• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 42 min sitten

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia

Ti, 12/11/2018 - 09:35

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,1 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 4,0 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,6 prosenttia, jätehuoltokustannukset 1,8 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,4 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,0 prosenttia, siivouskustannukset 0,9 prosenttia ja veden ja jäteveden kustannukset 0,4 prosenttia. Hallintokustannukset laskivat 0,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten kustannukset, 3,3 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 2,2 prosenttia, päiväkotirakennusten 2,1 prosenttia, koulurakennusten ja toimistorakennusten kustannukset 2,0 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 1,8 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt isossa roolissa liikenteen murroksessa

Ti, 12/11/2018 - 09:18

Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin. Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa, jonka keskeiset havainnot ovat luettavissa nyt julkaistavasta raportista.

Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä. Pysäköinti on maksullista lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä, ja rivitaloyhtiöistäkin lähes joka toisessa. Taloyhtiöiden perimät autopaikkamaksut ovat verraten edullisia, mutta kattavat yleensä paikkojen ylläpitokustannukset.

Tiedot käyvät ilmi kyselystä, joka selvitti taloyhtiöiden liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Kyselyyn tuli lähes 2700 vastausta, joista suurin osa oli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kysely ja sitä syventäneet ryhmäkeskustelut olivat osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteutti yhdessä Mobinet Oy:n kanssa.

Autopaikat jaettava yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen

Hankkeessa tarkasteltiin autopaikkojen jakoa ja myös autopaikkamaksuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että autopaikat jaetaan taloyhtiöissä yhdenvertaisuutta noudattaen. Autopaikan saamisen pitäisi olla mahdollista myös jonottamalla tai arvonnan kautta.

– Suosittelemme, että niissä taloyhtiöissä, joissa autopaikkoja ei riitä kaikille, paikoista perittävä korvaus kattaisi vähintäänkin paikkojen ylläpidosta syntyvät kustannukset, toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kaisu Terkki.

Autopaikkojen tarvetta vähentävät yhteiskäyttöautopalvelut tunnetaan taloyhtiöissä kyselyn perusteella hyvin. Yhteiskäyttöautoja käytetään kuitenkin vasta lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa runsas kymmenesosa vastaajista on käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä yhteiskäyttöautoa. Vastausten perusteella ainakin joka kolmannessa taloyhtiössä voitaisiin osoittaa autopaikka yhteiskäyttöautolle.

Pyörien säilytystilasta pulaa myös uusissa taloyhtiöissä

Autojen lisäksi myös polkupyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Vaikeinta tilan löytäminen pyörille on vanhoissa taloissa, mutta vastausten perusteella myös joka kolmannessa 2000-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pyörät mahtuvat varastoihin huonosti tai vain välttävästi. Yleistymässä olevien erikoispyörien, kuten sähköpyörien ja kuormapyörien säilytykseen liittyviä kysymyksiä ei ole pohdittu taloyhtiöissä juuri lainkaan.

– Riittämättömät pyörien säilytystilat taloyhtiössä ovat paitsi asumishaitta, myös haaste valtakunnallisten ympäristötavoitteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten myönteinen suhtautuminen yhteiskäyttöisiin kuormapyöriin oli positiivinen yllätys, sanoo Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti.

Taloyhtiöt ovat ilmasto- ja kaupunkipolitiikan polttopisteessä

Taloyhtiöt toteuttavat monin tavoin toimia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa ilmastopolitiikan ja kaupunkipolitiikan onnistumisen suhteen. Kaupunkialueilla rakentaminen tiivistyy, ja paikoituksesta tulee yhä niukempaa ja arvokkaampaa. Kävely- ja pyöräilymahdollisuudet paranevat, ja yhteiskäyttöiset kulkuneuvot tulevat yhä paremmin kaupunkilaisten ja kaupungeissa vierailevien saataville.

– Jotta taloyhtiöt kulkisivat näissä asioissa samaan suuntaan kuin poliittiset päättäjät ovat asettaneet tavoitteeksi, päätöksenteon tueksi tarvitaan Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeen raportin tuomaa tietoa. Hyvät päätökset edellyttävät hyvää tietämystä mahdollisuuksista ja niiden reunaehdoista sekä vahvaa vuorovaikutusta taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden kanssa, toteaa Kiinteistöliitossa hankkeesta vastannut pääekonomisti Jukka Kero.

Tutustu Liikennepalvelut taloyhtiöissä -loppuraporttiin

Artikkeli Taloyhtiöt isossa roolissa liikenteen murroksessa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kinkkurasva tukkii viemärin

Ti, 12/11/2018 - 07:11

Kinkun paistorasva on pitkäaikainen vieras putkistossa, älä siis kaada sitä viemäriin. Lämmin rasva on juoksevaa, mutta jäähtyessään se kittaantuu viemäriputkeen. Veden laskeminen rasvan kanssa ei auta: kylmä vesi jopa vauhdittaa rasvan kovettumista ja nopeuttaa viemärin tukkeutumista.

Kinkun paistaminen on joulun herkkuhetkiä, mutta mitä tehdä paistorasvalle?

– Vaikka paistopussiin kertynyt rasva olisi helppo kaataa tiskialtaaseen, sitä ei saa tehdä. Viemäri ei ole roska-astia. Anna kinkkurasvan jäähtyä ja kovettua sopivassa astiassa esim. maitopurkissa. Tee siitä herkullinen kastike, siirrä jäähtynyt rasva biojäteastiaan tai kierrätä paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi Kinkkutempun kautta, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Jos viemäri kuitenkin tukkeutuu, kutsu apuun LVI-ammattilainen. Varsinkin kerrostalojen keittiöviemärilinjoissa putken sisäpinta on useimmiten tukkeutunut pitkältä matkalta.

– Viemärin avaus voi olla asukkaille epämiellyttävä toimenpide. On kaikkien etu, että viemäri avataan ja puhdistetaan koko pituudeltaan ammattimaisesti, Ylönen toteaa.

Artikkeli Kinkkurasva tukkii viemärin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Motiva ja Sitra keräävät kokemuksia yhteishankintojen järjestämisestä kotitalouksille

Ma, 12/10/2018 - 16:28

Aurinkosähkön käyttöönottoa on viime vuosina vauhditettu muutamilla yhteishankintakampanjoilla eri puolilla Suomea. Motiva kokoaa Sitran toimeksiannosta yhteishankintojen järjestäjien, järjestelmätoimittajien ja kuluttajien kokemuksia toteutetuista hankkeista ja näkemyksiä siitä, miten yhteishankintoja tulisi kehittää.

Uusien puhtaan energian teknologioiden, kuten aurinkosähköjärjestelmien, käyttöönotto ja yleistyminen kotitalouksissa on hidasta. Motivan aiemmin keräämistä tiedoista ilmenee, että kuluttajat mielellään odottavat teknologian yleistymistä ja edelläkävijöiltä saatua vahvistusta saavutettavista hyödyistä.

– Aurinkosähkö on kohtuullisen iso investointi, joten on luonnollista harkita hankintaa huolellisesti. Teknologiana se on luotettavaa ja kuluttajalle vaivatonta, mutta vielä kohtalaisen vierasta valtaosalle suomalaisista. Yhteishankinta voi madaltaa kynnystä hankkia aurinkosähköjärjestelmä omalle katolle, kun mukana on tekniikkaan perehtynyt koordinaattori ja vertaistukea lähellä, asiantuntija Milja Aarni Motivasta sanoo.

Kysely on suunnattu kaikille, jotka ovat jo toteuttaneet tai suunnitelleet toteuttavansa puhtaan energian yhteishankintoja: kuluttajille, hankkeiden järjestäjille sekä laitetoimittajille ja asennusliikkeille.

Kehittämällä vauhtia puhtaan energian yhteishankintoihin

Sitran asiantuntija Lotta Toivosen mukaan yhteishankinta on toistaiseksi vain vähän hyödynnetty mahdollisuus puhtaan energian ratkaisujen edistämisessä. Yhteishankinnoista on kuultu hyviä kokemuksia, mutta samalla on havaittu epäröintiä hankinnan loppuun viemisessä.

– Muiden kuluttajien myönteisten kokemusten pohjalta epäröijätkin rohkaistuvat ja olisivat valmiita tilaukseen. Koska iso yhteishankinta on melko työläs, ei uudelle hankintakierrokselle välttämättä löydy vetäjää. Uskon, että prosessia on mahdollista keventää ja työkaluja kehittämällä esimerkiksi asukasyhdistykset voisivat toteuttaa omia yhteishankintojaan aurinkosähköstä ja muista puhtaan energian teknologiahankinnoista, Toivonen sanoo.

Nyt toteutettavalla kyselyllä Sitra ja Motiva selvittävät, mitä esteitä tai hidasteita eri toimijat ovat kohdanneet yhteishankinnoissa sekä keräävät ideoita prosessin kehittämiseen. Tavoitteena on, että kevyttä kimppahankintaa testataan ensi vuonna yhtenä valtakunnallisen kuluttajien energianeuvonnan kehityshankkeena.

Aurinkosähköä kotiin -kampanja käynnistyy ensi maaliskuussa

Motivan koordinoima valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta tuottaa suomalaisille luotettavaa ja puolueetonta tietoa ja neuvontaa uusiutuvan energian käytöstä kotitalouksissa. Keväällä 2018 lanseerattiin koko maan kattava Aurinkosähköä kotiin -kampanja, jossa kerättiin hinta- ja kokoonpanotietoja aurinkojärjestelmien avaimet käteen -toimituksista.

Kampanjaan osallistui 44 yritystä. Kuluttajat ja taloyhtiöt jättivät kampanjasivuston kautta yhteensä yli 350 tarjouspyyntöä aurinkosähköjärjestelmistä.

– Aurinkosähköä kotiin -kampanja järjestetään myös ensi keväänä. Nyt tehtävän yhteishankintaselvityksen perusteella arvioidaan, voisiko kampanjalla edistää esimerkiksi naapuruston kimppahankintoja, Aarni sanoo.

Yhteishankintoja koskeva kysely on avoinna 10.1.2019 saakka.

Artikkeli Motiva ja Sitra keräävät kokemuksia yhteishankintojen järjestämisestä kotitalouksille julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Näin lajittelet jätteet jouluna

Ma, 12/10/2018 - 14:50

Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä.

Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret sekä muut alumiiniroskat kuuluvat metallin keräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajätteeseen, jolloin niistä tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä. Myös risat joulukoristeet, kuten joulupallot ja kimallenauhat sekä kynttilälyhty kuuluvat sekajäteastiaan. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä.

– Moni ihmettelee, miksi lahjapaperit eivät kelpaa paperin- tai kartonginkeräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajäteastiaan, koska ne ovat pinnoitettuja ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen.

– Konvehtirasioiden suklaista nautitaan lähes jokaisessa kodissa jouluna. Rasian pahvinen kuori tulee laittaa kartongin keräykseen. Rasian muovinen kääre ja suklaiden muovialusta kuuluvat muovipakkauksiin, jatkaa Partti.

Jos uutena vuotena on käytössä vielä aikaisemmin ostettuja tinoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Käytetyt tinat tulee viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle.

Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n verkkosivuilta.

Leffaliput joululahjaksi – vähennät samalla joulun jätemäärää

HSY kannustaa viettämään ekologisesti kestävämpiä juhlapäiviä, ilman ylenpalttista tavaran määrää.

– Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa ja hyvää mieltä voi helposti tehdä osansa kiertotalouden edistämiseksi ja vähentää jätteen määrää. Monella on nurkat ja kaapit täynnä tarpeetonta tavaraa, joten liput konserttiin tai jääkiekko-otteluun voisi olla tervetullut lahja, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Palomäki.

HSY:n Anna jotain muuta -vinkkisivusto kerää yhteen aineettomia lahjaideoita. Lahjojen antaminen sivuston kautta on nyt entistä helpompaa, sillä lahjan voi lähettää suoraan lahjan saajan puhelinnumeroon WhatsApp-sovelluksen kautta.

Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella.

– Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn. Ruokajätteen paikka on biojäteastia, jolloin siitä saadaan biokaasua ja kompostia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Myös hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen, kertoo Partti.

Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista.

Fiksuja jouluun liittyviä vinkkejä voi käydä katsomassa ja jakamassa muillekin HSY:n Facebook-tapahtumasta Tehdään yhdessä fiksumpi joulu 2018.

Artikkeli Näin lajittelet jätteet jouluna julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Valaistuksen parantaminen on helppo ilmastoteko ja säästökeino

Pe, 12/07/2018 - 11:31

Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan. Valaistuksen parantaminen onkin erityisen helppo ja kustannustehokas energiansäästötoimenpide ja ilmastoteko kiinteistön omistajille ja taloyhtiöille.

Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan valaistuksen parantaminen on vaivaton toimenpide verrattuna moneen muuhun energiatehokkuutta parantavaan korjaushankkeeseen. ­

–Samalla valaistuksen laatukin yleensä paranee, Suur-Uski sanoo.

Eniten Motivasta kysellään valaistusinvestointien kustannuksista ja kannattavuudesta. Suur-Uskin mukaan valaistuksen parantaminen kannattaa moninaisten hyötyjen takia; uudistettu valaistus vaatii yleensä vähemmän huoltoa, valaistuksen laatu, turvallisuus ja käyttömukavuus paranevat ja energiankulutus sekä siten myös päästöt vähenevät.

Jos kiinteistöstä löytyy jo ledit, seuraavaksi huomio kannattaa kiinnittää valaistuksen ohjaukseen.

– Ohjatulla valaistuksella parannetaan nimenomaan turvallisuutta ja saavutetaan säästöjä, kun valot ovat päällä vain silloin kun niitä tarvitaan, Suur-Uski muistuttaa.

Kustannuksia kannattaa vertailla huolellisesti – Motivan VALTTI-laskuri ajaa hankkijan etua

Tarjousten vertailu valaistusuudistuksen yhteydessä ei ole helppoa, sillä tarjoukset voivat vaihdella niin valaistuksen laatuominaisuuksien kuin erilaisten laskennassa käytettyjen taustatietojen ja lukujen osalta.

Motivan tuottama VALTTI-elinkaarikustannuslaskuri on tarkoitettu valaistushankinnan kokonaiskustannusten vertailuun, kun käytettävissä on tarjouksia tai alustavia hintatietoja valaistavan kohteen valaistusratkaisusta. Laskennassa huomioidaan mm. investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannukset. Laskuri on kaikille avoimesti saatavilla Valaistustieto.fi -sivustolta ja kehitetty yhteistyössä ammattihankkijoiden ja valaistusalan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Laskuri onkin sivuston haetuin ja käytetyin sisältö, Päivi Suur-Uski kertoo.

Motiva ja Kiinteistöliitto tekivät syksyllä 2018 taloyhtiöille kyselyn erilaisista energiatehokkuustoimenpiteistä.  Alle puolet noin 200 vastaajasta ilmoitti, että taloyhtiössä on tehty parannuksia sisä- tai ulkovalaistukseen tai valaistuksen ohjaukseen.

– Näin ollen monesta taloyhtiöstä löytyy vielä vaivattomia keinoja energiansäästöön ja ilmastotekoihin. Helpoiten pääsee alkuun ehdottamalla seuraavan yhtiökokouksen asialistalle valaistuksen energiatehokkuuden parannusmahdollisuuksien selvittämistä, Päivi Suur-Uski kannustaa.

Tutustu Valaistustieto.fi VALTTI-laskuriin

Artikkeli Valaistuksen parantaminen on helppo ilmastoteko ja säästökeino julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Radon mietityttää kuluttajia – yli 20 vuotta vanhat talot riskiryhmässä

Ke, 12/05/2018 - 12:06

Uponor toteutti lokakuussa 2018 selvityksen radontietämyksestä jo kolmatta kertaa perättäin. Selvitys osoittaa, että radonin riskit tiedostetaan suhteellisen hyvin. Ilahduttavaa on, että kolmen vuoden aikana toimet radonin ehkäisemiseksi ovat vastausten perusteella lisääntyneet. Kiinteistön radonmittauksen oli teettänyt lähes kolmasosa vastaajista.

– Tärkeää on ymmärtää riskit ja tutkia asia. Radon on sisäilman radioaktiivinen kaasu ja se kulkeutuu asuntoon maaperästä perustuksessa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen määrä sisäilmassa. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Keinoja ovat esimerkiksi radonimuri, radonkaivo, vuotoreittien tiivistäminen ja ilmanvaihdon tehostaminen, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Jaana Honkonen.

Selvitys toteutettiin kyselynä omakotitalo- ja rivitaloasukkaille Rakentaja.fi – sekä Uponor KOTI Facebook -sivuilla. Kyselyyn vastanneita oli 927. Vastauksia kyselyyn saatiin koko maasta ja puolet heistä oli suurimmilta radonriskialueilta, eli Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Tehtyjen radonmittausten ja -remonttien määrä kasvussa

Vastaajista 78 % asuu omakotitalossa ja loput rivitalossa. Suurin osa (71 %) asuu yli 20 vuotta vanhassa talossa. Tämän ikäisissä taloissa ei lähtökohtaisesti ole otettu huomioon radonin torjuntaa. Säteilyturvakeskus STUKin mukaan radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksissa.

Tehtyjen radonmittausten määrä on kasvanut selvästi ja vastaajista lähes kolmannes oli tutkituttanut kiinteistönsä. Mitatuissa kohteissa 10 %:ssa oli liikaa radonia. Lukema on korkea, jos radonarvo ylittää 400 Bq/m3. Radonongelman kertoo hoitaneensa 10 % vastaajista; se on selkeä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Myös vastaajien valmius remonttiin on kohonnut edellisvuosista. Remontin tehneet ovat pääosin tyytyväisiä remonttiin.

Riskit kannattaa tiedostaa

Vastauksista selviää, että radontuntemus on pysynyt samalla suhteellisen hyvällä tasolla kolmen vuoden ajan. Toimia radonin torjumiseksi voitaisiin tehdä vieläkin enemmän.

– Säteilyturvakeskus STUKin mukaan noin puolet tavallisen suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tärkeintä on, että erityisesti riskialueilla radonpitoisuus tutkitaan ja ongelmat korjataan, Uponorin Jaana Honkonen painottaa.

Artikkeli Radon mietityttää kuluttajia – yli 20 vuotta vanhat talot riskiryhmässä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Adventtina sytytetään paljon kynttilöitä – muista tarkistaa palovaroitin

La, 12/01/2018 - 07:04

Kodeissa on paljon palovaroittimia, joissa paristo on vanhentunut tai itse varoittimen käyttöikä on ylittynyt. Palovaroittimien käyttöikä on noin 10 vuotta. Varmista turvallinen joulu tarkistamalla, että asunnossa on toimiva palovaroitin ja vaihda paristo uuteen. Etenkin iäkkäille ihmisille pariston vaihto voi olla hankalaa. Tee turvallisuusteko ja tarkista myös läheisen tai naapurin palovaroitin.

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa kodissa jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden ja jokaisessa kodin asuinkerroksessa. Silti palokuolematilastoista käy ilmi, että monissa kuolemaan johtaneissa tulipaloissa palovaroitin ei ole ollut kodin turvana.

– Palovaroitin on elintärkeä. Toimiva palovaroitin antaa aikaa toimia ja pelastautua, ja sitä kautta se säästää ihmishenkiä. Etenkin näin joulun alla on syytä muistaa, että kynttilöitä ei saa jättää palamaan ilman valvontaa. On myös tärkeää tarkistaa, että avotulen lähellä ei ole mitään syttyvää., painottaa LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen.

1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää. LähiTapiolan ja Suomen Pelastusalan Keskusliiton, SPEK:in, suositus on, että palovaroitin asennetaan kaikkiin tiloihin, joissa yövytään. Kodin lisäksi mökille jokaiseen makuuhuoneeseen, aittaan, asuntovaunuun, veneeseen ja niin edelleen. Kun palovaroittimia on riittävästi, ne havaitsevat savun nopeasti ja havahduttavat jopa sammuttamaan palonalun.

– Savu täyttää huoneiston jopa parissa kolmessa minuutissa. Tuossa ajassa on kuitenkin mahdollista tehdä tärkeitä pelastustoimia, kun tietää, miten toimia. Yhtä tärkeää palovaroittimen kanssa on hankkia jauhe- tai nestesammutin ja sammutuspeite. Suositeltavaa on hankkia kotiin vähintään 6 kilon sammutin, Sallinen sanoo.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan suomalaisissa kodeissa syttyi viime vuonna 2921 tulipaloa. Näistä 58 johti palokuolemaan.

Ihmishenkien lisäksi paloissa menetetään lemmikkejä ja omaisuutta

Palojen aiheuttajat ja syyt ovat vuodesta toiseen samanlaisia. Suurin osa paloista johtuu ihmisen toiminnasta tai koneen vikaantumisesta. Lähes puolessa asuinrakennusten tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut.

Suomessa menehtyi viime vuonna 58 henkilöä tulipaloissa. Vuonna 2016 menehtyneitä oli 82 henkilöä. Vaikka paloturvallisuus on muutaman viime vuoden aikana selvästi parantunut, syttyy nimenomaan joulukuussa suhteellisen paljon asuntopaloja.

Tulipaloissa kuolee vuosittain myös lemmikkieläimiä. Viranomaisarvioiden mukaan lemmikkejä menehtyy vähintään yhtä paljon kuin ihmisiä. Monissa tapauksissa käy niin, että ihminen saadaan pelastettua mutta lemmikki jää liekkeihin.

Tarkista ikääntyneiden sukulaisten palovaroittimet

Palovaroittimet eivät ole ikuisia, ja yleensä varoitin on syytä vaihtaa kymmenen vuoden välein. Palovaroittimen toimivuus pitää tarkistaa joka kuukausi, ja paristo kannattaa vaihtaa joka vuosi – esimerkiksi palovaroitinpäivänä.

– Iäkkäiden ihmisten ei pitäisi joutua kiipeilemään tikkaille tarkistamaan palovaroittimia. Siksi nuoremmat voivat tehdä sen heidän puolestaan. Tämä haaste kannattaa ottaa vastaan. Toki nykyisin on saatavilla palovaroittimia, joiden pariston saa kiinnitettyä seinään käden ulottuville. Sellaisen voi hankkia vaikka iäkkäälle sukulaiselle joululahjaksi, Sallinen vinkkaa.

Toimiva palovaroitin, alkusammutusväline, kuten sammutuspeite tai käsisammutin ovat erinomaisia joululahjoja. Kyselyissä valtaosa suomalaisista kertoo omistavansa palovaroittimen ja hyvin monet myös jonkin alkusammutusvälineen, mutta sammutusvälineet eivät välttämättä ole kodeissa esillä tai helposti saatavilla hätätilanteessa. Palotilanteessa toimimista ja alkusammutusvälineiden käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Tositilanteessa aikaa harjoitteluun ei enää ole.

Artikkeli Adventtina sytytetään paljon kynttilöitä – muista tarkistaa palovaroitin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Maailmassa ainutlaatuinen digitaalisen asunto-osakekaupan järjestelmä syntyy pankkien, kiinteistönvälitysalan, teknologiayrityksen ja viranomaisten yhteistyönä

To, 11/29/2018 - 09:34

Asunto-osakekaupan digitalisointi alkaa ensi vuoden alussa ja etenee vaiheittain. DIAS-kaupankäyntialusta tekee asuntokaupasta digitaalista ja sujuvaa. Alustan kehittämisessä on mukana poikkeuksellisen laaja joukko alan toimijoita.

DIAS on alusta, joka toimii kiinteistönvälitysohjelmistojen, rakennuttajien sekä pankkien välisenä järjestelmänä ja mahdollistaa asuntokaupan digitalisoimisen. Alusta pohjautuu lohkoketjuteknologiaan. Digitalisoinnin myötä asuntokaupasta saadaan entistä sujuvampaa, nopeampaa, luotettavampaa ja läpinäkyvämpää.

– Asuntosijoittaja voi hoitaa kaupat omalta toimistoltaan ilman tapaamista, kun taas kotiaan myyvä perhe voi juoda kahvit uusien omistajien ja kiinteistönvälittäjän kanssa keittiössä ja hoitaa kaupat siinä samalla. Digitaalisuus lisää mahdollisuuksia, kertoo Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy:n toimitusjohtaja Sami Honkonen.

Digitaalinen asunto-osakekauppa on mahdollista silloin, kun taloyhtiön osakeluettelo on digitalisoitu ja omistustiedot on siirretty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin. Tavoitteena on, että asunto-osakekauppoja voidaan alkaa tehdä digitaalisesti vähitellen kevään 2019 aikana.

Aktia, Danske Bank, Nordea, OP ja S-Pankki ovat olleet alusta asti mukana rakentamassa järjestelmää. Hankkeessa ovat mukana myös OP-Kiinteistökeskus ja Kiinteistömaailma sekä rakennuttajista Skanska ja YIT. Kaupallisten välitysjärjestelmien osalta kumppanuuskeskustelut ovat käynnissä Alman KIVI- ja NettiKoti-palveluiden sekä Sanoman PDX:n kanssa. Alustan kehittämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä myös Maanmittauslaitoksen ja Verohallinnon kanssa.

DIAS-kaupankäyntialusta on kaikille alan toimijoille avoin ja siihen on mahdollista liittyä mukaan. Asunnon ostajille ja myyjille DIASin käytöstä ei synny suoria kuluja.

DIAS-alustaa varten on muodostettu marraskuussa 2018 yhteisyritys Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy, jonka omistajina ovat Aktia, Danske Bank, OP ja S-Pankki sekä teknologiayritys Tomorrow Tech, joka alun perin kehitti DIAS-alustaa. Nyt alustan kehittämistä jatketaan yhdessä.

Merkittäviä säästöjä

Vuoden 2019 alusta lähtien kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisesti, kun laki huoneistotietojärjestelmästä astuu voimaan. Uusien osakkeiden omistus- ja panttaustiedot kirjataan suoraan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin.

Digitaalinen asunto-osakekauppa tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Valtioneuvoston syksyllä 2017 tehdyn vaikutusarvioinnin mukaan kokonaishyöty isännöitsijöille, kiinteistönvälittäjille, pankeille, rakennuttajille ja asunto-osakkeiden omistajille on 37,5–44,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osalta siirtymäaika alkaa 1.5.2019 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Tällä ajanjaksolla kaikkien asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään.

Huoneistotietojärjestelmään yhdistetään kaikki osakehuoneistojen hallintaan liittyvät tärkeät tiedot. Rekisteristä saa luotettavaa ja tarkkaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Myös omistus- ja muut tiedot ovat nykyistä paremmassa tallessa sähköisessä rekisterissä.

Artikkeli Maailmassa ainutlaatuinen digitaalisen asunto-osakekaupan järjestelmä syntyy pankkien, kiinteistönvälitysalan, teknologiayrityksen ja viranomaisten yhteistyönä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Moni rakennuspalo olisi estettävissä valaistuksen ennakoivalla kunnossapidolla

Ke, 11/28/2018 - 08:19

Valaistus aiheuttaa merkittävän määrän rakennuspaloja, mutta se tunnistetaan vain harvoin paloriskiksi. Useimmin syynä ovat vanhat loisteputkivalaisimet, mutta leditkään eivät automaattisesti ole paloturvallisia. Valaistukseen panostaminen olisikin yksi helpoimmista tavoista lisätä paloturvallisuutta, kun se suunniteltaisiin kokonaisuutena ja otettaisiin osaksi kiinteistön ennakoivaa kunnossapitoa, käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Joka kolmas kaikista rakennuspaloista saa alkunsa sähköstä eli viallisesta tai ylikuormittuneesta sähkölaitteesta tai -kytkennästä. Monessa tapauksessa syynä on valaistus, jota ei tyypillisesti tarkasteta osana kiinteistöjen ennakoivaa kunnossapitoa. Myös valaistusta uusittaessa paloturvallisuus huomioidaan vain harvoin.

– Valaistusta ei edelleenkään yleensä mielletä paloriskiksi. Suurin yksittäinen riski ovat vanhemman malliset kuristimella toimivat loisteputkivalaisimet, joita on edelleen tiloissaan reilusti yli puolella suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Toisin kun monia muita yritysten vahinkoriskejä, valaisinpaloja kuitenkin olisi helppo ennaltaehkäistä, kuvaa vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen Ifistä.

Valaistuksen paloturvallisuutta ja tapoja sen parantamiseen selvitettiin tuoreessa Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa.

Puolet sähköalan ammattilaisista havainnut valaisimissa selviä puutteita

Tutkimuksen kyselyosioon vastanneesta noin 400 sähköalan ammattilaisesta lähes puolet oli havainnut ongelmia valaisimien sähkö- ja paloturvallisuudessa. Tällaisia olivat esimerkiksi tulipalot, sähköiskuvaara, palaneet tai sulaneet johtimien eristeet sekä loistevalaisimien kuristimien syttyminen ilmiliekkeihin. Ennakoivaa kunnossapitoa tehdään kuitenkin vain harvoin: vastaajista noin 30 prosentin mukaan sitä tehdään kattavammin muun muassa lämpökuvauksin, mutta 20 prosentin mukaan ainut kunnossapito on rikkinäisten valonlähteiden vaihto.

– Ennakoivilla tarkastuksilla voitaisiin havaita laitteen oireilu, kuten epämääräiset äänet tai käry, jo ennen sen syttymistä. Osa oireista on vaikeammin havaittavia, mutta monissa tutkimuksessa esiin tulleista tapauksista olisi riittänyt vain silmämääräinen tarkempi tarkastelu säännöllisesti tehtynä, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektitutkija Kalle Ruuth Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Moni uusii valaistuksen suunnittelematta kokonaisuutta

Valaistusta uusitaan yrityksissä esimerkiksi remontin yhteydessä siksi, että siltä halutaan lisää kustannustehokkuutta. Tyypillisesti vanha loisteputki korvataan led-putkella, mikä on helppo, mutta tutkimuksen perusteella riskialtis ratkaisu. Paloturvallisuuden kannalta kriittisin osa jää valaisimeen ja valaistuksen hyötysuhde romahtaa.

– Usein samassa yhteydessä valaistukseen lisätään liiketunnistin, jolloin alun perin kerran päivässä syttyväksi ja sammuvaksi suunniteltu valaisin saattaa nyt ohjautua päälle ja pois kymmeniä, jopa satoja kertoja päivässä. Valaistusta uusittaessa sähkökeskuksessa olevat valaistusta syöttävät ja ehkä jo valmiiksi elinkaarensa päätä lähestyvät komponentit jätetään yleensä ennalleen. Nämä komponentit ovat kuitenkin sähköpaloriskin kannalta keskeisimpiä, joten valaistuksen uudistuksen suunnittelu tulisi aina aloittaa polttimon sijaan valaistuksen niin sanotusta syöttävästä päästä, painottaa Jussi Lehtonen Ifistä.

Myös tuotevastuun kannalta ledien tee-se-itse -muutokset voivat olla ongelmallisia: jos korvaa perinteisen magneettikuristimellisen loisteputkivalaisimen putken led-putkella ja muuttaa valaisimen alkuperäistä kokoonpanoa, vastuu valaisimen turvallisuudesta siirtyy laitevalmistajalta muutoksen tekijälle.

Led-valaisin turvallisin, mutta ei automaattisesti paloturvallinen

Tutkimus vahvistaa, että viime vuosina yleistynyt led-valaistus on merkittävästi perinteisiä valaistusratkaisuja turvallisempi, mutta ledeissäkin on vielä puutteita ja markkinoilla on laadultaan monentasoisia valaisimia. Ledien suurin ongelma ovat kuitenkin niiden aiheuttamat verkon häiriöt: led-valot aiheuttavat suuren sytytysvirtapiikin, joka lyhentää myös muiden verkkoon kytkettyjen laitteiden elinikää ja aiheuttaa siten kasvaneen paloriskin.

– Riskiä voidaan pienentää oikeanlaisilla virtapiikkiä pehmentävillä komponenteilla, mikä jälleen korostaa, että valaistusta uusiessa tulisi aina suunnitella ammattilaisen kanssa kokonaisuus aina valaistusta ohjaavasta keskuksesta yksittäiseen polttimoon asti. On tärkeää myös miettiä, että valaistus soveltuu kyseiseen ympäristöön ja käyttötarkoitukseen, eli huomioida esimerkiksi paljon päällä olevan valaistuksen aiheuttama lämpeneminen. Kun uusitun valaistusjärjestelmän toimivuus on testattu, tulee valaistuksen ennakoiva kunnossapito kirjata osaksi kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa, painottavat Kalle Ruuth ja Jussi Lehtonen.

Led-valaistuksen paloturvallisuutta sekä eri valaisinratkaisujen verkkovaikutuksia käsitelleen tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta diplomityönä Tampereen teknillisen yliopiston projektitutkija Kalle Ruuth. Tutkimukseen kuului laboratorio- ja kenttämittauksia sekä kyselytutkimus. Tutkimuksen rahoittivat Palosuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry sekä Ulla Tuomisen säätiö.

Tutustu tutkimukseen

Lisätietoa rakennuspalojen ehkäisystä

Artikkeli Moni rakennuspalo olisi estettävissä valaistuksen ennakoivalla kunnossapidolla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiön paloturvallisuus on yhteinen asia

Ke, 11/28/2018 - 07:54

Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiö tarjoaa osakkaille apuaan palovaroittimien toimintakunnosta huolehtimiseen. Paristojen lisäksi tärkeää on vaihtaa myös vanhat palovaroittimet säännöllisesti uusiin.

Viime vuona suomalaisissa kodeissa syttyi 2921 tulipaloa, joissa kuoli yhteensä 58 ihmistä. Toimivalla palovaroittimella olisi voitu estää monta kuolemaa.

– Asetuksen mukaan palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa asunnon haltija eli asukas. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan välttämättä kykene huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kiinteistöliitto suositteleekin, että taloyhtiö tarjoaa osakkaille apuaan esimerkiksi palovaroittimien paristojen vaihtamiseen. Paristojen lisäksi myös vanhat palovaroittimet on syytä vaihtaa säännöllisesti uusiin, sillä vuosien ajan rasvaa ja pölyä kerännyt varoitin ei välttämättä enää toimi, vaikka paristo olisikin vaihdettu.

– Taloyhtiön kannattaa harkita palovaroittimien hankkimista asukkaitten puolesta. Taloyhtiö voisi myös muistuttaa osakkaita pattereiden vaihtamisesta vaikkapa toimittamalla uudet patterin huoneistoon ja kertomalla samalla, että tarvittaessa saatavilla on myös apua pattereiden vaihtamiseen, Pynnönen neuvoo.

Kyse arkisista valinnoista

Taloyhtiön paloturvallisuus muodostuu yksittäisten osakkaiden ja asukkaiden arkisista valinnoista sekä tietotaidosta.

– Taloyhtiössä asuva ei voi ajatella, että paloturvallisuus kuuluu kokonaisuudessaan taloyhtiön vastuulle. Nykyisin taloyhtiöissä ei myöskään valita turvallisuusvastaavia, joiden tehtävänä olisi huolehtia turvallisuuteen liittyvistä asioista, vaan turvallisuus on kaikkien asukkaiden yhteinen asia, Pynnönen toteaa.

Paloturvallisuusviikko 24.11.-1.12.2018

Testaa oma paloturvallisuutesi

Artikkeli Taloyhtiön paloturvallisuus on yhteinen asia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Alle puolet suomalaisista on testannut palovaroittimensa

Ti, 11/27/2018 - 09:51

Palovaroitin on halpa henkivakuutus – mutta vain, jos se toimii. Suomalaisista vain alle puolet on testannut palovaroittimensa toimintakunnon, selviää turvallisuusyritys Verisuren tutkimuksesta.

Verisuren tutkimuksen mukaan vain alle puolet (45 %) suomalaisista on testannut palovaroittimensa suositusten mukaan eli kerran kuussa. Kun tulipalo sattuu, vain toimivasta palovaroittimesta on hyötyä. Pelastusopiston tilaston mukaan viime vuonna kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa sattuneissa tulipaloissa vain noin kolmasosassa oli toimiva palovaroitin.

– Palovaroittimen tehtävä on havahduttaa paloon ja herättää myös nukkuvat. Varoitin antaa pari minuuttia pelastautumisaikaa, ja nämä minuutit voivat olla ratkaisevia. On erittäin tärkeää, että kotona on toimiva palovaroitin, sanoo turvallisuusasiantuntija Tommi Heinimo Verisurelta.

Palovaroitin on ollut pakollinen jo 20 vuotta – puuttuu silti monelta

Palovaroitin on ollut pakollinen kodeissa ja muissa asuinrakennuksissa vuodesta 2000 eli lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta palovaroittimia ei tutkimuksen mukaan ole riittävästi noin kymmenesosassa (8 %) kodeista.

– Palovaroittimia tulee olla tarpeeksi monta, jotta ne havaitsevat palon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja jotta niiden hälytysääni varmasti kuuluu jokaiseen tilaan, jossa oleskellaan, Heinimo sanoo.

Palovaroittimia tulee lain mukaan olla vähintään yksi kappale asunnon jokaista 60 neliömetriä kohti, ja jokaisessa kerroksessa tulee olla oma palovaroitin. Lisäksi on suositeltavaa, että varoitin löytyy jokaisesta huoneesta, jossa nukutaan.

– Puhuvan palovaroittimen huomioarvo on erityisen hyvä. Muun muassa Dundeen yliopiston ja Ohion lastensairaalan tutkimuksissa on saatu viitteitä, että pelkkä sireenin ääni ei herätä lapsia läheskään yhtä herkästi kuin puheääntä ja sireenin ääntä yhdistävä palovaroitin, Heinimo sanoo.

Erityisesti nuorilla paloturvallisuudesta huolehtiminen retuperällä

Palovaroittimia puuttuu erityisesti nuorten kodeista: 18–29-vuotiaista jopa viidesosalla (20 %) ei ole kodissaan riittävästi palovaroittimia tai he eivät ole asiasta varmoja. Samassa ikäryhmässä myös palovaroittimien kunnosta huolehtiminen on retuperällä. Vain neljännes (26 %) nuorista on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana. Yli 60-vuotiaista testin on tehnyt kolme viidestä (61 %).

– Paloturvallisuusasioissa taitaa näkyä nuorille tyypillinen huolettomuus, mutta valitettavasti tulipalo ei katso ikää. Näin joulun alla kaivataan aina hyödyllisiä joululahjavinkkejä, joten palovaroittimet voi lisätä lahjalistalle, jos niitä omillaan asuvalta lapselta tai lapsenlapselta vielä puuttuu, vinkkaa Heinimo.

Fakta: Paloturvallisuudesta huolehtimisessa parantamisen varaa
  • Alle joka toinen (45 %) suomalainen on testannut palovaroittimensa toimivuuden suositusten mukaisesti.
  • Mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän kodin paloturvallisuudessa on puutteita. Nuorista 18–29-vuotiaista varoittimia ei ole tarpeeksi 13 %:lla ja 7 % ei osaa sanoa.
  • Vain harva nuorista 18–29-vuotiaista on testannut palovaroittimien toimivuutta suositusten mukaisesti. Varoitin on testaamatta jopa 69 %:lla nuorista.
  • Yli 60-vuotiaista palovaroitin on testaamatta 38 %:lla.
  • Vaikka kotona olisi joskus ollut tulipalo, viidesosalla (21 %) ei silti ole riittävästi palovaroittimia.
  • Myös tulipalon kokeneista vain puolet (51 %) on testannut palovaroittimen toiminnan viimeisen kuukauden aikana.

Valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa vietetään 24.11.–1.12.2018.

Tutkimus: Tutkimuksen toteutti Verisure Oy:n toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus toteutettiin 15.1.–17.1.2018 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1006 yli 18-vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Artikkeli Alle puolet suomalaisista on testannut palovaroittimensa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön

Ti, 11/27/2018 - 09:32

Sähköautojen latauspisteitä suunnittelee noin viidesosa taloyhtiöistä, selviää Kiinteistöliiton tuoreesta Korjausrakentamisbarometrista. Kerrostaloyhtiöistä runsaat 20 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä vajaat 20 prosenttia suunnittelee latauspisteiden rakentamista vuosina 2018-2022. Lukemat ovat nousseet verrattuna vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn.

Kiinteistöliitto toteuttaa Korjausrakentamisbarometrin verkkokyselynä jäsentaloyhtiöilleen kaksi kertaa vuodessa. Sähköautojen latauspisteitä koskevia suunnitelmia kysyttiin taloyhtiöiltä ensimmäistä kertaa syksyllä 2017.

– Barometrin tulokset osoittavat, että taloyhtiöissä ymmärretään sähköautojen lisääntyvän ja nähdään, että kotilatauspisteille syntyy tarpeita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pylsyn mielestä on tärkeää saada ymmärrys konkretisoitumaan käytännön tekemiseksi.

– Alkuun pääsee sillä, että selvitetään montako latauspistettä taloyhtiön nykyinen sähköjärjestelmä kestää, ja onko osakkailla aikeita hankkia ladattavia autoja. Näiden tietojen avulla pystytään luomaan suunnitelma ja pelisäännöt, miten taloyhtiössä toimitaan latauspisteiden osalta, Pylsy neuvoo.

Latauspisteisiin liittyvä päätöksenteko helpottui taloyhtiöissä

Sähköautojen latauspisteisiin liittyvä päätöksenteko taloyhtiöissä on helpottunut uuden laintulkinnan myötä.

– Taloyhtiön sähköjärjestelmän parantamisesta latauspisteitä varten voidaan päättää nyt yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Samalla voidaan enemmistöpäätöksellä päättää toteuttaa tarvittava määrä latauspisteitä yhtiön hallinnassa oleville autopaikoille. Tässä tilanteessa kustannukset jakautuvat kaikkien osakkaiden maksettavaksi vastikeperusteisesti, koska katsotaan, että kyseessä on tavanomainen uudistus, kertoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.

Myös rahallista tukea latauspisteiden tekemiseen on tarjolla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen avustusta, jota voi hyödyntää taloyhtiön hankkeena toteutettavaan sähköjärjestelmän parantamiseen. Lisätietoja avustuksesta löytyy ARAn verkkosivuilta.

Viisi vinkkiä sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta taloyhtiöön
  1. Selvittäkää, kestääkö kiinteistön sähköjärjestelmä sähköautojen lataamista ja millaisilla reunaehdoilla.
  2. Kartoittakaa osakkaiden tarpeet latauspisteille.
  3. Tehkää latauspisteasioista periaatepäätös seuraavassa yhtiökokouksessa. Huomioikaa yhtiöjärjestys erityisesti autopaikkojen hallinnan osalta, kiinteistön sähköjärjestelmän mahdolliset rajoitukset sekä tiedossa olevat muut korjaustarpeet ja luokaa suunnitelma sekä pelisäännöt latauspisteiden hankkimiselle.
  4. Tehkää sopimukset kirjallisesti. Huomioikaa yhtiöjärjestyksen muutostarve vastikepykälän osalta, jos autopaikat ovat osakashallintaisia. Sopikaa lataussähkön laskuttamisen pelisäännöistä ja perehtykää huolella mahdollisten palveluntarjoajien sopimusehtoihin ennen päätösten tekemistä.
  5. Muistakaa aktiivinen viestintä alusta alkaen.

Artikkeli Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistönomistaja, selvitä kuka vastaa katusi talvikunnossapidosta!

Ma, 11/26/2018 - 10:30

Kun sää muuttuu talviseksi, kiinteistönomistajan on syytä olla selvillä siitä, kuka on vastuussa esimerkiksi taloyhtiön edestä kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta.

Paikkakunnasta riippuen talvikunnossapito voi kuulua joko kunnalle tai kiinteistönomistajalle. Toisinaan tilanne vaihtelee myös saman kaupungin alueella kaupunginosittain.

– Lähtökohtaisesti kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön kohdalla kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta eli esimerkiksi lumitöistä ja hiekoituksesta. Joissakin paikoissa kaupunki on ottanut talvikunnossapidon omalle vastuulleen, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Jos vastuu on taloyhtiöllä, sen on huolehdittava, että kiinteistöhuollon kanssa tehty sopimus kattaa tarvittavan talvikunnossapidon. Osakkaiden voimin eli talkootyönä tehtävää talvikunnossapitoa Kristel Pynnönen suosittelee vain hyvin pieniin taloyhtiöihin, jos niihinkään.

– Jos talvikunnossapito hoidetaan talkootyönä, on taloyhtiön johdon varmistava, että työt tulevat hoidetuksi. Talkootyön pelisäännöt ja vastuukysymykset on hyvä kerrata talven saapuessa, Pynnönen toteaa.

Taloyhtiöllä vastuu turvallisuudesta

Taloyhtiön vastuulla on huolehtia kiinteistön alueen turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti.

Kun taloyhtiö tilaa talvikunnossapitoon liittyvät työt ulkopuoliselta ammattilaiselta, sen kannattaa kirjata sopimukseen, että palveluntarjoaja vastaa myös lumi- ja jäätilanteen tarkkailusta ja tarvittavista varotoimenpiteistä.

– Kun yhtiö on sopinut siitä, että palvelutarjoaja myös hoitaa tarkkailun ja ryhtyy varotoimenpiteisiin, voidaan lähtökohtaisesti katsoa, että taloyhtiö on täyttänyt velvollisuutensa turvallisuuden huolehtimisesta, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Kiinteistönomistaja, selvitä kuka vastaa katusi talvikunnossapidosta! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Vesikaton peruskorjaus tulossa – huomioi ainakin nämä seikat

Pe, 11/23/2018 - 11:19

Vesikaton uusiminen tai peruskorjaus kuuluu laajuutensa puolesta eittämättä taloyhtiön korjaushankkeiden ylimpään kastiin. Kyse on merkittävästä hankkeesta, johon kannattaa valmistautua huolella. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa harjoittavassa taloyhtiössä korjaustarpeesta ollaan tietoisia jo hyvän aikaa ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä – kiitos aktiivisen kiinteistön ja rakennusten kunnon seurannan, jossa rakennuksen kuntoa seurataan säännöllisesti ja teetetään tarvittaessa alan asiantuntijalla kuntoarvio tai kuntotutkimus. Asiantuntijatiedon perusteella laaditaan kunnossapitosuunnitelma, joka ulottuu ainakin kymmenen vuoden päähän.

Asiantuntijatieto on myös pohjana vuosittain yhtiökokoukselle esitettävää kunnossapitotarveselvitystä laadittaessa. Yhtiökokoukseen tuodun tiedon ansiosta myös osakkaat tulevat tietoisiksi korjaustarpeista. Kun hallitus aikanaan esittää yhtiökokoukselle kattohankkeeseen ryhtymistä, ei asian enää pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, vaan kokouksessa voidaan keskittyä päättämään hankkeen läpiviennin kannalta tärkeistä asioista.

Laajaan korjaushankkeeseen ryhdyttäessä on projektin ensimmäinen konkreettinen vaihe hankesuunnittelu. Hankesuunnittelua ei kannattaisi nähdä euroja nielevänä ”välttämättömänä pahana”, vaan kyse on mahdollisuudesta järkeistää ja virtaviivaistaa hanketta taloyhtiön tarpeiden ja resurssien mukaiseksi. Hankesuunnittelussa tutkitaan mahdolliset vaihtoehdot sen osalta mitä halutaan, voidaan ja kannattaa tehdä sekä miten valitut rakennustyöt kannattaisi suorittaa taloyhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Keskeinen asia korjaushankkeessa on saada ajoissa asiantunteva projektinjohtaja.

Keskeinen asia missä tahansa korjaushankkeessa on saada hankkeelle ajoissa asiantunteva projektinjohtaja. Riittävää projektiosaamista ei yleensä löydy taloyhtiön hallituksesta, eikä projektinjohto ole välttämättä isännöinninkään toiminnan keskiössä. Yleisesti laajempaan korjaushankkeeseen tulisikin kiinnittää osaava projektijohdon ammattilainen, joka toimii hankkeessa nimenomaan taloyhtiön edunvalvojana ja neuvonantajana. Tämä tulisi tehdä viimeistään ennen varsinaisen toteutusurakan tarjouspyyntöjen laatimista. Projektinjohtaja on luonnollisesti mukana tarjouspyyntöjen laatimisessa sekä saatujen tarjousten ruotimisessa ja tarjoaa hallitukselle neuvoja sen tehdessä päätöstä vaihtoehdosta, joka esitellään yhtiökokoukselle hankkeen toteuttajaksi.

Ennen yhtiökokousta on syytä käydä urakkaneuvottelut hallituksen valitseman urakkaehdokkaan kanssa. Neuvottelut olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä käydä niin pitkälle, että yhtiökokouksen (toivottavasti) myönteisen päätöksen jälkeen voitaisiin pitemmittä puheitta allekirjoittaa valmistellut sopimukset. Toki on huolehdittava siitä, ettei ennen yhtiökokousta sitouduta sopimukseen, sillä yhtiökokous voi toki päätyä myös hylkäämään hallituksen esittämän vaihtoehdon. Urakkasopimukseen tulee kirjata, että taloyhtiötä sitova urakkasopimus syntyy vasta allekirjoituksen myötä.

Urakkasopimuksen suhteen on erityisen tärkeää käyttää riittävää asiantuntemusta, sillä sopimiseen liittyy paljon huomioitavaa. Kun puhutaan kattourakasta, on takuusta sopiminen usein keskeisessä asemassa. Moni katontekijä mainostaa omaa vaihtoehtoaan huomattavan pitkällä takuulla. On kuitenkin syytä yksityiskohtaisesti määrittää takuun sisältö ja kattavuus itse urakkasopimukseen.

Myös turvallisuus ja siihen liittyvät velvoitteet on määriteltävä tarkkaan. Rakennuttajan on nimettävä hankkeelle turvallisuuskoordinaattori. Nimeäminen tulee tehdä urakkasopimuksessa. Turvallisuuskoordinaattorina voi toimia projektipäällikkö tai valvoja. Taloyhtiön on huolehdittava siitä, että koordinaattorilla on riittävä pätevyys sekä asianmukaiset toimivaltuudet ja edellytykset huolehtia hankkeen turvallisuudesta.

Artikkeli Vesikaton peruskorjaus tulossa – huomioi ainakin nämä seikat julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kodeissa syttyy vuosittain lähes 3000 tulipaloa – varo näitä kolmea vaaranpaikkaa

Pe, 11/23/2018 - 06:44

LähiTapiola on tänä vuonna yhdennettätoista kertaa järjestettävän Päivä paloasemalla –tapahtuman yritysyhteistyökumppani. Tapahtumassa on mukana enemmän palokuntia kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 368 palokuntaa ympäri Suomea. Myös kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja viime vuonna meni rikki jo 100 000 kävijän raja.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan suomalaisissa kodeissa syttyi viime vuonna 2921 tulipaloa. Näistä 58 johti palokuolemaan. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan peräti noin puolessa asuinrakennuspaloista havaittiin, että asunnossa ei joko ollut palovaroitinta ollenkaan tai palovaroitin ei toiminut. Tämän lisäksi 13 %:ssa tapauksista todettiin, että palovaroittimen toiminnasta ei ollut tietoa, eli vain 40 %:ssa asuinrakennustulipalossa palovaroitin oli todistettavasti hälyttänyt.

– Palovaroitin on ollut jokaisen kodin pakollinen turvalaite jo vuodesta 2000 lähtien, mutta lakisääteisestä pakosta huolimatta kodeissa on aivan liian vähän palovaroittimia. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset väittävät, että kodista löytyy tarvittava määrä toimivia palovaroittimia, mutta pelastuslaitoksen käytännön kokemuksen pohjalta syntyneet tilastot kertovat karulla tavalla aivan erilaisen totuuden, LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen sanoo.

Asunnon haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunnon jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi toimiva palovaroitin, ja että palovaroittimia on vähintään yksi kappale jokaista 60 asuinneliömetriä kohden. Asunnossa, jossa on 70 neliötä, pitää siis olla ainakin kaksi toimivaa palovaroitinta. Asukas on myös velvoitettu huolehtimaan olemassa olevien laitteiden toimivuudesta. Palovaroittimen tekninen toimivuus tulee testata säännöllisesti kuukausittain testinappia painamalla, jolloin toimiva hälytin antaa varoitusäänen.

– Testinapilla tehdyllä testauksella varmistetaan käytännössä kuitenkin vain patterin ja varoittimen tekninen toimivuus, mutta ei sitä, reagoiko hälyttimen savukammio mahdolliseen savuun. Koska vanhojen, likaantuneiden ja ruostuneiden palovaroittimien savuherkkyys heikkenee, tulisikin vanhat palovaroittimet vaihtaa uusiin laitteisiin vähintään 5-10 vuoden välein, Sallinen jatkaa.

Tunnetko kotisi vaaranpaikat?

LähiTapiola osallistuu Päivä paloasemalla -tapahtumaan perinteisellä Kodin vaaranpaikat -rastillaan. Rastilla paloasemalla vierailevat oppivat tunnistamaan kodin paloturvallisuusriskit ja varautumaan niihin oikeilla keinoilla. Paloturvallisuuden näkökulmasta kodin kolme yleisintä vaaranpaikkaa ovat liesi, kynttilät ja sauna. Vastaavasti kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot.

– Toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä keinoja parantaa oman kodin paloturvallisuutta. Jokaisen meistä tulisi tietää, kuinka tulipalot ennaltaehkäistään ja miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Jos tulipalo syttyy, pitää asunnosta poistua parissa minuutissa. Viranomainen ei ehdi siinä ajassa paikalle. Silloin lähin apu olet sinä itse, Sallinen muistuttaa.

Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tulipalon syttymissyy. Nämä palot ovat yleensä ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä kypsenemään tai kuumenemaan ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja on noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on avotuli. Kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo syttyy vuosittain noin 750 kodissa. Myös sauna on tulenarkaa aluetta. Saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500 eli jossain päin Suomea palaa käytännössä joka päivä sauna.

– Suomessa syttyy tulipalo keskimäärin kahdeksassa kodissa joka päivä. Alkusammuttamalla säästetään vuosittain yksi ihmishenki, kymmenen vammautumista, yli 20 miljoonan euron vahingot ja suunnattomasti inhimillistä kärsimystä. Jos ihmisten alkusammutustaidot olisivat vielä paremmat, menetykset olisivat nykyistä pienemmät, Sallinen toteaa.

Katso täältä Päivä paloasemalla -tapahtumaan osallistuvat paloasemat

Artikkeli Kodeissa syttyy vuosittain lähes 3000 tulipaloa – varo näitä kolmea vaaranpaikkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hissimatkan turvallisuuteen voi itse vaikuttaa

To, 11/22/2018 - 13:11

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että hissin käyttäjä voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa ratkaisevasti hissin käytön turvallisuuteen. Hissiin liittyviä tapaturmia ja onnettomuuksia ilmoitetaan Tukesille vuosittain noin viisi, lievempiä tapauksia ja vaaratilanteita noin 20. Tukes selvittää Helsingissä tapahtunutta hissitapaturmaa. Tapaturmassa kuoli yksi henkilö.

Hisseissä sattuu niiden käyttöön nähden vähän onnettomuuksia. Tapaturmista osa on tyypillisiä vanhoille hisseille, osa uusille. Suuri osa tapaturmista liittyy hissin oviin; veräjäoviin, korinovettomiin hisseihin tai automaattioviin. Yleisimpiä hisseillä sattuneita tapaturmia ovat sormien jääminen oven väliin, hissin epätarkasta pysähtymisestä aiheutuvaan kynnykseen kaatuminen sekä vaatteiden tai lemmikin taluttimen jääminen automaattiovien väliin.  Tapaturmien seuraukset ovat useimmiten lieviä, mutta vakavastikin voi sattua. Edellisestä kuolemantapauksesta on 15 vuotta.

Näin voit itse vaikuttaa hissin käytön turvallisuuteen
  • Valitse turvallinen paikka, normaalisti hissin takaosa, mutta jos kuljet suuren esineen kanssa, mene hissin sivuseinälle.
  • Varo kynnystä, kun astut hissiin ja sieltä pois.
  • Ole tarkkana hissin ovien kanssa, jottei esim. vaatteita tai lemmikin talutushihnaa jää ovien väliin.
  • Älä ahtaudu hissiin, jottei vaatteita jää oven väliin.
  • Noudata ohjeita, älä esim. hypi hississä.
  • Opasta lapsia käyttämään hissiä ja valvo, etteivät esim. pienten lasten sormet kulkeudu puristuksiin avautuvan automaattioven ja karmin väliin.

Artikkeli Hissimatkan turvallisuuteen voi itse vaikuttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Korjausrakentamisen kasvussa hiipumisen merkkejä

Ke, 11/21/2018 - 09:47

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi taloyhtiöiden korjausrakentamiseen lievää kasvua vuodelle 2019. Kasvuodotuksia kuitenkin varjostaa se, että taloyhtiöt eivät ole saaneet enää urakkatarjouksia entiseen tapaan. Myös lainansaannin ja lainaehtojen heikentymisnäkymät kertovat siitä, että rahoitustekijät eivät ainakaan voimista korjausrakentamisen kasvua.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 30 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. Vastaajista 28 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

Vuodelle 2018 barometri ennakoi kasvua vain pääkaupunkiseudulle.

Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi miltei 3000 taloyhtiönsä edustajaa, joista joka neljännellä on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään. Hankesuunnittelu-, suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osuus on nyt 21 prosenttia, joka on vuoden takaista lukemaa hieman suurempi.

Suhdannenoususta ei enää vetoapua korjaamiseen

Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat kevääseen 2018 asti, että yleisen taloustilanteen negatiivinen vaikutus korjausrakentamiseen vähenee, mutta syksyllä 2018 tämä kehitys on kääntynyt taas huonompaan suuntaan. Nyt keväistä suurempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.

”Tulos on linjassa esimerkiksi Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdanneindikaattoreiden tulosten kanssa. Makrotalouden tunnelma on vuoden 2018 kuluessa heikentynyt”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjousten määrä hienoisessa laskussa

Taloyhtiöt ovat saaneet aiempaa hiukan vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa hieman runsas kolmannes taloyhtiöistä oli saanut ainoastaan kaksi tarjousta, kun vuosi sitten näiden osuus oli 29 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan laskenut. Näin oli sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöiden kohdalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähintään kolme tarjousta saaneiden yhtiöiden osuus pieneni enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Vain kaksi tarjousta saaneiden kasvu oli samanlainen pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella.

Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa

Vastanneista taloyhtiöistä 11 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Edelleen 86 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Lainansaantia kuvaavat tulokset heikentyivät vuoden 2014 lukemien tasolle, jolloin lainansaanti oli merkittävästi hankalampaa kuin parina viime vuonna. Muutos oli samansuuntainen kaikkialla Suomessa, mutta erityisen paljon arvio heikentyi pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.

Samansuuntainen oli kehitys myös taloyhtiöiden hallitusten arvioissa lainaehtojen tulevaisuuden kehityksestä. Niissäkin arvioissa päädyttiin takaisin kevään 2014 lukemiin, jolloin odotukset olivat viimeksi voimakkaasti alaviistoon. Lainaehtojen heikentymistä odotti nyt 46 prosenttia hallitusvastaajista, ja ainoastaan kolme prosenttia odotti, että lainaehdot paranevat.

Korjauslainojen saamisessa on viitteitä heikentyneestä kehityksestä. Hallitusvastaajista 35 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen, kun vielä vuosi sitten lukema oli 26 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut kolmannes vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli 45 prosenttia.

Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo vuoden ajan ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä.

Pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että kuluvana vuonna käyty taloyhtiöiden ja kotitalouksien velkaantumiskeskustelu sekä taloyhtiöiden käymät neuvottelut rahalaitosten kanssa ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että arviot rahoitusolosuhteista ovat selvästi heikentyneet.

”Velkaantumiskeskustelussa ovat sekoittuneet uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen rahoitus, mikä saattaa hämmentää taloyhtiöitä. Taloudelliset olosuhteet korjausrakentamisen kannalta poikkeavat kuitenkin merkittävästi yhtiöstä ja alueesta riippuen. Monissa suomalaisissa kaupungeissa osakehuoneistojen hintakehitys on ollut pitkään laskevaa, mikä haastaa korjaushankkeisiin ryhtyviä ja hankkeiden rahoittajia”, Kero sanoo

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla jo runsaalla viidenneksellä kerrostaloyhtiöistä

Vuonna 2018 on korjattu kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä.

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä putkistoja.

Sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeista kertoi jo runsaat viidennes kerrostalovastaajista ja 17 prosenttia rivitalovastaajista. Lukemat olivat nousseet syksyn 2017 mittauksesta, jolloin asiaa ensimmäisen kerran tässä barometrissa tiedusteltiin.

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus yleisin valinta

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkistojen korjausperiaatteista ja niihin liittyvistä korjausmenetelmistä. Korjausperiaatteista suosituin oli viemäreiden sisäpuolinen korjaus eli pinnoitus tai sukkasujutus 35 prosentin osuudella. Toiseksi suosituin korjausperiaate 34 prosentin osuudella oli perinteinen viemäriputkiston uusiminen nykyiseen paikkaan. Uuteen kohtaan viemäriputkistot asennettiin 14 prosentissa korjauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö korjasi viemäriputkiston hybridimenetelmällä eli yhdistämällä joko perinteisen ja sisäpuolisen menetelmän, tai yhdistämällä sisäpuolisia menetelmiä keskenään.

Syksyn barometrissa kysyttiin myös viemärikorjausten jälkeen havaituista ongelmista viimeisten 10 vuoden aikana. Vastausten perusteella hankkeet ovat suurelta osin onnistuneita. Eniten ongelmia oli havaittu viemäreiden sisäpuolisissa pinnoituksissa kuten ruiskuvalussa ja harjaamalla levitetyssä pinnoitteessa. Pinnoituskorjausten jälkeen 16 prosentissa oli ilmennyt ongelmia. Sukkasujutetuissa (sukitus) putkistoissa vastaava prosenttiluku oli 9. Perinteisessä putkiremontissa, jossa putket uusitaan, ongelmia oli havaittu kuudessa prosentissa korjauskohteita.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2018 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätykselliset 2962 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi.

Vastaajista 2638 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 264 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 60 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 10.10.2018.

Artikkeli Korjausrakentamisen kasvussa hiipumisen merkkejä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hoidettu katto kestää takuulla

Ti, 11/20/2018 - 16:33

Katto on rakennuksen viides ja hyvin tärkeä julkisivu. Se ansaitsee huomiota ja hoivaa, vaikka usein pyrkii unohtumaan ollessaan poissa näkyvistä. Katon remontointiin ja huoltoon kehitetystä mallista takuineen kertoo perusteellinen artikkeli ”Katto kestää takuulla 25 vuotta ja hoidettuna vuosisadan”.

Pian posti kantaa kotiin Suomen Kiinteistölehden marraskuun numeron. Kattojen korjaamisen, huollon ja talvikunnossapidon lisäksi siinä on asiaa muun muassa hallitusammattilaisista taloyhtiössä, energiansäästökeinoista sekä rakennusvirheiden huomaamisesta ja ilmoittamisesta.

Taloyhtiöiden hallituksiin voi olla haastavaa löytää halukkaita osakkaiden keskuudesta. Joskus turvaudutaan ulkopuoliseen hallitusammattilaiseen. Tästä kertoo Asta Sjöblomin artikkeli.

Tapellaanko joskus turhasta, kysyy Mikko Rousi uusien kiinteistöjen vastuukysymyksiä luotaavassa artikkelissaan. Havaituista rakennusvirheistä kannattaa reklamoida ajoissa, uudistalon ensimmäisenä vuonna havaituista jo vuositarkastukseen.

Neljän keravalaisen taloyhtiön yhteishankkeessa etsittiin yhdessä parhaat vaihtoehdot energiaremontissa. Yhteistyö toi säästöjä taloyhtiöille. Uusista rakennustekniikan tarjoamista mahdollisuuksista kerromme myös kahdessa muussa artikkelissa. Huoneistokohtainen vedenmittaus on oikeudenmukaista, painottaa Hanna Mela, yleistyvästä ja monimuotoisesta lasirakentamisesta kertoo Jukka Nortio.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta.

Artikkeli Hoidettu katto kestää takuulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua taloyhtiöissä

Ti, 11/20/2018 - 09:23

YK:n lapsen oikeuksien päivänä on hyvä palauttaa mieleen, millaisia asumiseen liittyviä oikeuksia lapsilla on suomalaisissa taloyhtiöissä.

Lasten elämään kuuluu olennaisena osana leikki, joka ei useinkaan ole täysin hiljaista puuhaa. Leikkimisen äänet ja juoksuaskeleet saattavat kantautua naapureidenkin korviin, mutta kyseessä ei ole haitta tai häiritsevä elämä, jota taloyhtiö voisi ryhtyä rajoittamaan.

– Leikkiminen kuuluu normaaliin elämään, jonka äänet ovat taloyhtiössä täysin sallittuja, monen mielestä jopa toivottavia, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Taloyhtiössä lasten leikin ei tarvitse rajoittua oman kodin seinien sisäpuolelle, vaan lapset saavat leikkiä myös taloyhtiön pihamaalla. Jos pihalla on alueita, joilla leikkiminen ei ole esimerkiksi istutusten vuoksi suotavaa, taloyhtiön hallituksen on hyvä laatia asiasta yhteiset pelisäännöt ja huolehtia, että ne tulevat myös kaikkien osakkaiden ja sitä kautta lasten tietoon. Ilman ohjeitakin on selvää, että parkkipaikka ei voi olla lasten leikkipaikka.

– On selvää, ettei taloyhtiön hallitus tai yhtiökokouksen enemmistö voi kieltää lasten pihaleikkejä. Pelisääntöjä voidaan toki antaa, ja ne voivat olla lasten omankin turvallisuuden takia tarpeen, Kristel Pynnönen toteaa.

Tänä vuonna teemana osallisuus

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemana on osallisuus.

– Lasten osallisuutta on mahdollista edistää myös taloyhtiöissä. Esimerkiksi pihatalkoissa löytyy varmasti myös lapsille sopivia tehtäviä, joihin osallistumalla lapset oppivat samalla huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta, Pynnönen sanoo.

Artikkeli Lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut