• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 59 min sitten

YK:n päivän teemat tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus tärkeitä myös taloyhtiöissä

5 tuntia 21 min sitten

Torstaina 24.10. vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien päivää, jonka teemat eli ihmisten tasavertaisuus, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä myös jokaisessa taloyhtiössä.

– Taloyhtiö, jossa huomioidaan naapurit, vältetään turhia riitoja ja pyritään oikeudenmukaiseen asumiseen, on hyvinvoiva taloyhtiö, toteaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kansainvälisyys tullut osaksi taloyhtiöiden elämää

Aiemmin suomalaisten taloyhtiöiden nimitauluissa luki pääasiassa suomen- tai ruotsinkielisiä sukunimiä, mutta nyt yhä useammassa yhtiössä asuu myös useita muita kieliä puhuvia ihmisiä. Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat on hyvä huomioida taloyhtiössä niin, että turhilta väärinkäsityksiltä ja ristiriidoilta vältyttäisiin.

Kristel Pynnösen mukaan Kiinteistöliittoon tulee toisinaan yhteydenottoja, joissa asukas katsoo tulleensa kiusanteon kohteeksi tai syrjityksi etnisen alkuperänsä takia.

– Yllättävän usein riidan taustalla on väärinkäsitys tai muu kommunikaatioon liittyvä ongelma, Pynnönen sanoo.

Käytettävistä kielistä kannattaa sopia yhdessä

Laki ei ota kantaa siihen, millä kielillä taloyhtiön on viestittävä. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta taloyhtiö on yksityinen toimija, eikä sillä ole velvollisuutta viestiä molemmilla kotimaisilla kielillä, saati sitten muilla kielillä. Taloyhtiön etu kuitenkin on, että kaikki vastaanottajat ymmärtävät heille lähetetyt viestit ja tiedotteet.

– Käytettävästä kielestä kannattaa taloyhtiössä sopia yhteisesti. Käytettävä kieli ei kuitenkaan ole sen kokoluokan asia, että siitä kannattaisi ottaa määräys yhtiöjärjestykseen, Pynnönen toteaa.

Jos taloyhtiössä puhutaan useita vieraita kieliä, yksi vaihtoehto on selvittää, olisiko esimerkiksi englanti kieli, jota kaikki asukkaat ja osakkaat ymmärtävät. Myös kuvalliset tiedotteet voivat olla hyvä vaihtoehto monikieliseen taloyhtiöön.

– Asunto-osakeyhtiö on suomalainen asumismuoto, joka voi olla muualta tuleville täysin vieras. Sen vuoksi on tärkeää, että taloyhtiö tiedottaa osakkaille ja asukkaille esimerkiksi erilaisista vastuukysymyksistä ja yhteisistä pelisäännöistä, Pynnönen sanoo.

 

Artikkeli YK:n päivän teemat tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus tärkeitä myös taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Viisas taloyhtiö ennakoi

Pe, 10/18/2019 - 08:00

Taloteknisten korjaushankkeiden laiminlyönti ei kannata, sillä kiinteistö kostaa aina huonon ylläpidon.

Valitettavan usein taloyhtiössä havahdutaan kiinteistön kuntoon vain silloin, kun jokin menee rikki. Ennakoimalla ja kiinteistön kuntoa seuraamalla taloyhtiö voi säästää niin osakkaiden rahoja kuin hermojakin.

Kiinteistöt ovat yksilöitä. Siksi ei kannata tuudittautua siihen, että jos samaan aikaan rakennettu naapuritaloyhtiö ei ole vielä aloittanut putkiremonttia, niin ei meidänkään tarvitse. Naapurissahan on voitu jo vuosia sitten tehdä kuntoarvio ja aloittaa varautuminen korjaushankkeeseen.

Kiinteistön kunnon seuraamisen ohella hallitusten on hyvä miettiä, miten väistämättä eteen tulevat korjaushankkeet rahoitetaan ja kustannukset jaksotetaan. Budjetoinnin pohjana toimii kuntoarvio.

– Monessa taloyhtiössä korjaushankkeen rahoitus on haasteellista ja pientä vastiketta pidetään valitettavan usein osakkaiden keskuudessa hyvänä asiana. Varjopuolena on tällaisissa yhtiöissä se, että remontteja jätetään säästösyistä tekemättä ja korjausvelkaa kertyy, huomauttaa asumisrakentamisen palveluiden yksikön päällikkö Jari Heikkilä Suomen Talokeskus Oy:stä.

– Pitämällä huolta kiinteistön kunnosta osakkaat myös huolehtivat kiinteistön arvonnoususta, toteaa kunnossapito yksikön LVI-tekniikan konsultti Tapio Korkala Suomen Talokeskus Oy:stä.

– Kiinteistön kunnossapidon tulee olla ennakoivaa, eikä ”tulipalojen sammuttelua”. Kiinteistö kostaa aina huonon ylläpidon esimerkiksi vesivuodoilla, Korkala jatkaa.

Kuntoarvio kannattaa tehdä

Hyvän kuvan kiinteistön kunnosta antaa kuntoarvio. Remonttitarpeiden ajankohtaisuutta voi karkeasti arvioida myös ns. teknisten käyttöikien perusteella, mutta näitä ei kannata orjallisesti tuijottaa.

– Esimerkiksi lämmönjakolaitteiston elinkaareksi on arvioitu noin 20 vuotta, mutta laitteistoon voidaan jo aiemminkin joutua vaihtamaan osia. Taloyhtiön kannattaakin alkaa suunnitella hyvissä ajoin laitteiston vaihtamista eikä vasta silloin, kun 20 vuotta on täynnä, Korkala muistuttaa.

Pahimmassa tapauksessa käy niin, että laitteisto rikkoontuu talvipakkasilla ja lämmönjakelu katkeaa. Laitteiston uusimista hankaloittaa tässä tapauksessa se, että suunnitelmaa ja urakkakilpailutusta ei luonnollisestikaan ole tehty.

Kuntoarvio on pohjana, kun hallitus miettii PTS:ää eli pitkän tähtäimen suunnitelmaa eri korjaushankkeille.

– Kuntoarvio on hyvä ohjenuora, kun mietitään, miten tästä eteenpäin ja kuinka turvata kiinteistön arvonnousu, Heikkilä toteaa.

Hankesuunnitteluun panostettava

Kun korjaushanke on edessä lähivuosina, on hyvä selvittää hankesuunnitelman avulla, mitä eri toteutustapavaihtoehtoja on olemassa.

– Lopullisen päätöksen siitä, millä saneerausvaihtoehdolla hanke toteutetaan, tekee taloyhtiö. Suunnittelija ei tätä päätöstä tee, Heikkilä muistuttaa.

– Hankesuunnittelun yhteydessä on hyvä ottaa huomioon myös energiansäästömahdollisuudet sekä tulevaisuudessa lisääntyvät sähköautojen latauspisteet, Korkala sanoo.

– Energiaa säästävät ratkaisut kannattaa selvittää etukäteen ja laskea myös investointikustannukset, Heikkilä huomauttaa.

Taloyhtiön tulee huomioida hankesuunnittelussa myös tulevaisuuden tarpeet, kuten esimerkiksi nopeat kuituyhteydet ja jo mainitut sähköauton latauspisteet.

Isot ja pienetkin hankkeet pitää suunnitella

Talokeskuksessa törmätään monesti siihen, että asiakkaat eivät aina täysin ymmärrä suunnittelun tärkeyttä.

– Usein pitää selittää hallituksille, miksi he eivät voi tilata esimerkiksi lämmönjakolaitteiston uusimista suoraan ilman suunnitelmia. Meitä kuitenkin velvoittavat erilaiset määräykset ja niiden mukaan pitää toimia. Lisäksi hanke tarvitsee aina valvojan, jollaiseksi kaukolämpösuunnittelija sopii mainiosti, Korkala toteaa.

– Suunnittelu on aina yksilöllistä, vaikka kyseessä olisi ryhmäkorjaushanke, Heikkilä huomauttaa.

Isommissa hankkeissa taloyhtiön on järkevää hankkia isännöitsijän ja hallituksen avuksi pätevä projektipäällikkö.

– Projektipäällikkö huolehtii siitä, että suunnittelijat ja tekijät ovat päteviä ja että projekti etenee, Heikkilä kertoo.

– Projektipäällikkö on isännöitsijän ja hallituksen tuki, Korkala jatkaa.

Valvonnan tärkeyttä ei aina ymmärretä

Suunnittelun ohella taloyhtiöissä ei myöskään aina ymmärretä valvonnan tärkeyttä. Isommassa saneeraushankkeessa valvojiksi tarvitaan usean alan ammattilaisia. Linjasaneerauksessa tulee eteen esimerkiksi palokatkotöitä, joihin tarvitaan rakennusteknistä valvontaa.

– Valvonnan pitää olla oikeanlaista ja suunnittelualakohtaista. Harva valvoja hallitsee koko taloteknisen valvonnan sekä huolehtii niiden huolellisesta dokumentoinnista, Heikkilä muistuttaa.

– Yksi henkilö ei riitä yksin valvomaan isojen korjaushankkeiden valvontaa, Korkala jatkaa.

– Esimerkiksi puutteellisesta dokumentaatiosta voi tulla myöhemmin ongelmia esimerkiksi kaksivuotis- ja kymmenvuotistarkastuksissa, Heikkilä muistuttaa lopuksi.

Kun taloyhtiö toteuttaa korjaushankkeet ennakoiden, hyvin suunniteltuna ja toteutettuina, se turvaa kiinteistön arvon säilymisen, eikä kiinteistö pääse aiheuttamaan ylimääräistä harmia.

Hyvänä apuna korjaushankkeen taloteknisessä suunnittelussa ovat esimerkiksi teokset

Lämmitys – Hoito & huolto (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2018)

Ilmastointi – Hoito & huolto (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2018).

Artikkeli Viisas taloyhtiö ennakoi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Siisti lintulauta ei houkuttele rottia

To, 10/10/2019 - 08:38

Kun säät kylmenevät ja maa jäätyy, on oikea aika aloittaa lintujen talviruokinta. Taloyhtiössä asuvan kannattaa kuitenkin muistaa, että lintujen ruokintaan liittyvät käytännöt vaihtelevat taloyhtiöittäin, eikä ruokintaa kannata aloittaa omin luvin. Oikein toteutettuna ruokinnasta voi kuitenkin olla taloyhtiölle enemmän iloa kuin haittaa.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa, että lupa ruokintaan ja ruokintapaikkaan on aina kysyttävä taloyhtiöltä. Taloyhtiöllä on myös oikeus kieltää ruokinta kokonaan.

– Kieltojen taustalla saattaa olla aiempia kokemuksia ruokinnan aiheuttamasta häiriöstä ja epäsiisteydestä, Pynnönen sanoo.

Kieltojen sijaan pelisääntöjä

Kieltämisen sijaan Kristel Pynnönen suosittelee sopimaan lintujen talviruokinnalle säännöt, joita noudattamalla vältytään ongelmilta. Säännöistä tärkein on se, että ruokintapaikkaa ylläpitävä asukas huolehtii ruokintapaikan siisteydestä. Ennalta kannattaa sopia myös se, miten toimitaan, jos ongelmia ilmenee.

– Jo pelkästään ruokintapaikan ja sen ympäristön pitäminen puhtaana ruoan tähteistä, kuten maahan pudonneista siemenistä, ehkäisee suurimman osan mahdollisista ongelmista, Pynnönen sanoo.

Hoidettu ruokintapaikka ei aiheuta rottaongelmaa

Lintujen talviruokinnan kieltäneet taloyhtiöt perustelevat kieltoa usein rottaongelmalla. Rotta on moniruokainen ja löytää helposti ihmisen tuottamaa jätettä ravinnokseen. Jos lintulaudan ympäristö pidetään siistinä, sillä ei ole erityistä merkitystä alueen rottakannalle.

– Taloyhtiössä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka helpot olosuhteet pihamaalla vilistävällä rotalla on ruokailuun kiinteistöllä. Ehjä jäteastia, jonka kansi myös pidetään kiinni, ei houkuttele rottia, Kristel Pynnönen neuvoo.

Jäteastioita täytettäessä ja tyhjennettäessä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, ettei ruokajätettä putoa maahan. Ruokajätettä ei saisi joutua myöskään viemäriin, sillä se puolestaan houkuttelee rottia viemäreihin.

Rottien torjunnan Kristel Pynnönen kehottaa jättämään ammattilaisten tehtäväksi, sillä myrkyttäminen on luvanvaraista toimintaa. Ammattilainen arvioi, onko rottaongelmaa paikallaan lähteä torjumaan myrkytyksin vai turvautumalla erilaisiin loukkuihin.

– Torjuntatoimia suunnitellessa kannattaa harkita yhteistyötä lähialueen muiden taloyhtiöiden kanssa. Rottayhdyskunta ei nimittäin kunnioita tonttien rajoja, Pynnönen sanoo.

 

Artikkeli Siisti lintulauta ei houkuttele rottia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kriisi yllättää aina

Pe, 09/06/2019 - 10:39

Vaikka kriisejä sattuu taloyhtiöissä onneksi harvoin, valveutuneet isännöitsijät ja isännöintiyritykset varautuvat niihinkin. Taloyhtiöiden on hyvä sopia kriisiviestinnästä isännöintiyrityksen kanssa ennen kuin kriisi yllättää.

Sekä isännöintiyritykselle että taloyhtiölle olisi aina hyvä laatia kriisiviestintäsuunnitelma. Suunnittelu lähtee riskien tunnistamisesta. Taloyhtiötä voivat kohdata esimerkiksi tulipalot, luonnonilmiöt tai erilaiset onnettomuudet, kuten jään putoaminen katolta ohikulkijan päähän tai kaatumisonnettomuudet. Aina kriisi ei liity taloyhtiön omaan toimintaan, vaan naapurissa tapahtunut onnettomuus voi vaikuttaa myös muihin taloyhtiöihin tai kaukolämpöverkoston vika jäähdyttää talon paukkupakkasilla.

Taloyhtiössä kriisien tunnistamisesta ja kriisiviestinnän käynnistämisestä vastaavat hallitus ja isännöitsijä. Kriisiviestintäsuunnitelmassa kannattaa eritellä kriisiviestinnän kanavat ja kohderyhmät. Kriisitilanteessa ei ole aikaa miettiä, miten toimitaan.

– Isännöintiliiton jäsenpalveluun kuuluu ohjeistus kriisiviestintäsuunnitelman laatimisesta. Suosittelemme, että jokainen jäsenemme laatisi asiakkailleen kriisiviestintäsuunnitelman, kertoo viestintäpäällikkö Kirsi Salo Isännöintiliitosta.

– Meillä on myös nimetty yhteyshenkilö, johon jäsenet saavat kriisitilanteissa yhteyden asiakaspalvelun kautta, Salo jatkaa.

Taloyhtiöiden yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla, muistuttaa viestintäpäällikkö Kirsi Salo Isännöintiliitosta. Kuva: Jani Mahkonen.

– Taloyhtiöiden hallitusten olisi hyvä sopia isännöitsijän kanssa kriisiviestinnästä, kuten muustakin viestinnästä, eikä vain olettaa, että isännöitsijä hoitaa sen, muistuttaa viestintäpäällikkö Annakaisa Mänttäri Kiinteistöliitosta.

Kriisitilanteessa on hyvä kertoa ainakin perustiedot kriisistä:
  • Mitä on tapahtunut, missä ja milloin?
  • Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty?
  • Onko vielä vaaraa?
  • Mistä ja milloin saa lisätietoja?

– Korostaisin, että taloyhtiössä olisi hyvä pitää yhteystiedot ajan tasalla myös sidosryhmien, kuten naapuritaloyhtiöiden ja vakuutusyhtiön, osalta. Kun kriisitilanne on päällä, ei ole aikaa lähteä selvittämään tietoja, Salo toteaa.

– Muistuttaisin myös, että kriisitilanteissa tulee kunnioittaa ihmisen yksityisyyttä, eikä suin päin mennä esimerkiksi toisen kotiin luvatta tai kuvata henkilöä, joka on onnettomuuden uhri, Mänttäri huomauttaa.

Myös kriisin jälkihoito kannattaa muistaa akuutin tilanteen jälkeen, toteaa viestintäpäällikkö Annakaisa Mänttäri Kiinteistöliitosta. Kuva: Rousi Visions. Muista myös kertoa, kun kriisitilanne on ohi!

Kun kriisitilanne on ohi, tulee asukkaille ja osakkaille kertoa myös tilanteen päättymisestä. Mitä tilanteessa ilmeni ja onko kaikki nyt kunnossa. Kriisin jälkeen isännöitsijän ja hallituksen on hyvä käydä läpi, miten kriisi hoidettiin: mitä tehtiin oikein ja missä on parantamisen varaa.

– Jälkipyykki yleensä unohtuu kriisin jälkeen. Olisi kuitenkin tärkeää kerrata, miten tilanne hoitui ja missä nyt mennään, Mänttäri toteaa.

Huhut ja arvailu pois

Myös huhupuheet voivat aiheuttaa kriisejä taloyhtiöissä. Huhupuheet pitää ottaa vakavasti ja tarkistaa, onko niissä perää. Huhuilta kannattaa katkaista siivet heti ja kertoa avoimesti asioista.

Kriisitilanteessa ei myöskään saa lähteä arvailemaan, vaan on syytä kertoa niin paljon kuin on mahdollista, mitä asiasta tiedetään. Näin estetään huhujen leviäminen.

Jutussa on käytetty lähteinä teoksia Isännöinnin käsikirja 2018 (Kiinteistöalan Kustannus Oy) ja Katastrofin ainekset – Opas taloyhtiön remonttiviestintään (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

Artikkeli Kriisi yllättää aina julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Korvausilmaventtiilin puhdistaminen

To, 09/05/2019 - 14:31

Korvausilmaventtiilin sisäpuolisten osien puhdistus kuuluu sekä painovoimaisessa että koneellisessa ilmanvaihdossa asukkaan vastuulle. Puhdista venttiilit vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilmaventtiili voi löytyä joko seinästä tai ikkunasta. Joissakin tapauksissa raitisilmaventtiili puuttuu asunnosta kokonaan, venttiili on voitu peittää seinästä tai sellaista ei ole lainkaan rakennettu. Tuuletusikkuna ei korvaa raitisilmaventtiiliä. Esimerkiksi tuuletusluukkuun voi asentaa jälkikäteen korvausilmaventtiilin, mikäli asunnosta ei sellaista löydy.

Irrota korvausilmaventtiili ja puhdista se lämpimällä vedellä. Avaa venttiili ja pese kaikki irtoavat osat. Kokoa venttiili takaisin paikoilleen.

Taloyhtiö vastaa ilmanvaihdon suodattimien vaihdosta

Ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen kuuluu taloyhtiön vastuulle. Suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Riittävä vaihtoväli riippuu osin talon sijainnista.

Ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen yhtiön toimesta on järkevää, koska ilmanvaihtojärjestelmä on yhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia.

Mikäli taloyhtiössä on sovittu, että suodattimien vaihto kuuluu osakkaalle, tulisi suodattimet myös muistaa vaihtaa. Sovitut vastuujaot selviävät yhtiöjärjestyksestä.

Ilmansuodattimet on hyvä vaihtaa keväällä ennen katu- ja siitepölyajan alkua. Toinen vaihto on syytä tehdä syksyn aikana, jotta suodattimeen kerääntynyt lika ja pölyt eivät haittaisi ilmanvaihtoa. Silminnähden likaantuneet suodattimet on aina vaihdettava.

Näin vaihdat suodattimen

Raitisilmaventtiilien sisällä on usein vaihdettava suodatin, jonka ulkonäkö riippuu venttiilin mallista. Koska venttiilejä on monenlaisia, myös suodatinvalikoimista löytyy lukuisia eri malleja.

Mikäli käytössä on koneellinen ilmanvaihto, tuloilmakoneen suodattimien vaihtamisesta löytyy kullekin laitetyypille omat ohjeensa talon huoltokirjasta. Ohjeet ovat usein myös ilmanvaihtolaitevalmistajien verkkosivuilla.

Helsingin kiinteistötalkkareiden Sami Kylmäniemi vaihtaa korvausilmaventtiilin suodatinta etutöölöläisessä taloyhtiössä, missä on painovoimainen ilmanvaihto.

Jotta koti pysyy kunnossa, siistinä ja viihtyisänä, siellä on aika ajoin tehtävä pieniä huolto- ja kunnossapitotöitä sekä tarkastuksia.

Kodin huoltotyöt -oppaaseen on koottu kaikki tärkeimmät asukkaan vastuulle kuuluvat huoltotyöt. Oppaassa annetaan selkeät ohjeet huoltotöiden tekemiseen sekä kerrotaan, keneen tulee olla yhteydessä ongelmatilanteissa. Uusi painos on päivitetty vastaamaan uusia kunnossapitovastuutulkintoja. Opasta voit tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta, www.kiinkust.fi.

 

Artikkeli Korvausilmaventtiilin puhdistaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Uudistalon virheistä reklamoitava heti rakennuttajalle

Pe, 08/23/2019 - 14:31

Oletko ostanut tai ostamassa asuntoa uudiskohteesta? Tiedätkö, miten voit vaikuttaa omaan asumiseesi jo ennen kuin pääset muuttamaan uuteen kotiisi? Tai tiedätkö, miten ja milloin reklamoidaan mahdollisista puutteista ja virheistä? Avuksi uuden taloyhtiön osakkaille, hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, asuntosijoittajille, rakennuttajalle ja kiinteistönvälittäjälle on kirjoitettu Koti uudistalosta –opas (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

Viime aikoina on mediassa ollut esillä useitakin ikäviä tapauksia, joissa urakoitsija on tehnyt kesken rakentamisen konkurssin tai rakentamisen laatu ei ole vastannut määräyksiä. Uuden asunnon ostaja voi olla epätietoinen, miten riskeihin voi varautua ja miten ongelmatilanteissa tulisi toimia.

Asunnon ostaminen on yleensä ihmisen suurimpia hankintoja. Asunto saatetaan ostaa esimerkiksi pelkän sijainnin tai upean myyntiesitteen perusteella. Uudiskohteen ostaminen voi olla monen mielestä vaivatonta, sillä remontteja ei heti pitäisi olla tulossa. Myös moni ikäihminen voi muuttaa omakotitalosta uudistaloon, jolloin taloyhtiön käytännöt voivat olla vieraita.

Toiminta ja vastuut selviksi

Totuus paljastuu viimeistään, kun uusi talo otetaan käyttöön. Uudiskohteen uusien osakkaiden on luotava taloyhtiöön hallinto ja yhtiön pelisäännöt, suunniteltava yhtiön talous, tilattava palvelut, tarkastettava itse kiinteistö ja huoneistot rakennuksen valmistumisen jälkeen ja reklamoitava viipymättä rakennuttajalle virheistä ja puutteista. Tämä voi tulla monelle yllätyksenä.

– Uudiskohteen ostajalla pitäisi olla valtava määrä tietoa reklamoinnista ja kaikesta mitä, uudistalossa tulee vastaan. Koska tietoa ei ole, syntyy helposti väärinkäsityksiä osakkaiden ja rakennuttajan sekä mahdollisesti rakennuttajan ja taloyhtiön hallituksen välillä. Pahimmassa tapauksessa väärinkäsityksistä voi kehkeytyä iso riita, jossa on vain häviäjiä, kiteyttää isännöitsijä Hannaleena Kuutilo Walttari Oy:stä. Hän on toinen Koti uudistalosta – osakkaan ja taloyhtiön hallituksen opas kirjoittajista.

Kuutilo sekä Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ovat työssään selvitelleet lukuisia uudistalojen pulmatilanteita. Kokemustensa pohjalta he halusivat kirjoittaa kirjan helpottaakseen kaikkien uudiskohteen osapuolten toimimista ja keskinäistä kommunikaatiota.

Osakkeenomistajien kokous valitsee rakennustyön tarkkailijan

Rakennusaikaisen hallituksen on viivytyksettä kutsuttava koolle osakkeenomistajien kokous, kun vähintään neljäsosa yhtiön asunnoista on myyty. Kokouksen koollekutsuminen on pakollista. Kokouksen tärkein tehtävä on valita rakennustyön tarkkailija ja tilintarkastaja. Ostajien kannattaa ehdottomasti osallistua kokoukseen ja käyttää oikeuttaan valita rakennustyön tarkkailija ja tilintarkastaja. Yksittäisellä ostajalla ei ole ehdotonta oikeutta käyttää omaa valvojaa rakennustyön aikana.

Havaituista puutteista tulee ilmoittaa välittömästi

Rakennusvalvontaviranomaisen loppukatselmusleima ei tarkoita sitä, ettei rakennuksessa olisi asuntokauppalain mukaisia virheitä ja puutteita. Havaituista puutteista tuleekin ilmoittaa välittömästi kirjallisesti asunnon rakennuttajalle.

Kirja ohjeistaa niin osakasta kuin taloyhtiötä kirjaamaan ylös kaikki havaitsemansa virheet vuositarkastukseen mennessä. Jos havaittuja virheitä ilmoitetaan vasta vuositarkastuksen jälkeen, niitä ei lueta rakennusaikana syntyneiksi virheiksi vaan asumisesta aiheutuneiksi, joiden korjaus ei ole enää rakennuttajan vastuulla.

Opas auttaa selviämään

Koti uudistalosta – Osakkaan ja taloyhtiön hallituksen opas kertoo, miten uudistalon hallinto, talous ja palvelut järjestetään ja mikä on rakennuttajan vastuu virheistä ja puutteista. Kirja antaa vastaukset ja selkeät ohjeet muun muassa näihin kysymyksiin:

  • mitä ovat osakkeenostajien kokous ja hallinnon luovutuskokous
  • miten ja milloin uudelle taloyhtiölle valitaan hallitus
  • miten järjestetään taloyhtiön isännöinti, huolto, siivous ja muut palvelut
  • mitä käytännön pelisääntöjä taloyhtiössä tarvitaan
  • mitä asiakirjoja urakoitsijan pitää luovuttaa taloyhtiölle
  • miten lasketaan riittävät vastikkeet ja maksut
  • mitä ovat loppukatselmus, ostajan oma tarkastus ja vuositarkastus
  • mitä ovat rakennusajan vakuus ja rakennusajan jälkeinen vakuus
  • mikä on rakennuttajan vastuu virheistä ja puutteista
  • miten ja milloin tehdään reklamaatio.

Kirjan liitteistä löytyvät huoneiston tarkastusohjeet ostajalle, pöytäkirjamallit tärkeimmistä kokouksista, pihataparakennusohje, malli järjestyssäännöistä sekä lista taloyhtiön tärkeistä asiakirjoista.

Koti uudistalosta -opas selvittää uuden asunnon kauppaan ja uuden taloyhtiön hallinnointiin liittyvät vastuut, käytännöt ja sovellettavan juridiikan.

Oppaassa käydään läpi asuntokaupan jälkeiset käytännön toimenpiteet (mm. hallinnon luovutuskokous, hallituksen järjestäytyminen, taloyhtiön pelisääntöjen laatiminen ja huollon järjestäminen) sekä perusasiat uudiskohteen talouden suunnittelusta ja vastikkeiden ja maksujen määrittämisestä. Lisäksi kerrotaan, mitä ovat rakennusaikainen ja rakennusajan jälkeinen vakuus ja missä vaiheessa ne voidaan vapauttaa tai pidättää.

Rakennuttajan vastuun kannalta uudistalossa keskeinen etappi on asuntokauppalain mukainen vuositarkastus. Opas antaakin ohjeet asunnon ja rakennuksen tarkastamiseen sekä asianmukaiseen ja oikea-aikaiseen reklamointiin.

 

Artikkeli Uudistalon virheistä reklamoitava heti rakennuttajalle julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 8: Kallio lähiseutuineen – takaisin kohti nykyaikaa

Su, 08/18/2019 - 19:40

Helsingin kasvava väestö vyöryi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa myös Pitkänsillan toiselle puolelle, jolloin varsinainen työläiskaupunginosa alkoi muotoutua.

Helsingin jugendaikakauden rakennusbuumia on tässä artikkelisarjassa käyty läpi kaupunginosa kerrallaan. Lähes jokaisen tähän mennessä eteen tulleen kaupunginosan kohdalla on käynyt ilmi, että uusia teollisuusrakennuksia suunniteltiin alueelle, mutta sitten todettiin, että alue pyhitetään kokonaan asunnoille ja liiketiloille. Tehtaat siirrettäköön muualle savupiippuineen.

Pitkänsillan toiselle puolelle tehtaat sitten lopulta todella rakennettiin. Helsingin teollistuminen käynnistyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin alueelle alkoi kohota yhä vain suurempia tehtaita ja konepajoja. Sörnäisiin perustettiin syväsatama, jonne vedettiin junarata. Vuosisadan vaihteeseen mennessä Helsinki oli jo Suomen suurin teollisuuskeskus.

Pitkänsillan toiselle puolelle majoittui myös suurin osa tehtaissa ja konepajoissa töissä käyvästä väestöstä. Valtava asuntotarve johti rakentamisen sääntöjen ohittamiseen, jolloin korttelit rakennettiin täyteen ahtaita puutaloja palovaarasta välittämättä. Rakennukset olivat ilman viemäröintiä ja kadut päällystämättä.

Vasta kulkutautien uhka pakotti kaupungin panostamaan työväestön asuinoloihin. Kallion, Hakaniemen ja Alppiharjun asutus liitettiin asemakaavaan vuosina 1893 ja 1901. Asemakaavan myötä sekä kunnallistekniikka että uusi rakentamisen tapa otetiin käyttöön. Niinpä jugend saapui myös Pitkänsillan taakse niin kivisinä kuin puisinakin rakennuksina.

Sittemmin suurin osa puutaloista väistyi ja tehtaat hiljenivät tai otetiin muuhun käyttöön suuressa kaupunkisaneerauksessa 1950-70-luvuilla. Arkkitehtuurioppaassa kiteytetään hienosti alueen nykyolemus: “Tiiviisti rakennettu pienten asuntojen työläiskaupunginosa on muuttunut nuorekkaaksi ja värikkääksi erilaisten ihmisten ja elämäntapojen yhteisöksi.”

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

 

Tähän päättyy Helsingin jugendrakennuksia käsittelevä juttusarja. Artikkeleiden kirjoittaja ainakin kokee nyt tunnistavansa jugendrakennukset helpommin ja osaa jopa arvailla kuka on ollut rakennuksen suunnittelija.

Arkkitehtuuriopas ja varsinkin jalkautuminen kaupunkiin kiertämään oppaassa mainittuja kohteita ovat olleet hieno matka Helsingin historiaan. Monta kertaa kuvauskierroksilla ihmetteli itsekin, että miten en ole tätäkään rakennusta ennen huomannut? Kaupungilla kävellessä kannattaa todellakin joskus tähyillä hieman ympärilleen ja ylöspäin. Vastaan voi katsoa vaikkapa sammakko, jolla on napa tai kiemurrella mitä taidokkain kasviornamentti.

Pitkänsillan takainen kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Wivi Lönn – naisarkkitehtien esiinmarssi

Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi polyteknillisestä opistosta vuonna 1896 yhtenä ensimmäisistä naisarkkitehdeistä Suomessa. Hänen isänsä oli kuollut tämän ollessa 16-vuotias ja perhe oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Ylioppilastutkinto oli jäänyt sen vuoksi haaveeksi, mutta matemaattisesti lahjas tyttö oli luovinut tiensä Tampereen teollisuuskoulun kautta Helsingin polyteknilliseen opistoon.

Lönn oli ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston ja työskenteli itsenäisesti. Hän oli taitava tilojen ja rakenteiden suunnittelija.

Tilauksia satelikin tukuittain ja monet niistä koskivat koulujen ja päiväkotien suunnittelua. Hän menestyi monissa 1900-luvun alun arkkitehtuurikilpailuissa, erityisesti kotikaupungissaan Tampereella ja myöhemmin Jyväskylässä. Helsingissä hän työskenteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa touteuttaen mm. Uuden ylioppilastalon. Lönnin kynästä on lähtöisin myös Kallion Ebeneser-päiväkoti.

(Arkkitehtuurioppaan lisäksi lähteenä Wikipedia)

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja Explorer eivät välttämättä näytä joitakin pallukoissa olevia kuvakaruselleja oikein.)

Kallion ja sen ympäristön kierros on levittäytynyt tähänastisista laajimmalle, joten pyörä on kelpo kulkupeli tälle reissulle. Google Maps ohjaa ainakin tämänhetkisen Kurvin ja Hämeentien kaaoksen (katutyömaan) ohi, mutta tekee muuten joitain hieman kummallisia ylimääräisiä lenkkejä.

Siltasaari
Siltasaari oli vuosisatojen ajan oikea saari, jota yhdisti mantereeseen kaksi siltaa. Kuvissa näkyvä rakennuskanta valmistui 1910-luvun puoliväliin mennessä ja edustaa näin myöhäisjugendia. Pääosa taloista on työväen rakennuttamia asunto-osakeyhtiöitä. Hakaniementori
Hakaniementori pengerrettiin, tasoitettiin ja kivettiin 1890-luvulla Siltasaaren ja Hakanimen välisen salmen paikalle. Torin laidalle alkoi pian kohota myös jugendrakennuksia, joista on jäljellä vielä muutamia (Haka ja Ahtola) ja tietenkin itse Hakaniemen kauppahalli, joka on tällä hetkellä remontissa.
  • 1 / 6 Ihantola, Viides linja 18
  • 2 / 6 Ylänkö, Viiden linja 12
  • 3 / 6 Kivikallio, Viiden linja 16
  • 4 / 6 Agricola, Agricolankatu 9
  • 5 / 6 Seura, Agricolankatu 11
  • 6 / 6 Unto, Agricolankatu 13
Karhupuisto
Karhupuisto syntyi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa tiukkojen ruutukaava-alueiden niveleen. Se erottui tuolloin puutalovaltaisesta ympäristöstään sitä ympäröivillä korkeilla kivitaloilla, jotka näkyvät kuvissa. Yksi näyttävimmistä on 1907 valmistunut Ihantola. Seuraavana valmistunut Suvanto aloitti tyyllillisesti myöhäisjugendin ja sitä seurasivat Kivikallio, Agricola, Seura ja Unto.Kallion kirjasto, Viides linja 11
Kunnalliselle kirjastolle osoitettiin paikka Kallion asemakaavasta vuonna 1901 yhtenä alueen harvoista julkisista rakennuksista. Kallion kirjasto valmistui Karhupuiston kupeeseen yhtäaikaa Kallion kirkon kanssa. Ebeneser, Helsinginkatu 3-5
Lasten päivähoidon tarpeeseen havahduttiin jo varhain. Helsinkiläinen Hanna Rothman perusti jo 1888 Pohjoismaiden ensimmäisen maksuttoman päivähoidon työläisperheiden lapsille. Lastentarhan oma talo: Ebeneser valmistui 20 vuotta myöhemmin.Alppila
Siuntionkadun puutalot ovat yksi Helsingin säilyneistä puutalokortteleista. Alue sai 1907 asumakaavan ja rakennusmääräyksen, jotka mahdollistivat edullisen asuntorakentamisen työväen tarpeisiin.Työväen asuntomuseo, Kirstinkuja 4
Nykyinen museotalo on kuvaava esimerkki 1900-luvun alun työväenasumisesta. Laadukkaat lausta alkaen vesijohdolla varustetut pienet asunnot, oli tarkoitettu ensisijaisesti kaupungin perheellisille työntekijöille.Puu-Vallila
Puu-Vallila, aikaisemmin Vanha Vallila syntyi komiteamietintönä 1907, jossa pohdittiin ratkaisuja työväen kasvavaan asuntopulaan. Se on ensimmäinen kaupungin reunamille suunnitelmallisesti kaavoitettu, puutarhakaupunkiaatetta seurannut työväen asuinalue. Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimala, Kaasutehtaankatu 1
Helsinki kasvoi nopeasti vuoden 1910 tienoilla ja kunnallistekniikka uudenaikaistui. Kasvavaan energiatarpeeseen rakennettiin Suvilahden voimalaitos. Kansallisromanttiikka on Suvilahdessa vaihtunut kansainvälisyyttä ja nykyaikaa heijastelevaan rationalismiin. Sähkövoimalan esikuvia onkin mm. ieniläinen art nouveau.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

var slides = document.querySelectorAll('#BOcarousel .BOdia'); var currentSlide = 0; var slideInterval = setInterval(nextSlide,3000); function nextSlide() { slides[currentSlide].className = 'BOdia'; currentSlide = (currentSlide+1)%slides.length; slides[currentSlide].className = 'BOdia showing'; } Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 8 Kesäkisan palkintoina arvotaan kaikkien vastanneiden kesken:
1. K-ketjun 100 euron lahjakortti
2. Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €) Paketti sisältää seuraavat kirjat: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2019 – osakkaalle ja asukkaalle, Kodin huoltotyöt – Asukkaan opas, Osakkaan remontit taloyhtiössä sekä Taloyhtiön hyvä hallintotapa – Suositus 2016.

Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä löytyy tällainen murjottava aurinko?*
    • Ihantola
    • Ahtola
    • Haka
    • Suvilahden kaasukello
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 40) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [40, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 8: Kallio lähiseutuineen – takaisin kohti nykyaikaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 7: Töölö – luonnonmukaisen asemakaavan esiinmarssi

Ke, 08/07/2019 - 11:25

Töölön kierros on pieni ja kompakti, johtuen alueen pienemmästä jugendrakennustiheydestä. Alueelle osuu silti yksi merkittävämmistä jugendin mestariteoksista nimittäin Kansallismuseo.

Arkkitehti Lars Sonck oli kiivas luonnonmukaisen asemakaavan puolestapuhuja. Hänen mielestään pääasiassa insinöörien käsissä ollut asemakaavoitus edusti vandalismia, joka levitti kaupunkeihin ympäristön ominaislaadusta ja maastonmuodoista piittaamatonta arkkitehtuuria. Puhumattakaan siitä, että vielä räjäyteltiin tieltä kallioita ja muita luonnonelementtejä.

Sonckin väsymätön manifestointi johti Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun järjestämiseen vuosina 1899-1900. Suunnittelun kohteeksi päätyi tuolloin vielä kallioinen, viljelypalstojen, työläisasutuksen ja pienteollisuuden täyttämä Töölö.

Kilpailun jälkeen kaavasuunnittelu annettiin lopulta Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin tehtäväksi. Töölön asemakaava vahvistettiin vuonna 1906 ja sitä voidaan pitää Suomen ensimmäisenä jugendasemakaavana. Jokainen voikin hieman katsella ympärilleen omalla asuialueellaan ja pohtia, miltä kaikki näyttäisi, jos tätä luonnonmukaisuuden korostamisen tuomaa ajattelutavan muutosta ei asemakaavoitusmetodeissa olisi ollut ollenkaan.

Arkkitehtuurioppaassa mainitaan, että “vierailijan on helppo kadottaa suuntavaistonsa Etu-Töölössä”, koska korttelit ovat erikokoisia ja kadut paikoin lyhyitä, mutkittelevia ja kapeahkoja. Risteyksestä voi avautua aivan odottamaton näkymä.

On pakko myöntää, että tämä pitää paikkansa. Jos Etu-Töölössä ei liiku säännöllisesti, menee kulloiseenkin käynnin kohteena olevaan rakennukseen suunnistaminen turhan usein etsimiseksi. Suoraviivaisella asemakaavalla on siis edelleen paikkansa ja hyötynsä kaupunkisuunnittelussa “luonnollisempien” kaavojen seassa.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Töölön kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Sigurd Frosterus – ei sääntöä ilman poikkeusta jugendarkkitehtien riveissä

“Frosteruksen arkkitehtuurista on turha etsiä keskiaikaviitteitä, linnantornien jäljitelmiä ja luonnonkivellä herkuttelua. Hän oli suomalaisen arkkitehtuurin kiihkein rationalisti ja kansallisromanttisen jugendin kriitikko”, kertoo arkkitehtuuriopas. Hänen mielestään vuosisadan alun uusi arkkitehtuuri oli “tyylitöntä arkaismia”. Töölössä hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat mm. Töölönkatu 7, jossa hän itsekin asui sekä Museokatu 3.

Myös Frosterus osallistui Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, ja haki siihen puhtia työskentelemällä neljä kuukautta Weimarissa Henry van de Velden toimistossa. Hänen “teräs-järki -tyyliä” edustava ehdotuksensa kuitenkin hävisi “kansallisromanttiselle kivikolossille”, kuten hän oli itse asian ilmaissut lopputulosta kritisoidessaan.

Frosterus on selkeästi taitekohdan arkkitehti, joka ei ole koskaan kokenut jugendia tai ainakaan sen suomalaista kansallisromanttista versiota omakseen. Uutta suuntausta edustavat henkilöt saavat usein huutaa tuuleen kauan, ennen kuin isot rattaat lähtevät pyörimään ja ympäröivä yhteiskunta naksahtaa paikoilleen seuraavaan vaiheeseen. Frosteruksen merkittävin työ on Stockmannin tavaratalo, joka ei edusta jugendia.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Endge ja Explorer eivät välttämättä näytä pallukoissa olevia kuvakaruselleja oikein.)

Töölön jugendrakennukset keskittyvät Etu-Töölön alueelle. Kaupunginosan rakennuksille on arkkitehtuurioppaan mukaan tyypillistä runsas koristelu, mutta joukkoon mahtuu myös poikkeuksia.

Kotirinne, Nervanderinkatu 1 - Pohjoinen Rautatienkatu 11
Kotirinne on esimerkki säntillisemmästä myöhäisjugendista, jossa erilaisia ikkunatyyppejä on enää muutama ja kerrokset ovat lähes identtiset. Varhaisjugendista muistuttaa vain ensimmäisen kerroksen luonnonkivi ja julkisvun epäsymmetrisyys. Oiva, Nervanderinkatu 11
Oivan pelikaaniaiheinen koriste mainitaan arkkitehtuurioppaassa, mutta se ei kyllä ihan heti osu silmään. Tämän taloyhtiön erikoisuus oli Helsingin ensimmäinen keskuskeittiö, joka sijaitsi piharakennuksessa. Tunturinkadun kortteli
Tässä jugendrakennusryppäässä Tunturinkulma edustaa wieniläisvaikutteista jugendia. Muut rakennukset ovat arkkitehti Emil Svenssonin suunnittelemia. Tunturikatu 3 ja 5 ovat pelkistetympiä, mutta Tunturikatu 1 loistaa upean koristeellisilla parvekkeilla ja varsinainen ornamentiikan huipentuma on Kansanvalisstusseuran talo, jota kannattaa käydä katsomassa ihan omin silmin.Töölönkatu 7
Jugendarkkitehtuurin kapinallisen Sigurd Frosteruksen rationaalista jugendia edustava Töölönkatu 7 on varhaisin Kansallismuseon ympärsistöön nousseista 1910-luvun vaihteen rakennuksista. Museokatu 3
Myös tämä on Sigurd Frosteruksen suunnittelema. Arkkitehtuurioppaan mukaan hänen suunnittelunsa lähtökohta on harkittu kokonaisidea, jolle koristeet ja muut yksityiskohdat ovat alisteisia. Kansallismuseon naapureina Frosteruksen rakennukset loivat uudenlaista kaupunkikuvaa ja osoittivat uutta suuntaa suomalaiselle arkkitehtuurille.Ostrobotnian talo, Töölönkatu 3 - Museokatu 10
Töölön jugendrakennuksista on välillä vaikea sanoa, ovatko ne enää edes jugendia. Tässä niistä yksi. Arkkitehtuurioppaan mukaan jugendaikakauden jatkajaksi tämän tunnistaa esim. punagraniitin harkitusta käytöstä osana julkisivujen sommittelua.Kansallismuseo, Mannerheimintie 34
Mahtipontisesti koristeltu, linnamainen Kansallismuseo on yksi Helsingin jugendin mestariteoksista ja sellaisenaan hyvin tyypillinen arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen tuotos.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 7 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Tällä kertaa kuva on samalla suora vastaus, jos vain keksit miten. Mistä Töölön rakennuksesta koriste nyt siis löytyy?*
    • Kotirinne
    • Tunturikatu 1
    • Ostrobotnian talo
    • Töölönkatu 7
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 37) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [37, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 7: Töölö – luonnonmukaisen asemakaavan esiinmarssi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 6: Kruununhaka – Helsingin alkuperäinen ydin

To, 08/01/2019 - 13:54

Kruununhaka on Helsingin todellinen keskus – onhan se myös kaupungin vanhin kaupunginosa. Rakennuskannan muuttuminen puisesta kiviseksi koski tosin paljolti myös Kruununhakaa.

Venäjän keisari Aleksanteri I korotti Helsingin vuonna 1812 Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kruununhaan eteläosaa hallitsee edelleen arkkitehti C.L. Engelin luoma empirekeskusta.

Helsingin rakentumista puolestaan ohjasi J. A. Ehrenströmin vuonna 1817 laatima asemakaava, joka perustui suorakaiteen muotoisiin kortteleihin. Kruununhaan uudistuminen käynnistyi 1800-luvun lopun kaupungin kasvun myötä. Osittain vaikea maasto pakotti arkkitehdit luoviin ratkaisuihin rakennusten suunnittelun suhteen, ja kuten aikaisemmissa artikkeleissa on käynyt ilmi, oli luonnonmuotojen mukaileminen suoran asemakaavan noudattamisen sijaan myös yksi jugendin ihanteista.

Kruununhaka on mukava vierailukohde ja jugendrakennukset ovat sopivan matkan päässä toisistaan. Helsingin yliopiston entiselle opiskelijalle kierros voi myös olla nostalginen elämys. Kruununhaassa on sentään koko yliopiston keskustakampus lukuisine rakennuksineen, joiden väliä on tullut juostua luennolta toiselle ja kirjastoon monet kerrat.

Alla on kierros pelkistettynä Google Mapsissä. Hyvä päätös kierrokselle on lounastaa vaikkapa Belgessä, joka on siksi merkattu reitille. Näin kuuhunastumisen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi voi lounaan ohessa lueskella mm. Tintti päämääränä kuu ja Tintti kuun kamaralla sarjakuva-albumeja, joita löytyy Belgestä useampia.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Pelkistetty Kruununhaan kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Heikki Kaartinen – rakennusmestareiden merkittävä panos Helsingin suunnittelussa

Helsingin nykyisin merkittäviksi arvotettujen kaupunkiympäristöjen luominen oli aikoinaan eri ammattikuntien yhteistyötä. Arkkitehtien rinnalla kantoivat kortensa kekoon myös rakennusmestarit niin rakennuttajina, rakentajina kuin suunnittelijoinakin. 1900-luvun alkupuolella rakennusmestarit vastasivat yli puolesta Helsinkiin suunnitelluista asuinrakennuksista.

Yksi näistä merkittävistä rakennusmestareista oli Heikki Kaartinen. Kruununhaassa hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat selkeälinjaiset Kalervo ja Suomela. Kaartinen oli monipuolinen lahjakkuus, jonka tie rakennusmestariksi kävi puusepän- ja rakennusmestarinopintojen kautta. Lisäopia hän haki rakennuspiirtäjänä Usko Nyström-Petrelius-Penttinen arkkitehtitoimistosta.

Kaartinen perusti oman toimistonsa jo 1901. Hän toimi sekä rakennustyömaiden arvostettuna rakennusmestarina että arkkitehti Lars Sonckin avustajana. Hänen laaja tuotantonsa suunnittelijana kattaa yli 50 asuntoyhtiötä sekä lukuisia tehdas-, liike- ja muita julkisia rakennuksia. Hän toimi myös Rakentajain kustannuksessa sekä Rakennustaito-lehdessä.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja Explorer eivät välttämättä osaa näyttää kuvakaruselleja oikein.)

Tämänkertaisella kierroksella nautiskellaan suurista kuvista. Huomioithan, että yhdessä pallukassa on aina kuvattuna useampi rakennus. Tosin Kruununhaassa on muutama niin upea rakennus, että ne ansaitsivat ihan oman kuvakarusellinsa tähän karttaan.

Oikokatu
Oikokatu tuo esiin jugendaikakaudella ihaillun keskiajan kaupunkien tunnelman. Näistä Oikokatu 5 erottuu soikeilla ikkunoillaan edukseen ja Walon herkät koristeaiheet kiinnittävät huomion. Kristianinkatu
Kristianinkadun pohjoislaidalta löytyy mukava kattaus jugendrakennuksia. Kristianinkatu 17 hohtaa upeana selvästikin hiljattain tehdyn julkisivuremontin jäljiltä. Kristianinkatu 7:ssä huomion herättää upea räystäslista, 5:ssa erityisesti rakennuksen edustan pieni piha sekä 1:ssä puolustustornimainen kulmatorni. Liisanpuistikko
Liisanpuistikko on Kruununhaan ainoa vanha puisto, joka on nyttemmin palautettu 1890-luvun tyyliä myötäilevään asuunsa. Puistoa reunustaa edustava 1900-luvun alun kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Linnamainen Elisabeth, puolipyöreillä muodoilla mutkitteleva Suomela sekä skotlantilaisvaikutteinen Donnerin talo. Liisankatu
Monimuotoisesta As Oy Kalliopohjasta kertoo yksi kuva vain ripauksen ja sama koskee Liisankatu 11. Kalervo edustaa suoralinjaisempaa myöhäisjugendia. Karjalaisten talon tilasi alun perin yliopiston Karjalainen osakunta. Wilkmanin talo puolestaan erottuu muista tummana ja kultakoristeltuna.Liisankatu 23
Myöhäisjugendia edustava suoralinjainen Liisankatu 23 kiinnittää huomion kulmatornilla ja siihen kuuluvalla parvekkeella. Myöhäisjugendia edustavissa julkisivussa ikkunakoko vaihtelee huonejaon mukaisesti. Rauhankatu 10, 11 ja 13
Piparkakkutaloa muistuttava Helios, Rauhankatu 13:ssa edustaa siirtymää jugendiin. Siinä on paljon myös uusgoottilaisia piirteitä. Nro 11:ssä jugendista musituttaa lähinnä kulmatorni ja sisäänkäyntien luonnonkiviholvit. Pelkistynyt ulkoasu syntyi sodanjälkeisessä korjauksessa. Nro 10 on tyyliltään enemmän keskieurooppalaista art nouveauta.Meritullinkatu 15
Itämaisvaikutteinen Meritullinkatu 15 kuuluu myös niihin rakennuksiin, joiden julkisivun koristelu karsittiin sodanjälkeisissä korjauksissa lähes olemattomiin. Sisäänkäynti on kylläkin näkemisen arvoinen edelleen. Städet ja Meritullinkatu 12A
Mielikuvituksekkaan arkkkitehti Usko Nyströmin taidonnäyte Städet (Alasin) ansaitsee useamman kuvan. Städetiä vastapäätä sijaitsee kauniisti koristeltu Meritullinkatu 12A, joka sekin on hienoa katseltavaa. Pohjoisranta 10
Arkkitehtuurioppaan mukaan Pohjoisranta 10 on valittu yleisöäänestyksessä Helsingin halutuimmaksi asuinpaikaksi. Se on upea näyte varhaisjugendista, jossa 1800-luvun lopun kertaustyylit yhtyvät uuden tyylin kasviaiheisiin ja linnantorneihin.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 6 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Minkä rakennuksen ikkunan yläosassa nämä kultaiset tiput vilistävät?*
    • Elisabeth
    • Wilkmanin talo
    • Pohjoisranta 10
    • Städet
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 34) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [34, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 6: Kruununhaka – Helsingin alkuperäinen ydin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 5: Kamppi-Punavuori -maraton

Ke, 07/24/2019 - 09:38

Kamppi ja Punavuori ovat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Kaupungin kasvun aiheuttamat paineet kohdistuivat myös tänne.

Kamppi-Punavuori -alue tunnetaan ehkä parhaiten Ruttopuistosta, jonne haudattiin vuoden 1710 ruttoepidemian jälkeen yli tuhat taudin uhria. Kampin alue oli tuolloin vielä metsäistä ja asumatonta ja siellä sijaitsi lähinnä helsinkiläisten peltoja ja puutarhaviljelmiä. Kluuvilahden täyttämisen käynnistyminen 1800-luvulla aloitti kaupunkiasutuksen leviämisen myös Kamppiin.

1800-luvun lopun asuntopaineessa alueen puutaloja puretiin ja tilalle tuli neli- viisikerroksisia kivitaloja. Arkkitehtuurioppaan mukaan alueen rakennuksista noin neljäsosa on rakennettu vuosina 1895-1915.

Arkkitehtuurikierroksemme noudattelevat Helsingin jugend – arkkitehtuurioppaan aluejakoa. Kamppi-Punavuori alueelle on merkattu varsin paljon nähtävää, joten sen vuoksi tämänkertainen kierros on pitkä. Google Mapsin reitteihin se on merkattu kahdessa osassa.

Suunnistaminen rakennukselta toiselle oli paikoin hitaampaa ja syitä voi aina tietenkin etsiä hajallaan olevista kohteista tai vaikka siitä, että ollaan kauttaaltaan korkeiden talojen ydinkeskustassa. Välillä jugendrakennus on korttelin ainoa vanha talo modernien talojen puristuksessa.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Kampin osio Google Mapsissä Punavuoren osio Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Gustaf Estlander – lahjakas ihminen menestyy usein kaikessa, johon ryhtyy

Gustaf Estlanderin arkkitehdin ura on lyhyt ja hän omisti sen kokonaan asuinkerrostalojen suunnitteluun. Helsingin jugendin kiihkeimpänä viisvuotiskautana 1903-1907 hän suunnitteli kaupunkiin parikymmentä kerrostaloa, joista osa on valtavia linnoitusmaisia kolosseja. Hänen kädenjälkeään ovat mm. Kampissa Huvilinna, Bulevardi 11 ja Albertinkatu 17-19. Hän oli usein myös suunnittelemiensa talojen rakennuttaja ja osaomistaja.

Kun Estlander valmistui arkkitehdiksi 1898, voitti hän samana vuonna pikaluistelun Euroopan mestaruuden. Hän oli myös intohimoinen purjehtija. Tämä sai hänet luopumaan arkkitehdin urasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ja muuttamaan Saksaan. Siellä hän keskittyi ainoastaan venesuunnitteluun ja saavutti siinä maailmanmaineen.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Kampin ja Punavuoren jugendrakennukset ovat levittäytyneet sen verran laajalle, että tämänkertaista karttaa voi olla vaikeampi lukea. Kohteista on jätetty pois Oma (Fredrikinkatu 18), koska se oli kauttaaltaan huputettu remontin vuoksi. Lisäksi tältä kartalta puuttuu Uusi Ylioppilastalo (Mannerheimintie 5). Arkkitehtuurioppaassa se on listattu ns. Helsingin jugendin mestariteokseksi ja ne esittelemme toisaalla.

Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29
Entinen Polyteknillisen opiston ylioppilaskunnan talo vaikuttaa uudempien rakennusten keskellä kuin niiden väliin puristuneelta linnalta. Aikanaan rakennus herätti paljon ihastusta: "Täynnä ideoita, aatteita, kuin nuorison mieli, on tämän talon joka jäsen." Hietalahden kauppahalli, Hietalahdentori
Kaupungin rakennuttamat kauppahallit olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun uusi rakennustyyppi, joilla pyrittiin edistämään elintarvikehygieniaa. Hietalahden kauppahalli on Helsingin toiseksi vanhin. Kun halli valmistui, kiellettiin kaiken muun paitsi kalan myynti Hietalahden torilla.Falken, Bulevardi 30 - Albertinkatu 23
Falkenin eteläeuroopplaisiin kertaustyyleihin viittaava sävy ei kokonaisuutena tehnyt vaikutusta Suomen jugendarkkitehteihin muutoin, kuin kulmatornierkkerin ja alimman kerroksen luonnonkivielementtien osalta. Rakennus onkin ensimmäinen, jonka koristeaiheissa on käytetty suomalaista vuolukiveä.Huvilinna, Bulevardi 19 ja 17
Huvilinna on kahden talon pari, josta toinen osa on tällä hetkellä remontin vuoksi huputettu. Näyttävän rakennuksen julkisivun monimuotoisuus laimeni hieman, kun osa parvekkeista muutettiin myöhemmin sisätiloiksi.Sanmarkin talo, Bulevardi 13
Sanmarkin talo on yksi monista vihreäpintaisista rakennuksista tällä alueella. Hauskat kyyristelevät hahmot kannattelemassa pilastereita tuovat mieleen Kasarmitorin Lääkärien talon koristeet.Bulevardi 11
Rakennuksen julkisivussa näkyy kansallisromantiikan tarve luoda kodikkaita sisätiloja, jotka välittyvät julkisivukäsittelyn kautta ulos.Fredrikinkatu 35, 22 ja 20
Kolmen rakennuksen vihreiden sävyjen värisuora tarjoaa läpileikkauksen jugendin alkuvuosiin. Numeroissa 20 ja 22 asunnot olivat varsin pieniä, mikä selittynee talojen sijainnilla työläiskaupunginosassa.Albertinkatu 17-19
Tämä koko korttelin pituinen jättiläinen rakennus näyttää koostuvan pienemmistä osista, koska sekä sen päädyt että keskiosa työntyvät katulinjasta esiin.Cygnaeuksen koulu, Ratakatu 8
Helsingin ensimmäisen kaupunginarkkitehdin Karl Hård af Segerstadin virkamiestyönä toteuttama koulu edustaa voimakasotteista, ruotsalaisvaikutteista myöhäisjugendia.Johanneksenpuisto, Johanneksentie 4
Asunto-osakeyhtiö Johanneksenpuiston ylenpalttinen koristeellisuus tekee siitä eksoottisen ilmestyksen Helsingin jugendin joukossa. Koristekenttien muodot on sommiteltu rappauksen sisään upotetuilla luonnonkivipaloilla, joiden määräksi arvioitiin julkisivuremontin yhteydessä n. 5000.Otava, Uudenmaankatu 8-12
Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitalo on harvoja Helsingin keskustan rakennuksia, jotka ovat yhä rakennuttajansa omistuksessa ja alkuperäisessä käytössä.Taos, Bulevardi 3
Asuin- ja liiketalo Taos vuodelta 1912 edustaa siirtymää kohti suoraviivaisempaa arkkitehtuuria. Sen välipohjissa käytettiin uudenaikaisia teräsbetonirakenteita.Yrjönkatu Simonkadulta Kalevankadulle
Käyntiä Simonkadulta Yrjönkadulle reunustavat kaksi punertavaksi rapattua jugendrakennusta. Tämän kuvan taustalla Yrjönkatu kääntyy vasemmalle ja päädyssä näkyy toisen merkittävän jugendrakennuksen, Kyllikin takaosa.Kyllikki
Kalevalassa Kyllikki oli Lemminkäisen iloinen ja tanssinhaluinen vaimo, joten hänen mukaansa nimetty rakennus ilmentää tätä eloisuttaa koristelullaan. Kyllikki jatkuu tontin läpi Yrjönkadulle, jossa on rakennuksen keskiaikaisvaikutteinen pihajulkisivu. Kyllikin naapuritalot ovat myös mainitsemisen arvoisia, kuten esim. kauniinvihreä Yksitoista.Klio, Annanaktu 19 - Lönnrotinkatu 7
Klion (1905) suunnittelun tavoitteena oli rakentaa uudenaikainen kivitalo. Siihen siältyi hissi ja asunnoissa oli parkettilattia, kaakeliuunit, vesijohto, WC, kylpyhuone vedenlämmittimineen, sähkövalo ja soittokello.Lapi, Lapinlahdenkatu 1 a
Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa rakennuksessa on alkuperäinen tiilikatto. Alkuperäisessä asussa on säilynyt myös julkisivu monimuotoisine ikkunoineen. Katutasossa toimi sisätiloiltaan suojeltu Joutsen-apteekki aina vuoteen 2018 asti.Kampinlinna, Lapinlahdenkatu 19 - Lapinrinne 4
Nimänsä mukaisesti linnamainen rakennus kiinnittää huomion erikoisilla kulmaparvekkeilla sekä Lapinlahdenkadun puolella olevilla vesikatolle asti jatkuvilla erkkereillä.Synagoga, Malminkatu 26
1906 valmistuneen pyhäkön ulkoarkkitehtuurissa on käytetty Keski-Euroopassa yleistä kertaustyylejä soveltavaa synagogatyyppiä, jolle on ominaista pyörökaarityylin mukainen julkisivun jäseltely. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.Raide, Malminkatu 40 - Eteläinen Rautatienkatu 18
Helsingin asuntopula 1800-1900-lukujen vaihteessa sai myös työläiset perustamaan asunto-osakeyhtiöitä. As Oy Raide syntyi nimensä mukaisesti rautatieläisten voimin.Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16
1800-1900-lukujen vaihteen kiivas kasvu tarkoitti myös sairaanhoitopaikkojen puutetta ja tilanahtautta. Marian sairaala oli Helsingin ensimmäinen kunnallinen sairaala. Se on perustettu 1886 ja sitä kehitettiin edelleen 1990-luvun alussa.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 5 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä Kampin tai Punavuoren rakennuksesta tämä koriste löytyy?*
    • Hietalahden kauppahalli
    • Falken
    • Vanha Poli
    • Kyllikki
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 31) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [31, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 5: Kamppi-Punavuori -maraton julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu

Ke, 07/17/2019 - 08:00

Eiran ohella Ullanlinna on toinen kivisten katujen ja vehreiden, suurten puiden kaupunginosa.

Ullanlinna on saanut nimensä kunningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimetystä pienestä linnoituksesta. Tähtitorninvuoren ympäristöä kutsuttiin 1770-luvulta alkaen Ulriikaporin seuduksi kyseisen linnoituksen vuoksi.

Alue alkoi rakentua hiljalleen vasta 1850-luvulla, johtuen Kaivopuistossa sijainneen kylpylän tuomasta vetovoimasta. Kapunginosaa halkoo Tehtaankatu, ja kuten nimikin kertoo, oli osa alueesta tarkoitus varata tehtaille. Asuinalueille kulkeutuvien tehdassavujen pelko sai suunnittelijat kuitenkin muuttamaan mielensä. Suurelta osin Ullanlinna rakennettiin 1900-luvun alussa ja se on myös säilynyt pitkälti tässä asussaan.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Ullanlinnan kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Arkkitehtuuri- ja käytännöllinen Rakennustoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilä

Helsingin jugendin kokonaiskuvaan voimakkaasti vaikuttanut Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen ja Viljo Penttilän arkkitehtitoimisto suunnitteli kaikkiaan 18 asuinkerrostaloa. Monipuolinen käytännöllisyys yhdistyi vahvaan yksilölliseen muotokieleen. Ullanlinnassa toimiston tekemiä rakennuksia on mm. Schalinin talo.

Toimiston keulahahmo oli epäilemättä Usko Nyström (Ullanlinnassa hän on suunnitellut mm. Kointähden), jonka “piirtäjänlahjat sekä originelli persoonallisuus suodattuivat toimiston arkkitehtuuriin ja opetustyön kautta myös laajemmin suomalaiseen arkkitehtikuntaan”, kertoo arkkitehtuuriopas.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Eira-Maja, Kointähti, Villa Ulrika, Tammi… Jugendin yksi hyvä puoli oli, että rakennuksia oli tapana nimetä ja nimi myös laitettiin rakennukseen näkyvästi esille. Ullanlinnassa suunnistus onnistuu periaatteessa pelkästään kirjoittamalla paperille rakennusten nimet sekä muutaman kadunnimen viitteeksi.

Kilohailin kortteli
Alun perin useasta talosta muodostunut taloyhtiö Familje Byggnads Ab ihastuttavine sisäpihoineen sijaitsee ns. Kilohailin korttelissa. Korttelin näyttävimpiä rakennuksia ovat mm. Mielikki ja Fenix. Eira-Maja 4-6 & 8-10
Eira-Maja on kahdessa osassa rakennettu ja kahden eri suunnittelijan piirrustuksin toteutettu. Kuvassa on Kapteeninkatu 8-10 kulma, joka on rakennusmestari Paavo Björklinin käsialaa. Lähistöllä on myös muita näyttäviä rakennuksia, kuten Ilmola ja Rannikko.Tehtaankadun koulu, Tehtaankatu 15-17
Tehtaankadun koulu rakennettiin vuonna 1908 ja on alusta alkaen toiminut kouluna. Silloinen kansakoulu on nyt ala-aste.Koivu, Tehtaankatu 19
Tehtaankadun koulun naapurissa sijaitsee asuintalo Koivu, jonka Olavinlinnan mieleen tuova torni kiinnittää kulkijan huomion. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Kapteeninpuistikko
Tällaisia pikkupuistoja oli tapana rakentaa sovittamaan ruutukaavan suorakulmaisia katuverkkoja toisiinsa. Kapteeninkadun puiston syntyä edesauttoivat myös asukkaiden aktiivisuus ja keskustelu puistojen vähäisyydestä Helsingissä.Schalinin talo, Kapteeninkatu 11 - Tehtaankatu 9
Talon omistaja, sokea musiikkikauppias Herman Schalin osallistui itse talon suunnitteluun ja sen koristekuviot tehtiin vaivoja säästämättä hänen toiveiden mukaisiksi. - Marikit Taylor Selaimesi ei tue videotoimintoa. Tehtaankatu
Tehtaankatu tarjoaa Neitsytpolun ja Kapteeninkadun välillä yhtenäisen ja viehättävän jugendnäkymän. Nämä rakennukset on nimetty näkyvästi ja ovat siksi helppo löytää alueelta.Puistola ja Sampsa, Tehtaankatu 5-7
Vastapäätä Tehtaankadun jugendrypästä sijaitsevat monumentaaliset Puistola ja Sampsa, joilla on yhteinen ja harvinainen, kadulle avautuva etupiha.Kointähti, Pietarinkatu 9
Kointähti eli aamutaivaalla loistava Venus on samaa nimeä kantavan rakennuksen erottuvin osa. Lisäksi ylhäällä julkisivussa on toinen erikoinen koristeaihe: maapallo.Suvantola, Neitsytpolku 7 - Pietarinkatu 5
Suvantolan perustajat ja moni asukaskin olivat normaalilyseon opettajia. Talon on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Villojen kortteli
Tässä korttelissa on kolme Gustav Estlanderin suunnittelemaa asuintaloa, joista Villa Ulrika on linnamaisin ja jyhkein. Korttelin neljäs rakennus on pelkistetympi, mutta huomiota kannattaa kiinnittää monimuotoiseen tiilimuuraukseen.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 4 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä Ullanlinnan rakennuksesta tämä koriste löytyy?*
    • Koivu
    • Schalinin talo
    • Eira-Maja
    • Kointähti
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 28) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [28, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä

Ke, 07/10/2019 - 08:00

Nyt on paras vuodenaika käväistä Helsingin puutarha- ja huvilakaupunginosassa: Eirassa. Se rakentui vasta 1900-luvun alussa ja edustaa näin ollen myöhäisjugendia.

Tiesitkö mitä nimi Eira tarkoittaa? Noh, Eira oli aluksi ainoastaan alueen yhden rakennuksen nimi, nimittäin Eiran sairaalan. Kansallismielisessä hurmoksessa oli luontevaa poimia sairaalalle nimeksi Eira, koska nimi juontaa juurensa skandinaavisesta mytologiasta, jossa Eir oli parantamisen ja lääkintätaidon jumalatar. Sairaalan myötä nimi vakiintui pikkuhiljaa koko kaupunginosan nimeksi.

Eira oli 1900-luvun alkuun asti lähes rakentamaton, kallioinen alue merenrannalla. Alueen asemakaavaehdotuksen laatineisiin arkkitehteihin Bertel Jungiin, Armas Lindgreniin ja erityisesti Lars Sonckiin vaikutti syvästi itävaltalaisen Camillo Sitten ajatukset puutarhakaupungeista ja luonnonmukaisesta asemakaavasta ja hyvä niin, koska tuloksista saadaan nauttia nyt rehevässä ja mutkittelevien katujen Eirassa.

Kaupunginosassa on itse asiassa kaksi osaa: rehevä huvilakaupunki sekä ruutukaavaa selkeämmin mukaileva alue. Eiran vehreys tosin on läsnä myös näissä suoraviivaisemmissa kortteleissa, nimittäin ihastuttavilla sisäpihoilla.

Varaa siis hieman enemmän aikaa, jos lähdet kierrokselle Eiraan, koska viihtyisät puistot pakottavat istahtamaan hetkeksi ja kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Eiran kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Puutarhakaupungin ja luonnonmukaisen asemakaavan puolesta: Lars Sonck

Sonck kuuluu Gesellius-Lindgren-Saarinen -kolmikon ohella myös uuden suomalaisen arkkitehtuurin tienraivaajiin. Hän oli kaupunkisuunnittelija sekä useiden merkittävien julkisten rakennusten suunnittelija ja ohjasi näin jugendin kehitystä Suomessa.

Hän vakuuttui itävaltalaisen kaupunkisuunnittelija Camillo Sitten ajatuksista ja ryhtyi taisteluun suoraviivaista, ympäristöstä ja maastonmuodoista piittaamatonta asemakaavasuunnittelua vastaan.

Lars Sonck oli arkkitehtuurioppaan mukaan “suuri ja pidetty persoonallisuus, vannoutunut poikamies ja Helsingin keskustan ravintoloiden vakioasiakas, jonka uran huippuhetket osuivat jugendin eri vaiheisiin.”

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Tällä kierroksella on paljon kokonaisia katuja tai alueita, joissa voi käydä ihastelemassa jugendrakennuksia, joten yksittäisiä rakennuksia on nostettu esiin melko vähän. Toisaalta tämä voi helpottaa alempana olevaan kisakysymykseen vastaamista.

Näillä kierroksilla ei myöskään esitellä kaikkia tietyn alueen jugendrakennuksia. Jokainen voi siis bongailla vielä mainitsemattomia omia suosikkejaan ympäri Helsinkiä.

Eiran sairaala, Laivurinkatu 29
Lars Sonckin suunnittelema linnamaisen jykevä sairaala toimii alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan edelleen. Sairaalaa laajennettiin myöhemmin kahteen otteeseen 1910 ja 1931. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Eiranpuisto
Eiranpuisto on saksalaisvaikutteisen, arkkitehtonisen puistotyylin ensimmäinen edustaja Suomessa. Sen suunnitteli Helsingin kaupungin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri vuonna 1911. Puisto valmistui 1915.Villa Johanna, Laivurinkatu 25
Villa Johanna on vuonna 1906 liikemies Uno Staudingerille ja tämän perheelle rakennettu yksityistalo. Se on kokonaistaideteos, jonka ulkoasu, sisätilat huonekaluineen sekä lähiympäristö suunniteltiin samaan aikaan.Gunnebo Gård, Pietarinkatu 23 - Huvilakatu 18
Talon suunnitellut Waldemar Willenius asui ja piti arkkitehti- ja taideteollisuustoimistoa siinä vaimonsa Helenan kanssa.Weikkola, Pietarinkatu 25 - Laivurinkatu 17-19
Arkkitehtiopiskelija Kaarlo Borg oli vain 20 vuotias piirtäessään Weikkolaa. Rakennuksessa on mm. huomiotaherättävä majakkamainen kulmatorni.Huvilakatu
Huvilakatu on kokonaisuudessaan jugendtyylin hyvin säilynyt tiivistymä, josta yllä oleva kuva näyttää vain yhden palasen. Katu kannattaa kulkea päästä päähän ja kokeilla, tunnistaako rakennuksen tyylistä, kenen suunnittelema se on.Villa Ensi, Merikatu 23
Villa Ensi on toinen arkkitehti Selim A. Lindqvistin liikemies Staudingerille suunnittelema talo. Se rakennetiin alun perin synnytyssairaalaksi, mutta muutetiin asuinkäyttöön jo vuonna 1934.Eiran huvilakaupunginosa
Tässä osassa Eiraa toteutuu täydellisesti ajatus puutarhakaupungista ja luonnon muotoja mukailevasta asemakaavasta. Rakennuksia voi ihailla mm. osoitteissa Merikatu 31-39, Engelinaukio 8-10 sekä pitkin Armfeltintietä.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 3 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Minkäs Eiran rakennuksen oven pielessä tällainen koira makailee?*
    • Villa Ensi
    • Villa Johanna
    • Weikkola
    • Gunnebo Gård
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 25) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [25, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.