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2019, mikä on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä 8.2.

Keskeisin muutos on se, että taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5:n määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun voimassa olevan lain mukaan asunto-osakeyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti.

Uudistus tuo taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin ja lisäksi se turvaa kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman. Muutos vauhdittaa uusien asuntojen syntymistä sekä mahdollistaa alueiden tehokkaamman käytön ja kehittämisen.

Taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5:n määräenemmistöllä annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaille tarjotaan uudet huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Tällöin uuden huoneiston käypä arvo on vähintään vanhan arvo, vanhojen osakkaiden uusien huoneistojen käypien arvojen keskinäinen suhde vastaa vanhojen huoneistojen arvojen suhdetta ja uuden huoneiston hallintaoikeus vastaa likimain vanhaa huoneistoa ja osakkaan vastikeperuste ei kasva.

Lisäksi lakiin tulee uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta purkamisen ja uusrakentamisen suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.

Jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin lisätään myös säännökset vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Osakkeenomistajalla, jolla on yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, on lunastusoikeus silloin, kun peruskorjaaminen ei ole kannattavaa taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta.

Yhtiökokous voi myös 4/5:n määräenemmistöllä päättää talouden ja käytettävyyden kannalta arvioiden purkukuntoisen rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaetaan saman tien osakkaille. Tässä tilanteessa osakkaat saavat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jostain muualta.

Purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että kasvukeskusten taloyhtiöt purkavat tai luovuttavat isojen peruskorjausten ja -parannusten tarpeessa olevia rakennuksiaan ja tilalle rakennetaan enemmän uusia asuntoja ja muita huoneistoja.

Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hankkeita on ollut vähän, koska päätökseen on vaadittu osakkaiden yksimielisyys.

Artikkeli Purkavaa uusrakentamista helpotetaan maaliskuun alusta lähtien julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Katoilta putoava lumi ja jää jalankulkijoiden uhkana

Pe, 02/08/2019 - 08:25

Katoilta putoava lumi ja jää uhkaavat nyt jalankulkijoiden ja muiden kaduilla liikkuvien turvallisuutta, sillä kaikissa kiinteistöissä lumenpudotusta ja muita ajankohtaisia talvikunnossapidon velvoitteita ei ole hoidettu riittävällä ripeydellä. Osa kiinteistönomistajista on kohdannut esimerkiksi vaikeuksia ammattitaitoisten lumenpudottajien löytämisessä.

– Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta, joten vastuu siitä, että lumet tulevat turvallisesti pudotetuksi, on viime kädessä taloyhtiön hallituksella, muistuttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Pynnönen tähdentää, että taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen ei pidä itse lähteä lumenpudotustöihin, sillä turvallinen työskentely vaatii asianmukaiset varusteet, kuten lumenpudottajien turvavaljaat ja ohikulkijoiden turvaksi pystytettävät eristyspuomit.

Liikaa lunta myös parvekkeilla ja terasseilla

Katolla olevan lumikuorman lisäksi taloyhtiöiden on hyvä kiinnittää huomiota lumen määrään myös parvekkeilla ja terasseilla. Lumien lapioiminen pois terasseilta ja parvekkeilta on tärkeää, jotta lumi ei sulaessaan aiheuttaisi kosteusvaurioita talon rakenteisiin tai huoneistoihin.

Lumien poistaminen parvekkeilta ja terasseilta kuuluu osakkaiden vastuulle. Taloyhtiö on kuitenkin vastuussa kiinteistön turvallisuudesta, eikä osakkaiden omatoiminen lumenpoisto parvekkeita lapioimalla ole välttämättä turvallisuuden kannalta järkevin ratkaisu. Sen vuoksi Pynnönen suosittelee, että taloyhtiöt järjestävät lumien poistamisen parvekkeilta ja terasseilta keskitetysti ja valvotusti.

– Sulamisvesien lisäksi näin suuri lumikuorma itsessään voi aiheuttaa rakennukselle riskin, hän sanoo.

Lumimassa olisi hyvää siirtää pois parvekkeelta siinä vaiheessa, kun lumi ylittää parvekkeen kynnyksen eikä ovea saa enää kunnolla auki.

Lumenpudotuksen ajankohta on syytä ilmoittaa etukäteen osakkaille sekä asukkaille.

– Vaara-alue on tärkeää eristää lumien pudottamisen ajaksi, ja alas tarvitaan lisäksi henkilö valvomaan, ettei kukaan vahingossakaan kävele putoavien lumien alle, Pynnönen muistuttaa.

Taloyhtiö voi tilata parvekkeiden ja terassien tyhjennyksen lumesta esimerkiksi kattolumien pudotuksen yhteydessä.

– Tämä on kuitenkin tehtävä osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta eli niin, että osakkaat korvaavat kustannukset parvekkeiden puhdistamisesta, sillä lain perusteella osakkaat vastaavat parvekkeiden puhtaanapidosta, Pynnönen selventää.

Lisäksi taloyhtiön on tärkeää huolehtia siitä, että pudotettu lumi kuljetetaan asianmukaisesti pois tontilta ja kadulta.

Artikkeli Katoilta putoava lumi ja jää jalankulkijoiden uhkana julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lumi ja jää taloyhtiöiden riesana

Ke, 02/06/2019 - 10:35

Lumitilanne sekä kadulla että katoilla on varsinkin kaupunkien keskustoissa nyt todella vaikea. Järjestyslain mukaan kiinteistönomistajan on silti huolehdittava siitä, ettei katolta putoava lumi, jää tai muut esineet aiheuta vaaraa kiinteistöllä liikkuville. Pelastuslaki tuo velvoitteita siihen, että pelastusteiden tulee olla ajokelpoisia ja esteettömiä.

Yleisen turvallisuuden ja taloyhtiön vastuiden kannalta tärkeimmät asiat juuri nyt ovat:

  1. Lumen ja jään putoamisen turvallisuusriski poistetaan – tarvittaessa vaarallinen alue eristetään.
  2. Pelastustiet pidetään kulkukelpoisina.

Kiinteistöliitto Uusimaan rakennusinsinööri Jari Hännikäinen rauhoittaa taloyhtiöitä.

– Lumen ja jään paino ei näillä määrillä aiheuta kantavuusongelmia kattorakenteille. Lumen pudotuksiin ei siis tällä perustella ole pakko ryhtyä juuri nyt, kun sekä huoltoyhtiöt että ammattimaiset lumen pudottajat ovat erityisen kiireisiä. Sen sijaan turvallisuuden huomioon ottaminen on tärkeä.

Lumen pudotukseen ryhdyttäessä on huolehdittava työn turvallisuudesta sekä ihmisille että omaisuudelle. Erityisesti kadun varsille pysäköidyt ajoneuvot ovat tällä hetkellä haasteina. Suurten lumimassojen takia niiden pois siirtäminen on paikoin omistajalle mahdotonta ja myös viranomaisille hankalaa.

Jalkakäytävien osalta kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen.

Huoltosopimus ja vastuu 

– Taloyhtiö voi siirtää kunnossapitotehtäviä kiinteistöpalveluyritykselle, mutta vastuuta taloyhtiö ei voi siirtää. Huoltosopimus kannattaakin aina tehdä kirjallisesti ja kuvata siinä selkeästi tehtävät työt ja tavoiteltu lopputulos, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.

Huoltosopimukseen tulisi kirjata päivittäinen lumi- ja jäätilanteen seuranta, varotoimenpiteet, joihin ryhdytään mahdollisissa vaaratilanteissa ja yhteydenottovelvoite välittömästi esimerkiksi isännöitsijään. Taloyhtiön tulee seurata, että sopimuskumppani suorittaa sovitut kunnossapitotoimet.

Kiinteistön omistajan ja isännöitsijän vastuulla on varmistaa talonmiehelle tai huoltoyhtiölle asianmukaiset puomit, tolpat, lippusiimat ja varoituskyltit. Mikäli kiinteistöllä ei tällaisia ole, niiden hankkimisesta on syytä pikaisesti sopia tai sitten turvaamistyön tekijä voi hankkia välineet omistajan lukuun sopimalla asiasta ja korvauksesta ensin isännöitsijän kanssa.

Taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvoite alueensa turvallisuudesta. Mahdollisissa vahinkotapauksissa ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Taloyhtiöllä on kiinteistönomistajana puolestaan oikeus vaatia korvausta sopimuskumppaniltaan, kuten kiinteistöpalveluyhtiöltä, jos se ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteita.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää kuitenkin tuottamusta, joten osoittamalla toimineensa huolellisesti, yhtiö välttää korvausvastuun. Oikeuskäytännössä taloyhtiöltä on edellytetty hyvin pitkälle ulottuvaa huolellisuutta.

Artikkeli Lumi ja jää taloyhtiöiden riesana julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kenellä on vastuu taloyhtiön putkiremontissa?

Ti, 02/05/2019 - 17:05

Putkiremontti on yleisin korjaushanke taloyhtiöissä – vuosittain sellainen tehdään 20 000 suomalaisessa asunnossa. Valitettavan usein putkiremontin vastuut ovat kuitenkin taloyhtiöissä epäselviä. Tietämättömyys voi aiheuttaa lisäkustannuksia, aikatauluviiveitä ja laatuvirheitä, joista kärsivät eniten taloyhtiön osakkaat ja asukkaat. Uutuusopas Putkiremontin vastuunjako taloyhtiössä (Kiinteistöalan Kustannus Oy) auttaa taloyhtiöitä onnistumaan putkiremonttihankkeessa.

Vastuu putkiremonttihankkeen läpiviennistä on aina taloyhtiön hallituksella, joka useimmiten koostuu pääasiassa maallikoista.

– Putkiremontti on ammattilaisten toimintaa aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi kirurginen operaatio tai kauppasopimuksen teko. Tavallisella hallituksen jäsenellä ei ole kokemusta eikä tietoa vaativan taloteknisen modernisoinnin läpiviennistä, rakentamisen määräyksistä tai sopimusehdoista puhumattakaan, kertoo toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä. Hän on yksi uutuusoppaan tekijöistä.

– Onnistunut putkiremontti suoritetaan aina ajallaan, eikä sen aloittamista kannata viivyttää. Korjaaminen käy sitä kalliimmaksi, mitä kauemmas sen lykkää. Putkiremontti vaatii myös hyvän suunnittelun ja toteutuksen, Syrjälä jatkaa.

Hallitus kantaa vastuunsa valitsemalla asiantuntijat vetämään hanketta, tarkistamalla tekijöiden taustat ja referenssit sekä valvomalla hankkeen etenemistä. Isännöitsijä toki auttaa tässä.

Pelisäännöt selviksi heti alussa

Hallituksen tulee muistaa, että tarvittavat vastuukysymykset on käytävä urakoitsijan kanssa läpi urakkaneuvotteluvaiheessa. Suomessa rakennusurakoissa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), joissa määrätään toimijoiden vastuista. Ehdoissa ei kuitenkaan määrätä tarkasti käytännön vastuista, jotka ovat tärkeitä hankkeen jouhevan etenemisen kannalta. Putkiremontin vastuut taloyhtiössä -oppaassa kaikki käytännön tehtävät kuvataan selkeästi ja niille nimetään vastuuhenkilöt.

– Pelisäännöt on syytä olla selvillä ennen kuin hanke käynnistyy ja osapuolten tulee olla samalla kartalla läpiviennin velvollisuuksista ja vastuista, ettei niistä tarvitse ryhtyä kiistelemään, Syrjälä muistuttaa.

Väärin toteutettu putkiremontti ja turha riitely aiheuttavat lisäkustannuksia ja aikatauluviiveitä, joista kärsivät eniten taloyhtiön osakkaat ja asukkaat. Selkeä vastuunjako auttaa välttymään virheiltä.

Vastuut nyt kirjallisena

Uutuusopas Putkiremontin vastuunjako taloyhtiössä kertoo, mitkä ovat taloyhtiön putkiremonttihankkeen vaiheet, ketkä ovat hankkeen osapuolet ja mitä tehtäviä kullekin osapuolelle kuuluu hankkeen kussakin vaiheessa. Opas auttaa jakamaan tehtävät oikein ja toimii muistilistana hankkeen aikana. Oppaan taustalla on joukko pitkän linjan ammattilaisia korjausrakentamisen, isännöinnin, edunvalvonnan ja vakuuttamisen aloilta.

– Toivon, että erityisesti taloyhtiön hallitus perehtyy putkiremontin läpivientiin ja eri osapuolten tehtäviin. Opas on halpa investointi, jos sillä vältetään kymppi- tai satojen tonnien vahingot ja riidat tai ylimääräinen asuminen väistötiloissa, Syrjälä toteaa.

Putkiremontin vastuunjako taloyhtiössä ilmestyi tammikuussa. Oppaan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy (www.kiinkust.fi).

Artikkeli Kenellä on vastuu taloyhtiön putkiremontissa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Mitä taloyhtiöiden tulee tietää huoneistotietojärjestelmän käyttöönotosta?

Ti, 02/05/2019 - 12:35

Lainsäädäntö huoneistotietojärjestelmästä tuli voimaan 1.1.2019. Huoneistotietojärjestelmään kerätään vähitellen tiedot osakehuoneistoista, niiden omistuksista ja panttauksista. Käyttöönotto tuo muutoksia mm. taloyhtiöiden toimintaan. Huoneistotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos.

Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen Mikä on huoneistotietojärjestelmä?

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot kaikista osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Huoneistotietojärjestelmän avulla asuntokaupassa voidaan ottaa käyttöön digitaaliset toimintatavat, mikä nopeuttaa ja helpottaa asuntokaupan tekemistä. Myös asunnon käyttäminen usean eri lainan vakuutena helpottuu.

Mitä taloyhtiön pitää tehdä?

Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään 1.5.2019 ja 31.12.2022 välisenä aikana. Siirron jälkeen taloyhtiön velvoite ylläpitää osakeluetteloa ja selvittää omistajavaihdostilanteita päättyy. Nämä tiedot taloyhtiö saa jatkossa suoraan huoneistotietojärjestelmästä maksutta.

Maanmittauslaitos toteuttaa osakeluettelon siirtoa varten palvelun, joka otetaan käyttöön 1.5.2019. Taloyhtiöt, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää tai jotka muutoin ovat pienehköjä, voivat tässä vaiheessa liittyä huoneistotietojärjestelmään.

Usein isännöitsijällä on käytössään isännöintijärjestelmä, jossa osakeluettelon tietoja ylläpidetään. Näiden taloyhtiöiden osalta on järkevää aloittaa osakeluetteloiden siirrot siinä vaiheessa, kun

  1. osakeluettelon tiedot voidaan siirtää koneellisesti isännöintijärjestelmästä huoneistotietojärjestelmään; sekä
  2. tietopalvelu huoneistotietojärjestelmästä isännöintijärjestelmään voidaan ottaa käyttöön.

Käytännössä tämä edellyttää toimenpiteitä sekä Maanmittauslaitokselta että isännöintijärjestelmätoimittajilta. Tietopalvelurajapinnat isännöintijärjestelmille ovat käyttöön otettavissa vuoden 2019 loppupuolella.

Osakeluettelon siirto tehdään kaupparekisteristä saatavien valtuuksien perusteella. Kaupparekisteritiedot on tärkeää pitää ajan tasalla, jotta sähköinen asiointioikeus on oikeilla tahoilla. Siirron voi tehdä suoraan kaupparekisteristä saadun asiointivaltuuden perusteella sekä isännöitsijä että hallituksen puheenjohtaja. Taloyhtiön hallituksen pitää hyväksyä siirto. Siirrosta on ilmoitettava osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan.

Isännöitsijäntodistukseen pitää merkitä tieto yhtiön ja osakeryhmän kuulumisesta huoneistotietojärjestelmään.

Mitä osakkaan pitää tehdä?

Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä osakehuoneiston omistajalle. Yksittäinen osakas toimii kuten ennenkin siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron. Omistusoikeuden osoitus perustuu edelleen paperiseen osakekirjaan ja osakas voi käyttää osakeoikeuksia esim. yhtiökokouksessa kuten tähänkin asti. Osakekirja voi olla edelleen lainan vakuutena tai muutoin säilytyksessä pankissa.

Osakeluettelon siirron jälkeen osakas voi hakea omistuksen rekisteröintiä sekä mitätöidä paperisen osakekirjansa Maanmittauslaitoksessa. Osakkaan on haettava omistuksen rekisteröintiä ja paperisen osakekirjan mitätöintiä kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään. Osakas voi myös valtuuttaa pankin hakemaan rekisteröintiä puolestaan.

Pakollista omistuksen rekisteröinti ja osakekirjan mitätöinti on osakeluettelon siirron jälkeen ensimmäisen omistajavaihdoksen yhteydessä.

Kun osakeluettelon ylläpito siirtyy Maanmittauslaitokselle, saadaan osakkeen omistajien yhteystiedot taloyhtiötä sekä osakeluetteloa varten väestötietojärjestelmästä. Mikäli osakas haluaa myöhemmässä vaiheessa ilmoittaa osakeluetteloon väestötietojärjestelmästä poikkeavan yhteystiedon tai sähköpostiosoitteen taloyhtiön käyttöön, ne pitää ilmoittaa Maanmittauslaitokselle.

Kun omistajuus perustuu sähköiseen omistajamerkintään, osakkaalla ei ole enää tarvetta säilyttää paperista osakekirjaa eikä tästä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia enää ole. Samalla poistuu riski paperisen osakekirjan tuhoutumisesta tai häviämisestä.

Lue lisää:

Lisätietoja mm. osakeluettelon siirrosta

Tietoa huoneiston omistajalle

Artikkeli Mitä taloyhtiöiden tulee tietää huoneistotietojärjestelmän käyttöönotosta? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Varmista, että äänesi kuuluu taloyhtiön yhtiökokouksessa!

Ma, 01/28/2019 - 10:18

Taloyhtiöissä valmistaudutaan parhaillaan kevään yhtiökokouksiin, joihin jokaisen asumisestaan ja omaisuudestaan välittävän osakkaan on tärkeää osallistua. Asioiden vieminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi ei kuitenkaan onnistu noin vain, sillä päätöksenteko edellyttää, että taloyhtiön hallitus on ehtinyt ennakkoon käsitellä osakkaiden ehdottamat yhtiökokousasiat ja sisällyttää ne osakkaille toimitettuun yhtiökokouskutsuun.

– Jos osakkaalla on mielessään asioita, jotka tulisi käsitellä yhtiökokouksessa, hänen kannattaa tässä vaiheessa vuotta toimittaa vaatimuksensa niiden käsittelystä taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Jotta osakas saisi asialleen toivomansa päätöksen yhtiökokouksessa, hänen kannattaa mahdollisuuksien mukaan avata asian taustaa ja perustella sitä, miksi hänen ehdottamansa päätös olisi taloyhtiön kannalta hyvä ja järkevä. Usein hallitus liittää osakkaan vaatimuksen yhtiökokouskutsuun, jolloin muut osakkaat voivat perehtyä asiaan.

Laissa ei mainita tarkkaa määräaikaa sille, koska osakkaan on esitettävä vaatimuksensa asian käsittelemisestä yhtiökokouksessa. Laki kuitenkin edellyttää, että osakas vaatii asian käsittelyä hallitukselta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hallituksen hyvä ilmoittaa oikea ajankohta asioiden toimittamiselle

Kristel Pynnönen kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ilmoittamaan osakkaille ajankohdan, jolloin yhtiökokouksen esityslistalle toivotut asiat tulisi viimeistään toimittaa hallituksen käsiteltäviksi. Ajankohta määräytyy käytännössä sen perusteella, milloin hallitus kokoontuu viimeisen kerran ennen yhtiökokouskutsun toimittamista.

– Tiedon oikeasta ajankohdasta yhtiökokousasioiden toimittamiselle voi ilmoittaa osakkaille epävirallisesti esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla. Samalla hallitus voi etukäteen informoida osakkaita yhtiökokouksen ajankohdasta, Pynnönen suosittelee.

Myös Taloyhtiön hyvä hallintotapa -ohjeistus suosittaa, että taloyhtiö ilmoittaa yhtiökokouksen ajankohdan osakkaille heti, kun hallitus on päättänyt päivämäärän. Näin osakkaat voivat merkitä ajankohdan kalenteriinsa jo hyvissä ajoin ennen kokousta, mikä puolestaan on omiaan kasvattamaan yhtiökokouksen osallistujamäärää.

– Kaikissa yhtiökokousvalmisteluihin liittyvissä asioissa hallituksen ja isännöitsijän on hyvä noudattaa mahdollisimman avointa linjaa. Tietojen jakaminen tärkeistä päivämääristä lisää osakkaiden osallistumista yhteisiin asioihin ja parantaa muutenkin taloyhtiön ilmapiiriä, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Varmista, että äänesi kuuluu taloyhtiön yhtiökokouksessa! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Varmista, että äänesi kuuluu taloyhtiön yhtiökokouksessa!

Ma, 01/28/2019 - 10:15

Taloyhtiöissä valmistaudutaan parhaillaan kevään yhtiökokouksiin, joihin jokaisen asumisestaan ja omaisuudestaan välittävän osakkaan on tärkeää osallistua. Asioiden vieminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi ei kuitenkaan onnistu noin vain, sillä päätöksenteko edellyttää, että taloyhtiön hallitus on ehtinyt ennakkoon käsitellä osakkaiden ehdottamat yhtiökokousasiat ja sisällyttää ne osakkaille toimitettuun yhtiökokouskutsuun.

– Jos osakkaalla on mielessään asioita, jotka tulisi käsitellä yhtiökokouksessa, hänen kannattaa tässä vaiheessa vuotta toimittaa vaatimuksensa niiden käsittelystä taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Jotta osakas saisi asialleen toivomansa päätöksen yhtiökokouksessa, hänen kannattaa mahdollisuuksien mukaan avata asian taustaa ja perustella sitä, miksi hänen ehdottamansa päätös olisi taloyhtiön kannalta hyvä ja järkevä. Usein hallitus liittää osakkaan vaatimuksen yhtiökokouskutsuun, jolloin muut osakkaat voivat perehtyä asiaan.

Laissa ei mainita tarkkaa määräaikaa sille, koska osakkaan on esitettävä vaatimuksensa asian käsittelemisestä yhtiökokouksessa. Laki kuitenkin edellyttää, että osakas vaatii asian käsittelyä hallitukselta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hallituksen hyvä ilmoittaa oikea ajankohta asioiden toimittamiselle

Kristel Pynnönen kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ilmoittamaan osakkaille ajankohdan, jolloin yhtiökokouksen esityslistalle toivotut asiat tulisi viimeistään toimittaa hallituksen käsiteltäviksi. Ajankohta määräytyy käytännössä sen perusteella, milloin hallitus kokoontuu viimeisen kerran ennen yhtiökokouskutsun toimittamista.

– Tiedon oikeasta ajankohdasta yhtiökokousasioiden toimittamiselle voi ilmoittaa osakkaille epävirallisesti esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla. Samalla hallitus voi etukäteen informoida osakkaita yhtiökokouksen ajankohdasta, Pynnönen suosittelee.

Myös Taloyhtiön hyvä hallintotapa -ohjeistus suosittaa, että taloyhtiö ilmoittaa yhtiökokouksen ajankohdan osakkaille heti, kun hallitus on päättänyt päivämäärän. Näin osakkaat voivat merkitä ajankohdan kalenteriinsa jo hyvissä ajoin ennen kokousta, mikä puolestaan on omiaan kasvattamaan yhtiökokouksen osallistujamäärää.

– Kaikissa yhtiökokousvalmisteluihin liittyvissä asioissa hallituksen ja isännöitsijän on hyvä noudattaa mahdollisimman avointa linjaa. Tietojen jakaminen tärkeistä päivämääristä lisää osakkaiden osallistumista yhteisiin asioihin ja parantaa muutenkin taloyhtiön ilmapiiriä, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Varmista, että äänesi kuuluu taloyhtiön yhtiökokouksessa! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut