• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 48 min sitten

Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

To, 04/11/2019 - 14:14

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa.

Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Alle 20 huoneiston yhtiöistä velattomia oli lähes puolet. Yli kolmanneksella oli velkaa alle 100 000 euroa.

– Kyselymme perusteella taloyhtiöissä tiedostetaan korjaushankkeiden rahoituksen haasteet, kuten lainan saatavuuteen ja osakkaiden maksukykyyn liittyvät kysymykset, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Uudiskohteiden velat vähenevät nopeasti

Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2000-2009 taloyhtiöistä hieman runsaalla puolella yhtiöistä ei ollut enää yhtään velkaa jäljellä. Vuosina 2010-2015 rakennetuillakin velattomien yhtiöiden osuus oli yli kolmannes.

Joka kolmas taloyhtiö varautuu tuleviin korjaushankkeisiin

Talous- ja rahoituskyselyn vastaajien taloyhtiöistä kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Varautumisesta on keskusteltu yli 70 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta.

– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, toteaa Järvinen.

Lainansaannissa paikoitellen haasteita

Taloyhtiöt saavat pankeista edelleen lainaa korjaushankkeitaan varten, mutta vuokranantajaosakkaiden määrä näkyy kyselyn vastauksissa. Yhtiöissä, joissa vuokranantajaosakkaiden osuus on alle 30 prosenttia, lainansaannissa on kohdannut ongelmia vain vajaat kolme prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, lainansaantiongelmia on kohdannut lähes joka kymmenes lainaa hakeneista yhtiöistä.

– Suunnitelmallisuus yhtiön taloudenpidossa ja korjausten tekeminen ajallaan antavat taloyhtiölle hyvät lähtökohdat lainaneuvotteluihin, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Artikkeli Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

Ti, 04/09/2019 - 15:41

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää liesituuletinta yhtiön ilmanvaihtojärjestelmään.

Liesikuvun (poistoilmakanavaan kytketty laite ilman puhallinta) rasvasuodattimen puhdistus on osakkaan vastuulla, yhtiö vastaa suodattimen vaihdosta.

Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa joka toinen kuukausi. Puhdas suodatin poistaa tehokkaasti ruuan käryjä. Suodattimeen kertyvä lika ja rasva heikentävät liesituulettimen toimintaa ja aiheuttavat palovaaran.

Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä joko käsin tai jopa astianpesukoneessa. Noudata valmistajan ohjeita.

Rasvasuodattimen puhdistus
  • Kytke virta pois liesituulettimesta ja irrota rasvasuodatin
  • Pese suodatin valmistajan ohjeiden mukaan, astianpesuaine, lämmin vesi ja harja riittävät, jotkut suodattimet voidaan pestä myös astianpesukoneessa
  • Pyyhi liesituuletin ja alta ja päältä rätillä ja astianpesuaineella.
  • Anna suodattimen kuivua ja aseta se paikoilleen.

Osa rasvasuodattimista voidaan pestä, osa on vaihdettava uuteen. Tarkista asia valmistajan käyttöohjeesta!

Aktiivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin

Jos liesituulettimessasi on aktiivihiilisuodatin, tulee suodatin vaihtaa tai puhdistaa 3 -12 kuukauden välein sen mukaan, paljonko liesituuletinta käytetään.  Mitä likaisempi suodatin on, sitä kovempaa ääntä liesituuletin pitää ja sitä huonommin se imee käryjä. Suodattimia on sekä pestäviä että vaihdettavia.

Ohjeet aktiivihiilisuodattimen vaihtoon tai puhdistukseen löydät käyttöohjeista.

Artikkeli Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

Ti, 04/09/2019 - 10:58

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty.

1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa

Laissa vastuunjaosta on säädetty hyvin yleisesti. Yhtiö vastaa esimerkiksi huoneiston perustasoisista tai vastuulleen ottamistaan rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä kuten ilmanvaihto-, sekä vesi- ja viemärijärjestelmistä. Yhtiö korjaa myös ne huoneiston sisäosat, jotka vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Osakas vastaa huoneiston sisäpuolisten osien kuten pinnoitteiden, kodinkoneiden ja kalusteiden kunnossapidosta.

2. Osakkaan velvoitteet huoneiston hoitoon liittyen

Osakkaan tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti ja ilmoittaa yhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja järjestelmissä. Osakkaalta edellytettyjen hoitotoimien tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi toimia, joiden suorittaminen on monimutkaista tai edellyttää erikoistyökaluja, ei Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan voi pitää kohtuullisena.

3. Voidaanko lain mukaisesta vastuunjaosta poiketa?

Laista voidaan poiketa, mutta määräykset on otettava yhtiöjärjestykseen. Poikkeamia ei siis kannata jättää yhtiökokouspäätösten tai sopimusten varaan. Yhtiöjärjestysmääräys kestää aikaa ja sitoo myös uusia osakkeenomistajia.

Kunnossapitovastuunjakoon liittyvissä erimielisyystilanteissa on aina mahdollista, että riita päätyy tuomioistuimeen. Osakas voi esimerkiksi teettää kunnossapitotyön itse ja velkoa kustannuksia yhtiöltä oikeusteitse. Vastuunjaon linjaukset ratkotaan lopullisesti tuomioistuimessa soveltamalla asiaan lakia ja sen esitöitä. Toki ratkaisuharkinnassa huomioidaan myös alalla laajalti noudatettavat vastuunjaon linjaukset.

4. Käytännön ohjeita osakkaalle pesualtaan hajulukon osalta

Osakkaan tulee huolehtia siitä, ettei lavuaariin ajaudu hiuksia tai muuta sinne kuulumatonta. Jos lavuaari ei vedä kunnolla, osakkaan kannattaa kaataa lavuaariin viemärinavausaineitta. Mikäli tämä ei auta ja tilanne vaatii hajulukon rakenteen avaamista, tehtävä kuuluu yhtiölle.

Kiinteistöliitto suosittaa kiinteistönpitoon liittyvien töiden teettämistä ammattilaisilla. Osa etenkin pienemmistä yhtiöistä hoitaa kiinteistönpitoon liittyviä erilaisia tehtäviä osakkaiden toimesta vapaaehtoisesti. Silloin osakkaita kannattaa ohjeistaa toimien asianmukaiseen suorittamiseen ja tarvittaessa valvoa, että työt suoritetaan oikein.

5. Mitä vastuunjakotaulukot ovat?

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemat uudistuneet vastuunjakotaulukot ovat Taloyhtiön vastuunjakotaulukko, Taloyhtiön vastuunjakotaulukko osakkaalle ja asukkaalle sekä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko PLUS hallitukselle ja isännöitsijälle. Taulukot ovat tarpeen, koska asunto-osakeyhtiölain säännökset vastuunjaosta ovat suppeat. Vastuunjakotaulukkoja noudatetaan yhtiöissä laajalti. 

6. Vastuunjakotaulukon linjausmuutokset

Taulukot on päivitetty vastaamaan teknistä kehitystä ja mukaan on otettu myös esimerkiksi vastuunjako erilaisten tuhoeläinten torjunnasta. Samassa yhteydessä on ollut perusteltua tehdä joitakin tarkistuksia tulkintoihin.

Tarkistetun tulkinnan mukaan yhtiö huolehtii myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtamisesta. Näitä suodattimia on esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistamisvastuu on jatkossakin osakkaalla.

Lisäksi yhtiö huolehtii käsienpesualtaan hajulukon puhdistamisesta tukostilanteessa. Muutos ei koske lattiakaivoa. Sen puhdistaminen kuuluu osakkaalle siinä määrin kuin työ onnistuu ilman varsinaisia työkaluja. 

7. Kun taloyhtiö haluaa poiketa vastuunjakotaulukosta

Lain mukaan vastuunjaon poikkeamista tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Koska vastuunjakotaulukko vastaa Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan lain sisältöä, tulee poikkeamista näkemyksemme mukaan määrätä yhtiöjärjestyksessä.

Artikkeli Seitsemän seikkaa vastuunjaosta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

Ti, 04/09/2019 - 10:47

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii asunto-osakeyhtiölain mukaan kahden kolmasosan määräenemmistön kannatuksen yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestys määrä tiukempaa menettelyä.

Osakkeenomistajan suostumusta kunnossapitovastuumääräyksen ottaminen ei lain mukaan vaadi tilanteessa, jossa määräys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia yhdenvertaisesti. Siten, jos kaikille osakkaille siirretään sama kunnossapitovelvoite, ei suostumuksia vaadita. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa olisi sen sijaan siirtää esimerkiksi kylpyhuoneiden vedeneristeiden kunnossapitovastuu osakkaille tilanteessa, jossa muutamissa kylpyhuoneissa on jo havaittu kosteusvaurioita tai tilanteessa, jossa vedeneristeet ovat jo käyttöikänsä lopussa eli korjaustarve on akuutti. Tällaisessa tilanteessa kunnossapitovastuun siirto osakkaille tulee toteuttaa vasta yhtiön suorittaman kokonaissaneerauksen jälkeen. Jos yhtiökokouksen päätös loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta, voi osakas moittia päätöstä tuomioistuimessa nostettavalla moitekanteella.

Kuinka kunnossapitovastuumääräys laaditaan

Suurin haaste kunnossapitovastuusta määräämisellä, on kyseisen määräyksen kirjoittaminen. Oikeuskäytäntö koskien kunnossapitovastuumääräyksiä on ankaraa. Jos määräyksen sanamuoto on epäonnistunut eikä siitä yksiselitteisesti ja selvästi käy ilmi osakkeenomistajan vastuun sisältö, ei määräykselle voida antaa merkitystä. Tällöin toimitaan ikään kuin määräystä ei olisi lainkaan ja sovelletaan asunto-osakeyhtiölain mukaista vastuunjakoa. Kunnossapitovastuumääräys onkin syytä teettää aina asunto-osakeyhtiöoikeutta tuntevalla lakimiehellä.

Mitä vastuuta voidaan siirtää

Asunto-osakeyhtiölaki sallii lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeamisen yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta rajoja sille, mitä kaikkea vastuuta voidaan esimerkiksi osakkeenomistajalle siirtää. On siten mahdollista, että esimerkiksi erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä koko rakennuksen kunnossapitovastuu on siirretty osakkaalle. Vastaavasti myös taloyhtiön vastuuta voidaan yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä lisätä lain mukaisesta.

Vaikkakin vain taivas on rajana kunnossapitovastuusta määräämisessä, tulisi kuitenkin pysähtyä miettimään sitä, mikä on kulloinkin järkevää ja tarkoituksenmukaista. Kunnossapitovastuun siirto osakkaalle tarkoittaa velvoitetta sekä huoltaa, hoitaa, korjata että uudistaa ko. kohde kustannuksellaan. Se tarkoittaa myös oikeutta päättää korjauksen ajankohdasta ja suorittajasta. Rivitaloyhtiöissä ei useinkaan ole järkevää siirtää koko rakennusta yhteisesti palvelevia järjestelmiä tai rakennuksen osia osakkaiden vastuille. Esimerkiksi katto ja vesi- ja viemärijohdot on usein järkevää korjata kokonaisuutena. Laajempi vastuun siirto rakennuksesta osakkeenomistajille onkin järkevää lähinnä erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä.

Yhtiökokouspäätöksistä ja sopimuksista

Välillä kuulee todettavan, että ”taloyhtiössä on sovittu” tai ”yhtiökokouksessa on yksimielisesti päätetty”, että osakkeenomistajat itse korjaavat omat kylpyhuoneensa tai jostain muusta vastaavasta kunnossapidosta osakkaiden toimesta.

Valitettavasti yhtiökokouspäätös tai osakkaiden sopimus ei automaattisesti velvoita osakkeen uutta omistajaa. Uusi omistaja voi vedota asunto-osakeyhtiölain mukaiseen vastuunjakoon, ellei asiasta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Edes ostajan tietoisuus yhtiön käytännöistä ei muuta asiaa. Uuden osakkaan tulisi sitoutua noudattamaan laista poikkeavaa käytäntöä.

Artikkeli Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Varmista talkooväen vakuutusturva!

Ma, 04/08/2019 - 12:28

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on asianmukaisesti vakuutettu.

Talkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista. Tyypillisesti talkoissa tehdään kevyitä ja turvalliseksi luokiteltavia töitä, kuten haravointia ja pensaiden siistimistä. Näissäkin voi kuitenkin huonolla tuurilla sattua vahinkoja, ja sitä varten talkoilijat on hyvä vakuuttaa.

– Vakuutuksia on erilaisia, ja usein puhutaan talkoovakuutuksista. Talkoovakuutus on kuitenkin suppeampi kuin ryhmätapaturmavakuutus. Talkoovakuutukseen liittyy esimerkiksi ikärajoitus, jolloin iäkkäät talkoilijat eivät kuulu sen piiriin, huomauttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Ryhmätapaturmavakuutus kattaa kaikki taloyhtiössä asuvat ja talkoisiin osallistuvat henkilöt.

Ei liian vaarallisia töitä talkoisiin

Vakuutusturvasta huolimatta Kristel Pynnönen korostaa, että vaaralliset työt on jätettävä ammattilaisten tehtäväksi.

– Talkoissa kannattaa pitäytyä pihatyön perinteisissä tehtävissä, eikä ruveta esimerkiksi kaatamaan puita tai kiivetä katolle. Turhia riskejä kannattaa välttää, Pynnönen suosittelee.

Kristel Pynnönen muistuttaa, että talkoiden järjestämisellä on muitakin mukavia seurauksia kuin pihamaan siistiytyminen.

– Yhdessä tekeminen luo taloyhtiöön hyvää henkeä ja sen ansiosta riidatkin voivat vähentyä. Tämä on vähintään yhtä tärkeä asia kuin taloudellinen säästö, joka saavutetaan maalaamalla vaikkapa aidat talkootyönä, Pynnönen muistuttaa.

Artikkeli Varmista talkooväen vakuutusturva! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä

Ma, 04/08/2019 - 07:30

Suomessa asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa, Osmo Soininvaara toteaa. Kuluttajan näkökulmasta kolme suurta energian tarvitsijaa ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen on siten todella hyvä asia.

Mittausten pitäisi Soininvaaran mielestä kohdistua enemmän hiilidioksidipäästöihin kuin energian käyttöön.

– Meidän energiantuotantomme on kesällä käytännössä päästötöntä. Talossa mitattua energiankulutusta oleellisempaa on nollahiilitaso.

– Energiankulutuksessa on saman ikäistenkin talojen välillä vaihtelua, jo sen mukaan miten taloa käytetään. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kaukokylmän hyödyntäminen. Jos vain jäähdytetään taloa, se on energiataseessa miinus. Jos siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja lämmitetään vaikka asuntojen suihkuvesi, mennään plussalle.

– Taloyhtiöiden omat aurinkopaneelit ovat hyvin hyödyllisiä maaliskuussa, vähentäessään energiankulutusta kun aurinko jo paistaa mutta energiaa kysytään vielä paljon. Sen sijaan ei olisi reilua vaatia, että taloyhtiö saisi myydä mahdollisen ylijäämäsähkön kesällä samaan hintaan kuin se on sähköstä talvella maksanut.

Kaukoyhtiön kannattaisi usein tehdä kaukolämpö maalämmöllä, keskitetysti.

– Kiinteistöjen omat maalämpöpumput tuskin ovat ainakaan kantakaupunkien ratkaisu, vaikka onnistuneita hankkeita on, arvioi Soininvaara.

– Umpikorttelissa maa jäätyy ja pumppujen teho ei riitä. Usein ei saada montaa kaivoa vierekkäin ja pitää porata olennaisesti syvemmälle. Keskitetty ratkaisu on parempi, silloin voi etsiä parhaat kohdat. Jos kiinteistö on kytketty kaukolämpöön, voidaan sen ja esimerkiksi aurinkopaneelien avulla päästä hyvään tulokseen. 

Taloyhtiöt, takaisinmyynti ja sähkövero

Taloyhtiön oman tuotannon jakamisesta asukkaille mittareiden kautta peritään nyt sähkövero. Lakimuutos onkin vireillä. Aiheesta kerrottiin maaliskuun Kiinteistölehdessä. Soininvaara menisi pitemmälle. Hän kannattaa koko sähköveron korvaamista ympäristöperusteisilla veroilla.

– Sähköveron poisto helpottaisi taloyhtiöiden ylijäämäsähkön takaisinmyyntiä vapaasti taloyhtiön ulkopuolelle. Aikoinaan sähkövero tuli polttoaineveron tilalle, kun sähkö siirtyi ”liian” liukkaasti maasta toiseen. Uusiutvaa sähköntuotantoa (muuta kuin vanhaa vesivoimaa ja ydinvoimaa) vastaavasti subventoitiin. Nyt on fossiilisilla polttoaineilla tehtyä niin sähköä vähän, ettei sähköä kannattaisi verottaa. Mutta uusien energiamuotojen subventointi on työ- ja elinkeinoministeriössä ja veroasiat valtiovarainministeriössä, eivätkä nämä kommunikoi keskenään. Ja kuten toinen haitallinen vero, varainsiirtovero, on sähköverokin niin tärkeä tulonlähde, ettei siitä luovuttane, Soininvaara arvioi.

– Sähkövero kannustaa nyt ostamaan akkuja veron kiertämiseksi. Silloin talo voisi käyttää omaa sähköään kiinteistön laitteisiin kierrättämättä mittareiden kautta. Helen tarjoaa taloyhtiöille ”virtuaaliakkua”, mutta en ole perehtynyt siihen tarkemmin.

– Sähkön siirtomaksun verkkoyhtiölle pitäisi olla kiinteä, sähkön kulkemisesta ei erikseen maksettaisi. Sivuhuomautuksena sanon, että yksityisiä verkkomonopoleja ei kannattaisi luoda – terveisiä esimerkiksi Espoolle. Hyvä ratkaisu on kaupungin verkkoyhtiö tai sähkönkäyttäjien osuuskunta.

Umpikortteleiden paluu ja tiivistyvät lähiöt

Yhteen aikaan kaupunkien umpikorttelit suorastaan kiellettiin. Ilma niissä oli huonoa, syynä roskienpolttouunit ja talokohtainen lämmitys. Lamellitaloja ja pistetaloja pidettiin terveellisempinä ja lapsille turvallisempina.

– Nyt umpikorttelin ilma on puhtaampaa. Turvallisuuskin on kääntynyt päinvastoin: umpikorttelin piha on turvallisempi lapsille. Korttelipihat ja -puistot ovat loistava keksintö. Korkeat pistetalot ovat pahin vaihtoehto. Ne luovat ”ei kenenkään maita”, joilla lapsi vasta turvaton on.

1960–70-lukujen lähiöiden tiivistämisessä auttaisi, jos lisärakennusoikeuden myöntämisestä ei veloitettaisi, sanoo Soininvaara.

–Täydennysrakentamisen tulisi olla taloyhtiölle tarjous, joka kannattaa ottaa vastaan. Kaupungin ei pidä pyytää rahaa itselleen. Jos asun paikassa jossa nyt on kiva vihreä piha, ei hyödykseni voi laskea koko uutta rakentamista, koska myös menetän jotain.

– Uusi laki ei enää edellytä yksimielisyyttä purkavallekaan uudisrakentamiselle. Käytännössä kiinteistön ja sen asuntojen arvo aina nousee, kun täydennysrakennetaan.

– Itä-Helsingissä korkeiden kerrostalojen alueilla voi tonttitehokkuus olla 0,5. Vanha Eira on tehokkaammin rakennettu. Mittakaava ei aina ole sama asia kuin tehokkuus. Mitä tiheämpää rakentaminen on, sitä tärkeämpää, että julkisivut ovat hyviä. Ennen ne olivat. Välivaiheessa, pahimmillaan 70-luvulla, ne olivat tylsiä. Sellaisen osaisi peruskoulun oppilaskin piirtää, viivoitin apunaan.

– Tuon aikakauden talot ovat myös harakanpesiä. Kun elementtirakentamisen hurjien vuosien taloja remontoidaan energiatehokkaiksi, jälkiasennetaan hissejä ja korjataan parvekkeita, julkisivut voivat muuttua paljonkin. Mutta ei hätää, eivät ne pysty ulkoasultaan huonontumaan, Soininvaara hymähtää. 

Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan sähkö-Suomeen ja kylmään, pitkien etäisyyksien vety-Suomeen.

Sähköauto tulee, mitä maksaa?

Taloyhtiöitä kannustetaan varautumaan sähköautojen yleistymiseen muun muassa parkkipaikkojen remontoinnin yhteydessä. Myös EU:lla on tästä vaatimuksensa. Monet kokevat toisaalta, että siinä tuetaan yhtä auton voimanlähdettä, josta ei vielä tiedä onko se lopullinen valinta.

– Minusta on hassua, että sähköautokeskustelua kuumentaa taloyhtiölle hankittava 2 000 euron latauspiste, mutta ei 50 000 euroa maksava parkkipaikka. Arabianrannassa muutetaan lämmitystolpat lataustolpiksi. Hinta on noin 400 000 euroa 700 tolpalle, eli noin 570 euroa per tolppa. Sähköauto ei tupruta tappavia pakokaasuja lastenvaunujen korkeudella. Kun tiivistetään kaupunkeja, tämä on oleellista! Voi myös kysyä, missä tankkaat bensa-auton 20 vuoden kuluttua?

– Vetyauto voi olla toinen tulevaisuuden auto. Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan Sähkö-Suomeen ja kylmään pitkien etäisyyksien Vety-Suomeen.

Vetyauto ei tosin ota jarrutusenergiaa talteen, kuten sähköauto.

Vuokratontti vai kiinteistövero

Vuokratonttien jako on kaupungeille parempi vaihtoehto kuin maan myynti, minun mielestäni jopa ns. arvopaikoilla. Helsinki on palaamassa vuokratontteihin. Tämä on loogista: kaupungille pääoma on halvempaa, Soininvaara toteaa.

Se johtaa tosin helposti tilanteeseen, jossa kolmasosa taloyhtiön budjetista on tontinvuokraa – mutta onko tämä ongelma? Muussa tapauksessa asunnon hinta olisi vastaavasti korkeampi ja sama määrä rahaa menisi asuntolainen hoitokuluihin.

– Asiaan liittyy, että kiinteistöverotuloja tasataan kuntien kesken, mutta ei vuokratuloja. Ja kiinteistövero ja tontinvuokra liittyvät myös tavallaan yhteen. USA:ssa 30–40 % sikäläisen taloyhtiön, ns. condon kustannuksista voi olla kiinteistöveroa. Korkean kiinteistöveron maissa kaikki ovat tavallaan ”vuokratonteilla”. Sitä vain kutsutaan kiinteistöveroksi. Se on loogista: jos kiinteistövero olisi alhaisempi, olisi tontti vastaavasti kalliimpi. Maanomistaja saisi korkeamman hinnan. Nyt rahat saa kunta tai osavaltio yhteiseksi hyväksi.

Osmo Soininvaara on tietokirjailija, kolumnisti, luennoitsija ja hallitusammattilainen. Hän on ollut viisi kautta kansanedustaja ja Paavo Lipposen toisen hallituksen peruspalveluministeri. Osmo Soininvaara on yksi pääpuhujista Taloyhtiötapahtumassa 10. huhtikuuta.

Artikkeli Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin

Su, 04/07/2019 - 20:21

Eduskuntavaaleista on tulossa myös ilmastovaalit. Suomen Kiinteistölehti kysyi eduskuntapuolueiden ehdokkailta heidän kantojaan muun muassa kiinteistöveroon ja asumiskustannuksiin. Samalla kysyimme, mitä ilmastotoimia asuinkiinteistöiltä lähivuosina odotetaan.  

Pian posti kantaa kotiisi Suomen Kiinteistölehden huhtikuun numeron. Eduskuntaan pyrkivien lisäksi siinä annetaan puheenvuoro myös ensi viikon keskiviikkona Helsingin Messukeskuksen Siivessä järjestettävän Taloyhtiötapahtuman pääpuhujalle Osmo Soininvaaralle, joka kertoo näkemyksiään muun muassa kaavoituksesta ja taloyhtiöiden energiankäytöstä.

Taloyhtiöiden hallitukset aloittavat uuden kautensa. Mukana on uusia jäseniä ja kokonaan uusiutuneita hallituksia. Kiinteistölehdessä annetaan Jukka Nortion artikkelissa askelmerkkejä uudelle hallitukselle. Kerromme myös muassa isännöinnin ostamisesta ja hallitusammattilaisuudesta.

Kevättalkoiden aika koittaa. Lakiasiantuntijat opastavat talkooväen vakuuttamisessa – ja myös sen varalta, että talkoissa sattuu naapuritalon omaisuutta vahingoittava haaveri.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät pian taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Huhtikuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Lue Suomen Kiinteistölehden näköislehti täältä

Artikkeli Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa

Pe, 04/05/2019 - 15:59

Toukokuusta alkaen vanhojen, ennen 1.1.2019 perustettujen taloyhtiöiden on mahdollista siirtää osakeluetteloiden tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa silti vielä odottaa. Lokakuussa 2019 otetaan käyttöön sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu taloyhtiöille. Jos taloyhtiö kuitenkin haluaa siirtää osakeluettelon ennen sähköisen palvelun käyttöönottoa, yhtiö voi toukokuusta alkaen toimittaa siirrettävät tiedot erikseen Maanmittauslaitokselle.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa vielä odottaa

Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan taloyhtiöiden käyttöön syksyllä, jotta palvelun käyttäjäystävällisyys saadaan varmistettua. Palvelu tarjoaa siirron pohjaksi esitäytettyjä tietoja taloyhtiöstä sekä osakehuoneistoista ja niiden omistajista, mikä helpottaa ja nopeuttaa siirron tekemistä. Lokakuussa otetaan käyttöön myös taloyhtiöille tarkoitettu tietopalvelu.

Merkittävällä osalla taloyhtiöistä ja isännöitsijöistä on käytössään isännöintijärjestelmä, jossa on ajantasaiset tiedot yhtiöstä ja osakehuoneistoista. Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää pohjatietona osakeluettelon tietojen siirrossa. Maanmittauslaitos tarjoaa rajapinnat isännöintijärjestelmiin loppuvuonna 2019.

Osakeluettelon siirto edellyttää aina, että yhtiön edustajatiedot ovat ajan tasalla kaupparekisterissä.

Taloyhtiöillä aikaa vuoteen 2022

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirron tekemiseen vuoden 2022 loppuun asti. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tekevät osakeluettelon siirron loppuvuodesta 2019 alkaen. Pienemmille yhtiöille, joilla ei ole isännöintijärjestelmää käytössään, tarjotaan sähköinen palvelu lokakuussa 2019.

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Uudet, tänä vuonna perustetut yhtiöt ovat suoraan huoneistotietojärjestelmässä.

Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot taloyhtiöistä ja osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Artikkeli Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä

Pe, 04/05/2019 - 15:53

Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia.

– Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tuleva hallitus ryhtyy toimiin menojen kasvun hillitsemiseksi, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Hiltusen mielestä tärkeimpiä keinoja asumismenojen suitsimiseksi ovat edellytyksien luominen riittävälle asuntojen uustuotannolle, rakentamisen hintaa nostavien tekijöiden karsiminen ja asumisen hintaan vaikuttavien verojen kohtuus. Myös kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asumismenoihin. Esimerkiksi kuntien omistamien energiayhtiöiden tariffeja ei pidä käyttää piiloverotuksen välineenä.

Malttia kiinteistöveron uudistamiseen

Kerrostaloyhtiöiden maksama kiinteistövero on noussut kymmenessä vuodessa runsaat 60 prosenttia, ja monissa kaupungeissa reilusti yli 100 prosenttia. Kiinteistöliitto perää malttia tulevan hallituksen työlistalle tulevaan kiinteistöverouudistukseen.

– Uudistuksessa tulee varmistaa, että kenenkään verotus ei nouse kohtuuttomasti. Lisäksi kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat, Harri Hiltunen toteaa.

Kiinteistöliiton mielestä kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää sekä perustua yksinkertaisiin ja selkeisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan sen vaikutus kiinteistöveroon.

Energiatehokkuuden parantamisen oltava taloyhtiöille kannattavaa

Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tulee olla omistajille taloudellisesti kannattavaa ja kannustaa suunnitelmalliseen kiinteistöpitoon.

Kiinteistöliiton mielestä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta.

Tutustu Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Artikkeli Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta

Ke, 04/03/2019 - 08:27

Kevään numerossaan Taloyhtiö.Nyt pureutuu taloyhtiöille ajankohtaisiin aiheisiin. Esillä ovat niin digitalisaation tuomat uudet sähköiset ratkaisut, uusi sähköinen asunto-osakerekisteri, purkava uusrakentaminen kuin toimivaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät hyvän asumisen peruspilarit.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla noin 250 000 kappaleen painoksena tänään jaettava Taloyhtiö.Nyt-teemalehti käy tuoreessa numerossaan läpi hyvän asumisen kulmakiviä. Lehden julkaisija on Suomen Kiinteistöliitto ry ja kustantaja Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Kiinteistöliitto-yhteisön asiantuntijoiden kirjoittamissa, taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille suunnatuissa artikkeleissa käydään läpi mm. asuinkiinteistön kuntoa peruskuntoarvion ja rakennuksen kuntosovelluksen Rakun avulla.

Lehti myös neuvoo, miten kyberrikollisuutta voidaan torjua taloyhtiössä ja miten kiertotaloutta saataisiin edistettyä enemmän taloyhtiöissä. Nämä ja monet muut mielenkiintoiset artikkelit ovat luettavissa Taloyhtiö.Nyt-lehdestä, jonka voit lukea myös sähköisesti.

Taloyhtiö.Nyt lehden artikkelit ja näköislehti ovat luettavissa täällä.

Artikkeli Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen

Pe, 03/29/2019 - 12:53

Uusissa talo- ja kiinteistöyhtiöissä rakennetaan monipuolisia kasvi-istutuksia ja vanhoissa uusitaan tai tehdään aivan uusia istutuksia. Kasvien avulla luomme asukkaille viihtyisyyttä mutta myös elinympäristöä monille hyönteis-, eläin- ja lintulajeille. Kasvialueet ovat tärkeitä myös hulevesien luontaisessa imeyttämisessä maaperään tonteilla.

– Valitettavasti monet kasvi-istutukset kuitenkin kärsivät puutteellisesta tai ammattitaidottomasta hoidosta. Uusia kasvi-istutuksia pitää tehohoitaa kasvi-istutustyypistä riippuen kolmesta viiteen vuotta. Tämän jälkeen hoitoa voidaan vähentää, koska kasvillisuus on vallannut tyhjät tilat ja se pärjää kilpailussa ei-toivottuja kasveja vastaan. Kasvien hoito voi olla järkevää erottaa muusta kiinteistönhoidosta tai pyytää yritykseltä ammattitaitoista henkilökuntaa hoitotöihin tai ottaa hoitopalvelu viheralan yritykseltä erillisenä työnä, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta kertoo.

Yhtiömuotoisten pihojen hoito on useissa kohteissa hintakilpailtu pilalle. Nykyisillä hinnoilla pihoja ei välttämättä pystytä hoitamaan laadukkaasti. Tässä asiassa isännöinti- ja kiinteistöalalla on tiedollinen aukko. Jos pihojen kasvillisuutta ei hoideta asiallisesti istutuksen jälkeen, istutustyö saatetaan joutua uusimaan jopa parin, kolmen vuoden jälkeen. Jos hoito on ammattitaitoista, piha kukoistaa ja sijoitettu raha tulee takaisin kohonneina asuntojen hintoina.

Jos pihan oikeasta hoidosta on epävarmuutta, kannattaa kääntyä viheralan ammattilaisten puoleen. Monet maisemasuunnittelijat ja viherrakentajat tarjoavat konsultointipalvelua. Jo tunnin pihakäynnillä saa tarvittavat ohjeet, mitä pihassa kannattaa tehdä.

Artikkeli Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa

Pe, 03/29/2019 - 12:30

Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016-2028.

Sähkönkäyttäjien siirtomaksut ovat nousseet dramaattisesti verkkoinvestointien takia. Jakeluverkkoyhtiöt ovat lakisääteisiä monopoleja, joita käyttäjät eivät voi kilpailuttaa. Sähköä perushyödykkeenä on myös lähes mahdoton korvata. Kaikille asiakkaille keskeistä on, että sähkö, siirto ja siihen liittyvät verot ovat mahdollisimman edullisia ja sähkön laatu on hyvää sekä sitä on saatavilla vaivattomasti.

Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton pyynnöstä diplomi-insinööri Aleksi Muukkonen selvitti LUT-yliopiston MSF-maisteriohjelman huhtikuussa julkaistavassa pro gradu tutkielmassaan muun muassa sitä, miten kustannustehokkaita jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin tehdä asiakasnäkökulmasta.

Pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin kuuden suurimman haja-asutusalueella toimivan jakeluverkkoyhtiön verkkoinvestointien kehittämissuunnitelmia. Huomionarvoista on, että jakeluverkkoyhtiöiden toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin. Tämä on mahdollista, kun asiakasnäkökulma ja asiakkaiden tahtotila huomioidaan verkkoinvestointipäätöksiä tehtäessä ja esitetyt toimenpiteet tehdään ennen vuonna 2020 alkavaa uutta verkkoyhtiöiden valvontajaksoa.

– Asiakkaat ovat vihaisia jatkuvasti kallistuvista sähkönsiirtomaksuista. Nyt on tärkeää, että päättäjiltä löytyy rohkeutta ja tahtotilaa tehdä esitetyt muutokset nopeasti. Miljardin euron säästöllä kuluttajien siirtomaksut laskevat huomattavasti, painottaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Keskeistä on, että verkkojen ennenaikaisten uusimisten ja maakaapeloinnin sijasta mahdollistetaan ja kannustetaan verkkoyhtiöitä hankkimaan haja-asutusalueella myrskyvalmius palveluna käyttäjiltä. Asiakkaat voivat haarakohtaisesti yhdessä päättää toimitusvarmuusinvestoinnista tai myrskyvalmiuden myymisestä verkkoyhtiölle palveluna. Näitä palveluita voisivat olla esimerkiksi akut ja vakuutukset. Arviolta jo noin viidenneksellä haja-asutusalueiden käyttöpaikoista on jo omaehtoisesti hankittuna myrskyvalmius (esim. aggregaatti).

Säästöjen saaminen edellyttää, että jakeluverkkoyhtiöt käyttävät nykylain sallimat poikkeavat toimitusvarmuuden tavoitetasot täysimääräisinä. Investointeja voidaan pienentää, kun haja-asutusalueen vapaa-ajan asunnoille hyväksytään yli 36 h sähkönjakelun keskeytykset. Tämä luonnollisesti edellyttää asiakkaiden omaa hyväksyntää.

Verkkoinvestointien kustannuksia voidaan alentaa hyödyntämällä nykyistä paremmin joustavia tapoja kehittää toimitusvarmuutta. Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Tässä valvonnassa investointien tasapoistojen tulisi olla riippuvaisia verkonosan liittymien määrästä. Sitoutuneelle pääomalle saisi pienemmän tuoton, jos investointialueella olevien liittymien määrä vähenee. Tällä olisi kannustinvaikutus vaihtoehtoisiin joustaviin investointeihin ja ”rankaisumekanismi” tehtyihin epäjoustaviin yli-investointeihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että väestöltään vähenevillä haja-asutusalueilla sähköverkkoyhtiöiden tulisi käyttää maakaapeloinnin sijasta edullisempia tapoja ratkaista sähkön toimitusvarmuus.

– Suomen sähköjärjestelmästä tulee asiakkaille liian kallis, jos jakeluverkkoyhtiöt asiakkaita kuulematta kaivavat riskivapaasti maakaapelit myös haja-asutusalueille. Jakeluverkon varmuuden tulee jatkossakin täyttää lain edellytykset, mutta älykkäin verkko ei aina ole se kallein tai maan alla. Säästettävälle miljardille eurolle sähkönkäyttäjät löytävät varmasti muuta käyttöä, toteaa Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen.

Jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminta on suljettu monopoli takuutuotolla. Erityisen tärkeää olisi pystyä avoimesti arvioimaan ja ohjaamaan näiden yhtiöiden toimintaa huomattavasti nykyistä avoimemmin. Yhtiöiden tietojen, kehittämis- ja investointisuunnitelmien sekä päätösten tulee olla avoimesti saatavilla, hyödynnettävissä sekä kehitettävissä. Miljardiluokan säästöjen varmistamiseksi valvontaviranomaiselle tulee antaa nykyistä suurempi valvontavastuu ja resurssit siihen.

– Asiakkaat on saatava nykyistä paremmin keskiöön jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa arvioitaessa. Tämä edellyttää monopoliyhtiöiden avoimempaa ja läpinäkyvämpää raportointia sekä riittäviä resursseja Energiavirastolle kehittämis- ja investointisuunnitelmien arvioimiseen asiakkaiden näkökulmasta, muistuttaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pro Gradu –tutkielma on laadittu osana opintoja LUT-yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan Strategic Finance and Business Analytics (MSF) maisteriohjelmassa. Tutkielman tekijä on DI Aleksi Muukkonen ja työn ohjaajana toimii prof. Mikael Collan. Tilaajana toimivat Suomen Sähkönkäyttäjät, Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Tutkielman tutkimuskysymykset keskittyvät kahden asiakokonaisuuden ympärille: ”Miten jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin optimoida asiakkaan näkökulmasta?” ja ”Millaisia eurooppalaisten regulaatiomallien asiakaslähtöisiä kannustimia voitaisiin soveltaa Suomessa?”.

Tutustu Pro Gradu -tutkielman yhteenvetoon.

Artikkeli Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä

To, 03/28/2019 - 10:24

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Tätä kasvavaa väestöä varten HSY ja Heka ovat toteuttaneet opastusvideon jätteiden lajittelusta ja viemärietiketistä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) ovat toteuttaneet lajitteluvideon ensisijaisesti Suomeen muuttaneille ja pääkaupunkiseudun lajittelukäytäntöjä opetteleville asukkaille. Se on helposti ymmärrettävä kokonaisuus, jossa kuva, ääni ja teksti tukevat toisiaan. Video kertoo jätteiden oikean paikan: esimerkiksi millaista jätettä keittiössä syntyy ja mihin roska-astiaan se kuuluu. Kiitos kun lajittelet -opastusvideo myös havainnollistaa, miten oikein lajitellut ja kierrätetyt jätteet päätyvät uusiksi tuotteiksi.

Videon tekemisen tavoitteena on ollut kannustaa asukkaita lajitteluun ja tehdä lajittelusta helppoa. Jätteiden lajittelu vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja asumisen kustannuksiin, mutta asianmukaisesti tehtynä se ennen kaikkea säästää ympäristöä.

– Hekan vuokratalojen jätepisteiltä löytyy roska-astiat eri jätelajeille: seka- ja biojäte sekä kartonki-, paperi-, lasin- ja pienmetallinkeräys. Lisäksi melkein kaikissa kohteissa kerätään muovipakkauksia. Eri jätelajien roska-astiat on merkitty opastein ja väritunnuksin, Hekan ympäristöasiantuntija Marika Nyyssönen kertoo.

HSY:n ja Hekan yhdessä toteuttama lajitteluvideo on puhuttu viidellä kielellä: suomeksi, arabiaksi, englanniksi, somaliksi ja venäjäksi.

– Videota suunniteltiin yhdessä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kanssa, jotta siitä saatiin kohderyhmää puhutteleva ja ymmärrettävä kokonaisuus, kertoo HSY:n ryhmäpäällikkö Leena Mikkonen-Young.

Videot löytyvät YouTubesta HSY:n ja Hekan kanavilta ja hakusanoilla Kiitos kun lajittelet.

Artikkeli Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti

Ke, 03/27/2019 - 13:56

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunnon omistaminen on aina järkevää taloudellisesti, mutta onko tämä  totta? Rahoituspalveluiden vertailusivusto VertaaEnsin.fi:n tekemän analyysin perusteella vuokra-asuminen on useassa Suomen kaupungissa edullisempaa kuin omistaminen, ainakin kuukausitasolla tarkasteltuna.

Traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen. Siitä huolimatta vuokra-asumisen suosio näyttää kasvavan, eikä ilmiö koske enää pelkästään Suomen pienituloisimpia, sillä yhä suurempi osa keskituloisista valitsee asumismuodoksi vuokra-asumisen. Vuokra-asuminen on usein vaivattomampi vaihtoehto, jonka ansiosta kuukausitasolla saattaa jäädä enemmän rahaa käteen.

Yhä useampi kuluttaja arvostaa joustavuutta ja vapautta omistusasuntoon sitoutumisen sijaan. Toisaalta asunnon omistajat maksavat itselleen, ja onnistuvat tätä kautta kasvattamaan varallisuuttaan.

Puolet suomalaisista asuu vuokralla, puolet omistusasunnossa

VertaaEnsin.fi toteutti kyselytutkimuksen suomalaisten asumismuodoista. Tutkimuksen mukaan 48% suomalaisista asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa, ja näin suurin osa suunnittelee asuvansa jatkossakin. Kahdeksan prosenttia asuu vuokralla, mutta suunnittelee asunnon ostoa tulevaisuudessa. Kaksi prosenttia asuu tällä hetkellä vuokralla, mutta omistaa yhden tai useamman sijoitusasunnon.

Omistusasunnossa asuvien suomalaisten määrä on melkein yhtä suuri kuin vuokralla asuvien (46%). Yli kolmasosa vastaajista (35%) asuu omistusasunnossa, mutta ei suunnittele sijoitusasunnon ostamista.

Seitsemän prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa, jonka lisäksi heillä on yksi tai useampi sijoitusasunto. Vuositasolla 67 500 euroa tai enemmän tienaavista melkein viidesosalla (19%) on yksi tai useampi sijoitusasunto.

Yhdeksän prosenttia 30-39 -vuotiaista asuu omistusasunnossa, mutta myös suunnittelee sijoitusasunnon ostamista. Kuusi prosenttia 18-29 -vuotiaista suunnittelee samaa. Vanhemmissa ikäluokissa omistusasunnossa asuvista pienempi osuus miettii asuntosijoittamista.

Kumpi on kuukausimenojen kannalta kannattavampaa: Vuokra-asuminen vai lainanlyhennys?

VertaaEnsin.fi vertaili asuntojen hintoja ja vuokralla-asumisen kustannuksia vuodelta 2018. Vertailussa on keskitytty asukkaan kuukausimenoihin. Vertailussa ei oteta huomioon asuntojen arvonnousuja tai -laskuja, joiden suuruudet voivat kaupunkikohtaisesti vaihdella paljon.

Arvatenkin, Suomen kalleimmat vuokrat löytyvät Helsingistä. Vuonna 2018 Helsingin keskiarvovuokra oli 16,92 euroa neliöltä. Vuokran keskiarvo neliötä kohden ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaupunginosien välillä voi olla suuriakin eroja.

Helsingin keskustassa lainalla ostetussa asunnossa asuminen voi olla peräti 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen

Tilastojen perusteella Suomesta löytyy alueita, joilla lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen voi nykyisillä koroilla tulla kalliimmaksi kuin vuokran maksaminen vastaavasta asunnosta vastaavalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että valitsemalla vuokra-asumisen omistamisen sijaan, käteen jäisi kuukausittain enemmän rahaa käytettäväksi.

Koko maan kattavasta analyysissä korostuu, kuinka lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen suhteessa vuokraan kallistuu Etelä-Suomessa

Asuntojen hinnat ovat toisaalta viime vuosikymmenten aikana nousseet voimakkaasti, tosin hintojen nousu korostuu ainoastaan kasvukeskuksissa. Esimerkiksi aivan Helsingin ydinkeskustassa lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen on tilastollisesti 43,49 prosenttia eli 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen.

Tilastot myös osoittavat, että Suomesta löytyy useita alueita, joilla asunnon ostaminen ja lainanlyhentäminen on kuukausitasolla kannattavampaa kuin vuokraaminen. Esimerkiksi Kajaanissa omistusasujalle jää käteen kuukaudessa 136 euroa enemmän kuin vastaavan kokoisessa asunnossa vuokraa maksavalle henkilölle.

– Koska omistamisesta jää aina jotain käteen kun taas vuokralla asumisesta ei, omistusasunto on pitkässä juoksussa se taloudellisesti kannattavampi asumismuoto. Omistusasunnon arvo voi muutaman vuoden aikajaksolla laskea, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna se kannattaa kyllä, kommentoi rahoitusasiantuntija ja VertaaEnsin.fi:n toimitusjohtaja Jussi Valsta.

– Usein omistamisen kuukausittaisin maksettava erä on pienempi kuin vuokra, joka se selittyy suurelta osin lyhennyksen kautta matalalla korkotasolla. Toisin sanoen, kun korkoa ja vastiketta verrataan vuokraan, voi omistusasuminen voi olla halvempaa kuukausitasolla. Lainan kuukausilyhennys toimii tässä tapauksessa automaattisesti tapahtuvana pakkosäästönä, Valsta lisää.

Helsingin omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunkikohtaiset erot aivan omaa luokkaansa

Tilastojen mukaan vuokramarkkinoiden polarisaatio ei ilmene samalla tavalla kuin omistusasuntojen kohdalla. Vaikka vuokrat vaihtelevat alueittain, omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunginosakohtaiset erot ovat aivan omaa luokkaansa.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingin vuokra-asunnot. Tilastokeskuksen mukaan alueen Helsinki 1 -alueen keskiarvovuokra oli viime vuonna 20,94 euroa neliöltä, ja Helsinki 3 -alueen keskiarvovuokra oli 15,02 euroa neliöltä. Näin ollen keskikokoisen (50m2) asunnon hintaero näiden kahden alueen välillä olisi 296 euroa kuukaudessa. Tilastot eivät tietenkään anna täyttä kokonaiskuvaa markkinoista, ja yksittäiset markkinavuokrat voivat vaihdella tätä enemmän. Kuitenkin voidaan todeta, että Helsingin sisällä vuokrat vaihtelevat tilastojen mukaan keskimäärin noin 300 euroa.

Helsingissä samankokoisen asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukaudessa

Jos verrataan omistusasumisen kustannuksia samoilla alueilla, voidaan nähdä suurempia eroja kustannusten välillä. Helsingin ydinkeskustassa (Helsinki 1-alue) keskimääräinen neliöhinta on 7019 euroa, joten 50-neliöinen kaksio maksaisi 350 950 euroa. Tämän summan lainanlyhennys olisi noin 1693 euroa kuukaudessa.

Helsinki 3-alueella taas vastaavan lainanlyhennyksen määrä olisi 761 euroa. Asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukausitasolla, kun verrataan toiseen samankokoiseen asuntoon Helsingin sisällä.

Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja

Omistusasuminen on ollut Suomessa hyvä tapa kasvattaa kotitalouksien varallisuutta. Helsingissä alueiden väliset hintaerot korostuvat omistusasunnoissa, mutta vuokrien osalla erot eivät ole niin suuria. Voidaan siis todeta, että Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja.

Analyysin sisältö:

Analyysissa käytetty data on kerätty Tilastokeskuksen aineistosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen vuokra-aineistossa on mukana noin 320 000 vuokra-asuntoa. Vuokra-asumisen osalta on käytetty vuokrien keskimääräisiä neliöhintoja vuodelta 2018. Omistusasumisen kohdalla on tarkasteltu myytyjen asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja. Vuokra-asunnolle on laskettu kuukausihinta keskimääräisen neliöhinnan pohjalta jokaiselle vertailussa olleelle kaupungille.

Omistusasumisen osalta on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Asuntolaina 100% hankintahinnasta
  • Asuntolainan korko ja marginaali yhteensä 1,50 %
  • Laina-aika 20 vuotta.
  • Yhtiövastike 200 euroa kuukaudessa.

Yhtiövastike on laskettu 50 neliön asunnon osalta, niin että vastikekulut olisivat 200 euroa. Tilastokeskuksen mukaan koko maan yhtiövastikkeiden keskiarvo oli vuonna 2017 4,04 euroa per neliö.

Tietoa tutkimuksesta:

Kyselytutkimukset VertaaEnsin.fi:lle toteutti tutkimusyhtiö YouGov ja vastaajia oli 1001. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa.  Kohderyhmänä olivat 18 -vuotta täyttäneet suomalaiset ja tutkimukset toteutettiin 20.-22.10.2018 välisenä  aikoina. Otos painotettiin iän, sukupuolen, maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.

Tietoa yrityksestä:

VertaaEnsin.fi on puolueeton ja itsenäinen rahoitustuotteiden vertailusivusto, jonka missio on auttaa suomalaisia kuluttajia tekemään fiksuja ja tietoisia päätöksiä talousasioissa. VertaaEnsin.fi on osa kansainvälistä CompareEuropeGroup –konsernia, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Portugalissa ja Belgiassa.

Artikkeli Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

Ti, 03/19/2019 - 13:14

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 7,6 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,7 prosenttia, jätehuoltokustannukset 2,3 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,6 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,1 prosenttia ja siivouskustannukset 0,9 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja hallintokustannukset 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset, 3,9 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,9 prosenttia, päiväkotirakennusten ja koulurakennusten 2,4 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 2,3 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

Ma, 03/18/2019 - 15:32

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja tavaroiden siirtoon on aina turvallista. Tämä ohjekortti on tarkoitettu kiinteistöjen omistuksesta vastaaville, hanke­suunnitteluun, suunnitteluun ja kaikille hissirakennushankkeen osapuolille.

Lue lisää Rakennustiedon nettisivuilta

 

Artikkeli Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

Ma, 03/18/2019 - 12:09

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.

Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.

Kemi-torniolaiset ahkerimpia kauppakierrättäjiä

Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.

– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.

Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.

Muista teippi, kierrätyksen pelastusrengas

Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.

Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.

– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.

Artikkeli Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä!

Ma, 03/18/2019 - 12:03

Tiistaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, joka on nykyisin virallinen liputuspäivä. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nostavat lipun salkoon ainakin kaikkina virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt saavat liputtaa muulloinkin, ja tämä koskee myös taloyhtiöitä. Lipun saa siis nostaa salkoon perhejuhlien tai muidenkin merkkipäivien kunniaksi. Taloyhtiössä asukkaat useimmiten tilaavat ja maksavat itse nämä yksityiset merkkipäiväliputukset, kun taas yleiset liputukset virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä kustantaa taloyhtiö.

– Taloyhtiössä liputus sisältyy yleensä kiinteistönhuoltosopimukseen. Huoltoyhtiö seuraa usein myös lipun ja lipputangon kuntoa, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Pienissä yhtiöissä osakkaat liputtavat itse

Pienissä taloyhtiöissä osakkaat saattavat itse huolehtia kiinteistönhuollosta, jolloin liputusvuorot jaetaan osakkaiden kesken. Huoltoyhtiön tai liputusvuorossa olevan osakkaan kuuluu hoitaa asia ilman erillistä pyyntöä. Kertaluonteisista liputuksista, kuten suruliputuksesta, sovitaan erikseen.

– Jos taloyhtiössä liputuksen hoitavat osakkaat vuorollaan, on hallituksen tai isännöitsijän hyvä antaa selkeät ohjeet esimerkiksi liputusajoista ja -tavoista, jotta jokainen osaa toimia oikein omalla liputusvuorollaan, Pynnönen kehottaa.

Suruliputus omaisen pyynnöstä

Suruliputus suoritetaan omaisten pyynnöstä vainajan kuolinpäivänä ja toisen kerran vainajan siunauspäivänä. Taloyhtiö yleensä kustantaa suruliputuksen. Sisäministeriö saattaa myös antaa erillisen suosituksen liputuksesta esimerkiksi koko kansakuntaa koskevan yllättävän tapahtuman johdosta. Tällaisia ovat muun muassa presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät. Näissä tilanteissa isännöitsijä yleensä sopii liputuksesta huoltoyhtiön kanssa.

Liputuksesta annetun asetuksen mukaan liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa. Kesällä lippu pitää laskea viimeistään kello 21. Muun muassa itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena lippu saa liehua salossa tavallista pidempään.

Sisäministeriön ohjeita liputukseen

Artikkeli Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Mistä tunnet sä mönkijän?

To, 03/14/2019 - 10:26

Eräät vanhat tutut kuusijalkaiset kuokkavieraat yleistyvät taas pihalla ja kodeissa. Toiset eivät ole mihinkään kadonneetkaan. Uudessa Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa 2019 kerrotaan myös vastuista tuhoeläinten hävittämisessä.

Ampiaiset

Osakkaan vastuulla on huoneistoparvekkeella tai huoneistopihalla olevan ampiaispesän hävittäminen ja yksittäisten ampiaisten poistaminen huoneistosta tai huoneistoparvekkeelta.

Taloyhtiö vastaa rakenteiden sisällä olevien ampiaispesien hävittämisestä.

Ampiaiset tekevät pesänsä usein räystään alle tai sisätiloissa katon rajaan. Kuningatar perustaa pesän yksin keväällä. Ensimmäisten toukkien kehityttyä työläisiksi ne huolehtivat pesän tarpeista. Loppukesällä pesässä voi olla satoja ampiaisia.

Ampiaispesä kannattaa hävittää ennen kuin yhdyskunta on kasvanut suureksi. Tehokkainta on, jos keväällä tunnistaa kuningattaren ja tappaa sen.

Tavallisesti yhdyskunta elää vain vuoden. Talvella kuolevat kaikki muut paitsi kuningatar, joka ei käytä samaa pesää seuraavana vuonna.

Maa-ampiaisella tarkoitetaan yleensä muita maassa pesiviä ampiaisia kuin erakkoampiaisia. Maa-ampiaisetkin voivat joskus mieltyä kerrostalon pihaan.

Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä. Työampaiset vievät muita hyönteisiä niille ravinnoksi.

Sisätiloihin ampaiset tulevat enemmän kesän lopulla toukkien kasvettua, suunnistaessaan makeiden tuoksujen avulla.

Tarha- eli kesymehiläinen ja kimalainen ovat ampiaista rauhallisempia eivätkä myöskään yleensä tee pesää taloyhtiön nurkkiin.

Muurahaiset

Muurahainen on kiinteistössä mönkiessään tuholainen, mutta pihalla ja puutarhassa niistä voi olla hyötyäkin. Muurahaisten hävittäminen on taloyhtiön vastuulla.

Yleisin sisätiloissa esiintyvä laji on mauriainen eli sokerimuurahainen. Musta, noin puolen sentin mittainen muurahainen aiheuttaa tuhoa myös ulkona. Ne kaivavat laattojen ja käytävien alla sekä kukkapenkeissä.

Pesä on usein hyvin syvällä, joten hävittäminen voi olla vaikeaa. Varsinkin talon rakenteissa olevan pesän tuhoamiseen tarvitaan usein asiantuntijaa.

Faaraomuurahainen on pieni (korkeintaan 2 mm), keltainen tulokaslaji. Se viihtyy Suomessa vain sisätiloissa, joissa on tasainen, korkeahko lämpötila ja kosteus.

Faaraomuurahaiset hakeutuvat mielellään kaukolämpökanaviin ja voivat levitä taloyhtiöstä toiseen. Se on hyvin kaikkiruokainen. Sähkölaitteissa ne voivat aiheuttaa oikosulun.

Torjunta on usein vaikeaa ja vaatii ammattilaisen. Pesää voi olla vaikea löytää ja altistaa torjunta-aineille.

Hevosmuurahainen on maamme suurin muurahaislaji. Työmuurahainenkin on 7–12 mm pitkä.  Hevosmuurahainen on enemmän pihatuttavuus, mutta voi tulla myös kiinteistöjen puurakenteisiin. Se ei syö puuta, mutta tekee sinne käytäviä.

Luteet

Useammassa huoneistossa tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa esiintyvien luteiden hävittäminen kuuluu taloyhtiölle. Asunnossa havaitut luteet kuuluvat osakkaan vastuulle. Kerro ludehavainnosta kuitenkin heti isännöitsijälle tai vuokranantajalle.
Lutikka eli lude ehti jo harvinaistua, mutta kasvanut torjunta-aineiden vastustuskyky ja lisääntynyt matkustelu saivat sen taas yleistymään.

Kaikki luteen kehitysasteet kuolevat 10 tunnissa 60°C lämmössä, joten sauna on hyvä torjuntaväline. Myös talvipakkasta voi hyödyntää, jos sitä on ainakin 15 astetta, mieluummin enemmän. Vaatteet voi pestä 60°C ohjelmalla.

Luteet asustavat myös linnunpesissä, joten pesintä kiinteistössä kannattaa estää ennakolta.

Turkiskuoriaiset

Yksittäisessä huoneistossa ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa sekä osakkaan irtaimistossa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu osakkaalle. –

Useammassa huoneistossa ja yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu taloyhtiölle, samoin yhtiön hallinnassa olevissa irtaimistovarastoissa esiintyvien.

Aikuinen turkiskuoriainen ei syö mitään. Tuhoja tekee toukka, joka syö tekstiilejä, turkiksia, kuolleita hyönteisiä ja vaatekomeron pölyä.

Turkiskuoriainen on usein hankala hävitettävä. Pienikokoinen kuoriainen on myös vikkelä leviämään naapurustoon. Paras keino sitä vastaan on ennalta ehkäisy siisteyden avulla. Käytettynä ostetut vaatteet voi pakastaa pari vuorokautta tai ainakin pestä vähintään 40°C ohjelmalla, mieluummin kuumemmassa jos vaate sen kestää.

Luteiden tavoin turkiskuoriaisia voi löytyä linnunpesistä. Myös esimerkiksi rottasodassa ”kaatuneiden” jyrsijöiden raadot kannattaa hävittää.

Sokeritoukka

Tämän melko yleisen veijarin hävittäminen kuuluu osakkaalle. Sokeritoukat voivat liikkua huoneistosta toiseen viemäreiden kautta. Torjunta kannattaakin usein tehdä yhtä aikaa naapureiden kanssa.

Sokeritoukkia löytyy eniten kosteista tiloista esimerkiksi keittiössä ja kylpyhuoneessa. Niitä näkee eniten yöllä, kun sytyttää äkkiä kylpyhuoneen valot. Sokeritoukat ovat melko harmittomia ja lähinnä esteettinen haitta – joskus ne voivat levittää tauteja.

Keittiössä sokeritoukat pitävät tärkkelyksestä, kylpyhuoneessa ne syövät hiuksia ja muuta ihmisistä irronnutta.

Sokeritoukkia voi yrittää häätää kotikonstein. Ennaltaehkäisynä kannattaa pitää tilat mahdollisimman kuivina ja tuuletettuina.

Lähteet ja lisää tietoa:

Artikkeli Mistä tunnet sä mönkijän? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen

To, 03/14/2019 - 10:09

Laki huoneistotietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2019. Käytännössä se tarkoittaa asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, että niiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy hiljalleen Maanmittauslaitokselle.

Osakkaille muutos näkyy selkeimmin luopumisena paperisesta osakekirjasta. Kiinteistöpuolella sähköinen maailma on jo arkipäivää, mutta asunto-osakeyhtiöpuolella muutos vaatii uuden opettelua ja myös aktiivisia toimenpiteitä sekä yhtiöiltä että osakkailta. Suomessa on arviolta puolitoista miljoonaa osakekirjaa eli puhutaan merkittävästä muutoksesta.

Maanmittauslaitos rupeaa tulevien vuosien aikana keräämään sähköiseen osakehuoneistorekisteriin mm. kaikkien asunto-osakeyhtiöiden huoneistoja koskevia omistaja- ja panttaustietoja. Tällä hetkellähän jokainen asunto-osakeyhtiö ylläpitää omaa osakeluetteloaan osakkaista, mutta tulevaisuudessa osakeluettelon ylläpito siis siirtyy muutoksen myötä Maanmittauslaitokselle. Muutos merkitsee, että jatkossa meillä on yksi yhteinen rekisteri, johon on koottu kaikkien asunto-osakeyhtiöiden omistajatiedot eli tietoja ei tarvitse enää pyytää jokaisesta yhtiöstä erikseen, vaan tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen sähköisestä rekisteristä.

Osakkaiden kohdalla muutos merkitsee sitä, ettei osakkaan tarvitse huolehtia paperisen osakekirjan säilytyksestä, joten pelkoa sen katoamisesta ei enää ole ja mahdolliset säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset poistuvat. Sähköinen omistajamerkintä jouduttaa mm. osakkeista tehtävää kauppaa, sillä huoneistoja koskevat omistajamerkinnät näkyvät suoraan rekisteristä. Kadonnutta osakekirjaa ei tarvitse näin ollen enää kuolettaa, kun kaikki omistajuuteen liittyvät muutokset viedään pelkästään sähköiseen rekisteriin eikä osakekirjoja enää ole.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritetonsa ajantasalle.

Siirtyminen sähköiseen maailmaan tapahtuu vaiheittain eli mitään ei tapahdu kertarysäyksellä. Ensimmäinen vaihe jokaisen yhtiön kohdalla on se, että yhtiö siirtää oman osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirrosta voi päättää yhtiön hallitus, mutta siirrosta on ilmoitettava osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan eli kirjallisesti. Vasta yhtiön tekemän osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen avautuu yksittäisille osakkaille mahdollisuus hakea paperisten osakekirjojensa mitätöintiä ja sähköistä rekisterimerkintää.

Osakeluettelon ylläpidon siirtomahdollisuus aukeaa kevään 2019 aikana pienemmille yhtiöille, joiden osakeluettelot eivät ole minkään isännöintijärjestelmän piirissä. Suurempi siirtoaskel otetaan loppuvuodesta 2019, kun Maanmittauslaitoksen rajapinta isännöintijärjestelmiin on valmis eli kun osakeluettelotiedot on mahdollista välittää Maanmittauslaitokselle sähköisesti isännöintijärjestelmistä. Yhtiöitä varten on tulossa käyttöliittymä, jonka avulla yhtiö käy läpi ja tarkistaa järjestelmässä olevat esitiedot ja tekee tarvittavat korjaukset. Tarkistamisen jälkeen yhtiö voi siirtää osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritietonsa ajan tasalle, jotta tieto Maanmittauslaitokselta kulkee oikeille henkilöille. Osakkaiden puolestaan kannattaa jo tässä vaiheessa varmistaa, että osakekirja on tallessa. Mikäli osakekirja on kadonnut, on suositeltavaa käynnistää kuolettamismenettely käräjäoikeudessa, sillä prosessi on aikaa vievä. Tarkemmat käytännön ohjeet sekä osakeluettelon siirtämiseen että osakekirjasta luopumiseen tulevat myöhemmin kevään 2019 aikana.

Artikkeli Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut