• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 29 min 25 s sitten

Bongaa ornamentti 8: Kallio lähiseutuineen – takaisin kohti nykyaikaa

Su, 08/18/2019 - 19:40

Helsingin kasvava väestö vyöryi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa myös Pitkänsillan toiselle puolelle, jolloin varsinainen työläiskaupunginosa alkoi muotoutua.

Helsingin jugendaikakauden rakennusbuumia on tässä artikkelisarjassa käyty läpi kaupunginosa kerrallaan. Lähes jokaisen tähän mennessä eteen tulleen kaupunginosan kohdalla on käynyt ilmi, että uusia teollisuusrakennuksia suunniteltiin alueelle, mutta sitten todettiin, että alue pyhitetään kokonaan asunnoille ja liiketiloille. Tehtaat siirrettäköön muualle savupiippuineen.

Pitkänsillan toiselle puolelle tehtaat sitten lopulta todella rakennettiin. Helsingin teollistuminen käynnistyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin alueelle alkoi kohota yhä vain suurempia tehtaita ja konepajoja. Sörnäisiin perustettiin syväsatama, jonne vedettiin junarata. Vuosisadan vaihteeseen mennessä Helsinki oli jo Suomen suurin teollisuuskeskus.

Pitkänsillan toiselle puolelle majoittui myös suurin osa tehtaissa ja konepajoissa töissä käyvästä väestöstä. Valtava asuntotarve johti rakentamisen sääntöjen ohittamiseen, jolloin korttelit rakennettiin täyteen ahtaita puutaloja palovaarasta välittämättä. Rakennukset olivat ilman viemäröintiä ja kadut päällystämättä.

Vasta kulkutautien uhka pakotti kaupungin panostamaan työväestön asuinoloihin. Kallion, Hakaniemen ja Alppiharjun asutus liitettiin asemakaavaan vuosina 1893 ja 1901. Asemakaavan myötä sekä kunnallistekniikka että uusi rakentamisen tapa otetiin käyttöön. Niinpä jugend saapui myös Pitkänsillan taakse niin kivisinä kuin puisinakin rakennuksina.

Sittemmin suurin osa puutaloista väistyi ja tehtaat hiljenivät tai otetiin muuhun käyttöön suuressa kaupunkisaneerauksessa 1950-70-luvuilla. Arkkitehtuurioppaassa kiteytetään hienosti alueen nykyolemus: “Tiiviisti rakennettu pienten asuntojen työläiskaupunginosa on muuttunut nuorekkaaksi ja värikkääksi erilaisten ihmisten ja elämäntapojen yhteisöksi.”

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

 

Tähän päättyy Helsingin jugendrakennuksia käsittelevä juttusarja. Artikkeleiden kirjoittaja ainakin kokee nyt tunnistavansa jugendrakennukset helpommin ja osaa jopa arvailla kuka on ollut rakennuksen suunnittelija.

Arkkitehtuuriopas ja varsinkin jalkautuminen kaupunkiin kiertämään oppaassa mainittuja kohteita ovat olleet hieno matka Helsingin historiaan. Monta kertaa kuvauskierroksilla ihmetteli itsekin, että miten en ole tätäkään rakennusta ennen huomannut? Kaupungilla kävellessä kannattaa todellakin joskus tähyillä hieman ympärilleen ja ylöspäin. Vastaan voi katsoa vaikkapa sammakko, jolla on napa tai kiemurrella mitä taidokkain kasviornamentti.

Pitkänsillan takainen kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Wivi Lönn – naisarkkitehtien esiinmarssi

Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi polyteknillisestä opistosta vuonna 1896 yhtenä ensimmäisistä naisarkkitehdeistä Suomessa. Hänen isänsä oli kuollut tämän ollessa 16-vuotias ja perhe oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Ylioppilastutkinto oli jäänyt sen vuoksi haaveeksi, mutta matemaattisesti lahjas tyttö oli luovinut tiensä Tampereen teollisuuskoulun kautta Helsingin polyteknilliseen opistoon.

Lönn oli ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston ja työskenteli itsenäisesti. Hän oli taitava tilojen ja rakenteiden suunnittelija.

Tilauksia satelikin tukuittain ja monet niistä koskivat koulujen ja päiväkotien suunnittelua. Hän menestyi monissa 1900-luvun alun arkkitehtuurikilpailuissa, erityisesti kotikaupungissaan Tampereella ja myöhemmin Jyväskylässä. Helsingissä hän työskenteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa touteuttaen mm. Uuden ylioppilastalon. Lönnin kynästä on lähtöisin myös Kallion Ebeneser-päiväkoti.

(Arkkitehtuurioppaan lisäksi lähteenä Wikipedia)

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja Explorer eivät välttämättä näytä joitakin pallukoissa olevia kuvakaruselleja oikein.)

Kallion ja sen ympäristön kierros on levittäytynyt tähänastisista laajimmalle, joten pyörä on kelpo kulkupeli tälle reissulle. Google Maps ohjaa ainakin tämänhetkisen Kurvin ja Hämeentien kaaoksen (katutyömaan) ohi, mutta tekee muuten joitain hieman kummallisia ylimääräisiä lenkkejä.

Siltasaari
Siltasaari oli vuosisatojen ajan oikea saari, jota yhdisti mantereeseen kaksi siltaa. Kuvissa näkyvä rakennuskanta valmistui 1910-luvun puoliväliin mennessä ja edustaa näin myöhäisjugendia. Pääosa taloista on työväen rakennuttamia asunto-osakeyhtiöitä. Hakaniementori
Hakaniementori pengerrettiin, tasoitettiin ja kivettiin 1890-luvulla Siltasaaren ja Hakanimen välisen salmen paikalle. Torin laidalle alkoi pian kohota myös jugendrakennuksia, joista on jäljellä vielä muutamia (Haka ja Ahtola) ja tietenkin itse Hakaniemen kauppahalli, joka on tällä hetkellä remontissa.
  • 1 / 6 Ihantola, Viides linja 18
  • 2 / 6 Ylänkö, Viiden linja 12
  • 3 / 6 Kivikallio, Viiden linja 16
  • 4 / 6 Agricola, Agricolankatu 9
  • 5 / 6 Seura, Agricolankatu 11
  • 6 / 6 Unto, Agricolankatu 13
Karhupuisto
Karhupuisto syntyi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa tiukkojen ruutukaava-alueiden niveleen. Se erottui tuolloin puutalovaltaisesta ympäristöstään sitä ympäröivillä korkeilla kivitaloilla, jotka näkyvät kuvissa. Yksi näyttävimmistä on 1907 valmistunut Ihantola. Seuraavana valmistunut Suvanto aloitti tyyllillisesti myöhäisjugendin ja sitä seurasivat Kivikallio, Agricola, Seura ja Unto.Kallion kirjasto, Viides linja 11
Kunnalliselle kirjastolle osoitettiin paikka Kallion asemakaavasta vuonna 1901 yhtenä alueen harvoista julkisista rakennuksista. Kallion kirjasto valmistui Karhupuiston kupeeseen yhtäaikaa Kallion kirkon kanssa. Ebeneser, Helsinginkatu 3-5
Lasten päivähoidon tarpeeseen havahduttiin jo varhain. Helsinkiläinen Hanna Rothman perusti jo 1888 Pohjoismaiden ensimmäisen maksuttoman päivähoidon työläisperheiden lapsille. Lastentarhan oma talo: Ebeneser valmistui 20 vuotta myöhemmin.Alppila
Siuntionkadun puutalot ovat yksi Helsingin säilyneistä puutalokortteleista. Alue sai 1907 asumakaavan ja rakennusmääräyksen, jotka mahdollistivat edullisen asuntorakentamisen työväen tarpeisiin.Työväen asuntomuseo, Kirstinkuja 4
Nykyinen museotalo on kuvaava esimerkki 1900-luvun alun työväenasumisesta. Laadukkaat lausta alkaen vesijohdolla varustetut pienet asunnot, oli tarkoitettu ensisijaisesti kaupungin perheellisille työntekijöille.Puu-Vallila
Puu-Vallila, aikaisemmin Vanha Vallila syntyi komiteamietintönä 1907, jossa pohdittiin ratkaisuja työväen kasvavaan asuntopulaan. Se on ensimmäinen kaupungin reunamille suunnitelmallisesti kaavoitettu, puutarhakaupunkiaatetta seurannut työväen asuinalue. Suvilahden sähkö- ja kaasuvoimala, Kaasutehtaankatu 1
Helsinki kasvoi nopeasti vuoden 1910 tienoilla ja kunnallistekniikka uudenaikaistui. Kasvavaan energiatarpeeseen rakennettiin Suvilahden voimalaitos. Kansallisromanttiikka on Suvilahdessa vaihtunut kansainvälisyyttä ja nykyaikaa heijastelevaan rationalismiin. Sähkövoimalan esikuvia onkin mm. ieniläinen art nouveau.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

var slides = document.querySelectorAll('#BOcarousel .BOdia'); var currentSlide = 0; var slideInterval = setInterval(nextSlide,3000); function nextSlide() { slides[currentSlide].className = 'BOdia'; currentSlide = (currentSlide+1)%slides.length; slides[currentSlide].className = 'BOdia showing'; } Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 8 Kesäkisan palkintoina arvotaan kaikkien vastanneiden kesken:
1. K-ketjun 100 euron lahjakortti
2. Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €) Paketti sisältää seuraavat kirjat: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2019 – osakkaalle ja asukkaalle, Kodin huoltotyöt – Asukkaan opas, Osakkaan remontit taloyhtiössä sekä Taloyhtiön hyvä hallintotapa – Suositus 2016.

Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä löytyy tällainen murjottava aurinko?*
    • Ihantola
    • Ahtola
    • Haka
    • Suvilahden kaasukello
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 40) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [40, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 8: Kallio lähiseutuineen – takaisin kohti nykyaikaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 7: Töölö – luonnonmukaisen asemakaavan esiinmarssi

Ke, 08/07/2019 - 11:25

Töölön kierros on pieni ja kompakti, johtuen alueen pienemmästä jugendrakennustiheydestä. Alueelle osuu silti yksi merkittävämmistä jugendin mestariteoksista nimittäin Kansallismuseo.

Arkkitehti Lars Sonck oli kiivas luonnonmukaisen asemakaavan puolestapuhuja. Hänen mielestään pääasiassa insinöörien käsissä ollut asemakaavoitus edusti vandalismia, joka levitti kaupunkeihin ympäristön ominaislaadusta ja maastonmuodoista piittaamatonta arkkitehtuuria. Puhumattakaan siitä, että vielä räjäyteltiin tieltä kallioita ja muita luonnonelementtejä.

Sonckin väsymätön manifestointi johti Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun järjestämiseen vuosina 1899-1900. Suunnittelun kohteeksi päätyi tuolloin vielä kallioinen, viljelypalstojen, työläisasutuksen ja pienteollisuuden täyttämä Töölö.

Kilpailun jälkeen kaavasuunnittelu annettiin lopulta Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin tehtäväksi. Töölön asemakaava vahvistettiin vuonna 1906 ja sitä voidaan pitää Suomen ensimmäisenä jugendasemakaavana. Jokainen voikin hieman katsella ympärilleen omalla asuialueellaan ja pohtia, miltä kaikki näyttäisi, jos tätä luonnonmukaisuuden korostamisen tuomaa ajattelutavan muutosta ei asemakaavoitusmetodeissa olisi ollut ollenkaan.

Arkkitehtuurioppaassa mainitaan, että “vierailijan on helppo kadottaa suuntavaistonsa Etu-Töölössä”, koska korttelit ovat erikokoisia ja kadut paikoin lyhyitä, mutkittelevia ja kapeahkoja. Risteyksestä voi avautua aivan odottamaton näkymä.

On pakko myöntää, että tämä pitää paikkansa. Jos Etu-Töölössä ei liiku säännöllisesti, menee kulloiseenkin käynnin kohteena olevaan rakennukseen suunnistaminen turhan usein etsimiseksi. Suoraviivaisella asemakaavalla on siis edelleen paikkansa ja hyötynsä kaupunkisuunnittelussa “luonnollisempien” kaavojen seassa.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Töölön kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Sigurd Frosterus – ei sääntöä ilman poikkeusta jugendarkkitehtien riveissä

“Frosteruksen arkkitehtuurista on turha etsiä keskiaikaviitteitä, linnantornien jäljitelmiä ja luonnonkivellä herkuttelua. Hän oli suomalaisen arkkitehtuurin kiihkein rationalisti ja kansallisromanttisen jugendin kriitikko”, kertoo arkkitehtuuriopas. Hänen mielestään vuosisadan alun uusi arkkitehtuuri oli “tyylitöntä arkaismia”. Töölössä hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat mm. Töölönkatu 7, jossa hän itsekin asui sekä Museokatu 3.

Myös Frosterus osallistui Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, ja haki siihen puhtia työskentelemällä neljä kuukautta Weimarissa Henry van de Velden toimistossa. Hänen “teräs-järki -tyyliä” edustava ehdotuksensa kuitenkin hävisi “kansallisromanttiselle kivikolossille”, kuten hän oli itse asian ilmaissut lopputulosta kritisoidessaan.

Frosterus on selkeästi taitekohdan arkkitehti, joka ei ole koskaan kokenut jugendia tai ainakaan sen suomalaista kansallisromanttista versiota omakseen. Uutta suuntausta edustavat henkilöt saavat usein huutaa tuuleen kauan, ennen kuin isot rattaat lähtevät pyörimään ja ympäröivä yhteiskunta naksahtaa paikoilleen seuraavaan vaiheeseen. Frosteruksen merkittävin työ on Stockmannin tavaratalo, joka ei edusta jugendia.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Endge ja Explorer eivät välttämättä näytä pallukoissa olevia kuvakaruselleja oikein.)

Töölön jugendrakennukset keskittyvät Etu-Töölön alueelle. Kaupunginosan rakennuksille on arkkitehtuurioppaan mukaan tyypillistä runsas koristelu, mutta joukkoon mahtuu myös poikkeuksia.

Kotirinne, Nervanderinkatu 1 - Pohjoinen Rautatienkatu 11
Kotirinne on esimerkki säntillisemmästä myöhäisjugendista, jossa erilaisia ikkunatyyppejä on enää muutama ja kerrokset ovat lähes identtiset. Varhaisjugendista muistuttaa vain ensimmäisen kerroksen luonnonkivi ja julkisvun epäsymmetrisyys. Oiva, Nervanderinkatu 11
Oivan pelikaaniaiheinen koriste mainitaan arkkitehtuurioppaassa, mutta se ei kyllä ihan heti osu silmään. Tämän taloyhtiön erikoisuus oli Helsingin ensimmäinen keskuskeittiö, joka sijaitsi piharakennuksessa. Tunturinkadun kortteli
Tässä jugendrakennusryppäässä Tunturinkulma edustaa wieniläisvaikutteista jugendia. Muut rakennukset ovat arkkitehti Emil Svenssonin suunnittelemia. Tunturikatu 3 ja 5 ovat pelkistetympiä, mutta Tunturikatu 1 loistaa upean koristeellisilla parvekkeilla ja varsinainen ornamentiikan huipentuma on Kansanvalisstusseuran talo, jota kannattaa käydä katsomassa ihan omin silmin.Töölönkatu 7
Jugendarkkitehtuurin kapinallisen Sigurd Frosteruksen rationaalista jugendia edustava Töölönkatu 7 on varhaisin Kansallismuseon ympärsistöön nousseista 1910-luvun vaihteen rakennuksista. Museokatu 3
Myös tämä on Sigurd Frosteruksen suunnittelema. Arkkitehtuurioppaan mukaan hänen suunnittelunsa lähtökohta on harkittu kokonaisidea, jolle koristeet ja muut yksityiskohdat ovat alisteisia. Kansallismuseon naapureina Frosteruksen rakennukset loivat uudenlaista kaupunkikuvaa ja osoittivat uutta suuntaa suomalaiselle arkkitehtuurille.Ostrobotnian talo, Töölönkatu 3 - Museokatu 10
Töölön jugendrakennuksista on välillä vaikea sanoa, ovatko ne enää edes jugendia. Tässä niistä yksi. Arkkitehtuurioppaan mukaan jugendaikakauden jatkajaksi tämän tunnistaa esim. punagraniitin harkitusta käytöstä osana julkisivujen sommittelua.Kansallismuseo, Mannerheimintie 34
Mahtipontisesti koristeltu, linnamainen Kansallismuseo on yksi Helsingin jugendin mestariteoksista ja sellaisenaan hyvin tyypillinen arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen tuotos.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 7 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Tällä kertaa kuva on samalla suora vastaus, jos vain keksit miten. Mistä Töölön rakennuksesta koriste nyt siis löytyy?*
    • Kotirinne
    • Tunturikatu 1
    • Ostrobotnian talo
    • Töölönkatu 7
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 37) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [37, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 7: Töölö – luonnonmukaisen asemakaavan esiinmarssi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 6: Kruununhaka – Helsingin alkuperäinen ydin

To, 08/01/2019 - 13:54

Kruununhaka on Helsingin todellinen keskus – onhan se myös kaupungin vanhin kaupunginosa. Rakennuskannan muuttuminen puisesta kiviseksi koski tosin paljolti myös Kruununhakaa.

Venäjän keisari Aleksanteri I korotti Helsingin vuonna 1812 Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kruununhaan eteläosaa hallitsee edelleen arkkitehti C.L. Engelin luoma empirekeskusta.

Helsingin rakentumista puolestaan ohjasi J. A. Ehrenströmin vuonna 1817 laatima asemakaava, joka perustui suorakaiteen muotoisiin kortteleihin. Kruununhaan uudistuminen käynnistyi 1800-luvun lopun kaupungin kasvun myötä. Osittain vaikea maasto pakotti arkkitehdit luoviin ratkaisuihin rakennusten suunnittelun suhteen, ja kuten aikaisemmissa artikkeleissa on käynyt ilmi, oli luonnonmuotojen mukaileminen suoran asemakaavan noudattamisen sijaan myös yksi jugendin ihanteista.

Kruununhaka on mukava vierailukohde ja jugendrakennukset ovat sopivan matkan päässä toisistaan. Helsingin yliopiston entiselle opiskelijalle kierros voi myös olla nostalginen elämys. Kruununhaassa on sentään koko yliopiston keskustakampus lukuisine rakennuksineen, joiden väliä on tullut juostua luennolta toiselle ja kirjastoon monet kerrat.

Alla on kierros pelkistettynä Google Mapsissä. Hyvä päätös kierrokselle on lounastaa vaikkapa Belgessä, joka on siksi merkattu reitille. Näin kuuhunastumisen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi voi lounaan ohessa lueskella mm. Tintti päämääränä kuu ja Tintti kuun kamaralla sarjakuva-albumeja, joita löytyy Belgestä useampia.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Pelkistetty Kruununhaan kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Heikki Kaartinen – rakennusmestareiden merkittävä panos Helsingin suunnittelussa

Helsingin nykyisin merkittäviksi arvotettujen kaupunkiympäristöjen luominen oli aikoinaan eri ammattikuntien yhteistyötä. Arkkitehtien rinnalla kantoivat kortensa kekoon myös rakennusmestarit niin rakennuttajina, rakentajina kuin suunnittelijoinakin. 1900-luvun alkupuolella rakennusmestarit vastasivat yli puolesta Helsinkiin suunnitelluista asuinrakennuksista.

Yksi näistä merkittävistä rakennusmestareista oli Heikki Kaartinen. Kruununhaassa hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat selkeälinjaiset Kalervo ja Suomela. Kaartinen oli monipuolinen lahjakkuus, jonka tie rakennusmestariksi kävi puusepän- ja rakennusmestarinopintojen kautta. Lisäopia hän haki rakennuspiirtäjänä Usko Nyström-Petrelius-Penttinen arkkitehtitoimistosta.

Kaartinen perusti oman toimistonsa jo 1901. Hän toimi sekä rakennustyömaiden arvostettuna rakennusmestarina että arkkitehti Lars Sonckin avustajana. Hänen laaja tuotantonsa suunnittelijana kattaa yli 50 asuntoyhtiötä sekä lukuisia tehdas-, liike- ja muita julkisia rakennuksia. Hän toimi myös Rakentajain kustannuksessa sekä Rakennustaito-lehdessä.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla

(Mobiililaitteilla: kosketa palloja, pöytäkoneilla ja läppäreillä: vie hiiri pallojen päälle. Selaimista Edge ja Explorer eivät välttämättä osaa näyttää kuvakaruselleja oikein.)

Tämänkertaisella kierroksella nautiskellaan suurista kuvista. Huomioithan, että yhdessä pallukassa on aina kuvattuna useampi rakennus. Tosin Kruununhaassa on muutama niin upea rakennus, että ne ansaitsivat ihan oman kuvakarusellinsa tähän karttaan.

Oikokatu
Oikokatu tuo esiin jugendaikakaudella ihaillun keskiajan kaupunkien tunnelman. Näistä Oikokatu 5 erottuu soikeilla ikkunoillaan edukseen ja Walon herkät koristeaiheet kiinnittävät huomion. Kristianinkatu
Kristianinkadun pohjoislaidalta löytyy mukava kattaus jugendrakennuksia. Kristianinkatu 17 hohtaa upeana selvästikin hiljattain tehdyn julkisivuremontin jäljiltä. Kristianinkatu 7:ssä huomion herättää upea räystäslista, 5:ssa erityisesti rakennuksen edustan pieni piha sekä 1:ssä puolustustornimainen kulmatorni. Liisanpuistikko
Liisanpuistikko on Kruununhaan ainoa vanha puisto, joka on nyttemmin palautettu 1890-luvun tyyliä myötäilevään asuunsa. Puistoa reunustaa edustava 1900-luvun alun kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Linnamainen Elisabeth, puolipyöreillä muodoilla mutkitteleva Suomela sekä skotlantilaisvaikutteinen Donnerin talo. Liisankatu
Monimuotoisesta As Oy Kalliopohjasta kertoo yksi kuva vain ripauksen ja sama koskee Liisankatu 11. Kalervo edustaa suoralinjaisempaa myöhäisjugendia. Karjalaisten talon tilasi alun perin yliopiston Karjalainen osakunta. Wilkmanin talo puolestaan erottuu muista tummana ja kultakoristeltuna.Liisankatu 23
Myöhäisjugendia edustava suoralinjainen Liisankatu 23 kiinnittää huomion kulmatornilla ja siihen kuuluvalla parvekkeella. Myöhäisjugendia edustavissa julkisivussa ikkunakoko vaihtelee huonejaon mukaisesti. Rauhankatu 10, 11 ja 13
Piparkakkutaloa muistuttava Helios, Rauhankatu 13:ssa edustaa siirtymää jugendiin. Siinä on paljon myös uusgoottilaisia piirteitä. Nro 11:ssä jugendista musituttaa lähinnä kulmatorni ja sisäänkäyntien luonnonkiviholvit. Pelkistynyt ulkoasu syntyi sodanjälkeisessä korjauksessa. Nro 10 on tyyliltään enemmän keskieurooppalaista art nouveauta.Meritullinkatu 15
Itämaisvaikutteinen Meritullinkatu 15 kuuluu myös niihin rakennuksiin, joiden julkisivun koristelu karsittiin sodanjälkeisissä korjauksissa lähes olemattomiin. Sisäänkäynti on kylläkin näkemisen arvoinen edelleen. Städet ja Meritullinkatu 12A
Mielikuvituksekkaan arkkkitehti Usko Nyströmin taidonnäyte Städet (Alasin) ansaitsee useamman kuvan. Städetiä vastapäätä sijaitsee kauniisti koristeltu Meritullinkatu 12A, joka sekin on hienoa katseltavaa. Pohjoisranta 10
Arkkitehtuurioppaan mukaan Pohjoisranta 10 on valittu yleisöäänestyksessä Helsingin halutuimmaksi asuinpaikaksi. Se on upea näyte varhaisjugendista, jossa 1800-luvun lopun kertaustyylit yhtyvät uuden tyylin kasviaiheisiin ja linnantorneihin.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 6 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Minkä rakennuksen ikkunan yläosassa nämä kultaiset tiput vilistävät?*
    • Elisabeth
    • Wilkmanin talo
    • Pohjoisranta 10
    • Städet
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 34) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [34, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 6: Kruununhaka – Helsingin alkuperäinen ydin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 5: Kamppi-Punavuori -maraton

Ke, 07/24/2019 - 09:38

Kamppi ja Punavuori ovat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Kaupungin kasvun aiheuttamat paineet kohdistuivat myös tänne.

Kamppi-Punavuori -alue tunnetaan ehkä parhaiten Ruttopuistosta, jonne haudattiin vuoden 1710 ruttoepidemian jälkeen yli tuhat taudin uhria. Kampin alue oli tuolloin vielä metsäistä ja asumatonta ja siellä sijaitsi lähinnä helsinkiläisten peltoja ja puutarhaviljelmiä. Kluuvilahden täyttämisen käynnistyminen 1800-luvulla aloitti kaupunkiasutuksen leviämisen myös Kamppiin.

1800-luvun lopun asuntopaineessa alueen puutaloja puretiin ja tilalle tuli neli- viisikerroksisia kivitaloja. Arkkitehtuurioppaan mukaan alueen rakennuksista noin neljäsosa on rakennettu vuosina 1895-1915.

Arkkitehtuurikierroksemme noudattelevat Helsingin jugend – arkkitehtuurioppaan aluejakoa. Kamppi-Punavuori alueelle on merkattu varsin paljon nähtävää, joten sen vuoksi tämänkertainen kierros on pitkä. Google Mapsin reitteihin se on merkattu kahdessa osassa.

Suunnistaminen rakennukselta toiselle oli paikoin hitaampaa ja syitä voi aina tietenkin etsiä hajallaan olevista kohteista tai vaikka siitä, että ollaan kauttaaltaan korkeiden talojen ydinkeskustassa. Välillä jugendrakennus on korttelin ainoa vanha talo modernien talojen puristuksessa.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Kampin osio Google Mapsissä Punavuoren osio Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Gustaf Estlander – lahjakas ihminen menestyy usein kaikessa, johon ryhtyy

Gustaf Estlanderin arkkitehdin ura on lyhyt ja hän omisti sen kokonaan asuinkerrostalojen suunnitteluun. Helsingin jugendin kiihkeimpänä viisvuotiskautana 1903-1907 hän suunnitteli kaupunkiin parikymmentä kerrostaloa, joista osa on valtavia linnoitusmaisia kolosseja. Hänen kädenjälkeään ovat mm. Kampissa Huvilinna, Bulevardi 11 ja Albertinkatu 17-19. Hän oli usein myös suunnittelemiensa talojen rakennuttaja ja osaomistaja.

Kun Estlander valmistui arkkitehdiksi 1898, voitti hän samana vuonna pikaluistelun Euroopan mestaruuden. Hän oli myös intohimoinen purjehtija. Tämä sai hänet luopumaan arkkitehdin urasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ja muuttamaan Saksaan. Siellä hän keskittyi ainoastaan venesuunnitteluun ja saavutti siinä maailmanmaineen.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Kampin ja Punavuoren jugendrakennukset ovat levittäytyneet sen verran laajalle, että tämänkertaista karttaa voi olla vaikeampi lukea. Kohteista on jätetty pois Oma (Fredrikinkatu 18), koska se oli kauttaaltaan huputettu remontin vuoksi. Lisäksi tältä kartalta puuttuu Uusi Ylioppilastalo (Mannerheimintie 5). Arkkitehtuurioppaassa se on listattu ns. Helsingin jugendin mestariteokseksi ja ne esittelemme toisaalla.

Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29
Entinen Polyteknillisen opiston ylioppilaskunnan talo vaikuttaa uudempien rakennusten keskellä kuin niiden väliin puristuneelta linnalta. Aikanaan rakennus herätti paljon ihastusta: "Täynnä ideoita, aatteita, kuin nuorison mieli, on tämän talon joka jäsen." Hietalahden kauppahalli, Hietalahdentori
Kaupungin rakennuttamat kauppahallit olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun uusi rakennustyyppi, joilla pyrittiin edistämään elintarvikehygieniaa. Hietalahden kauppahalli on Helsingin toiseksi vanhin. Kun halli valmistui, kiellettiin kaiken muun paitsi kalan myynti Hietalahden torilla.Falken, Bulevardi 30 - Albertinkatu 23
Falkenin eteläeuroopplaisiin kertaustyyleihin viittaava sävy ei kokonaisuutena tehnyt vaikutusta Suomen jugendarkkitehteihin muutoin, kuin kulmatornierkkerin ja alimman kerroksen luonnonkivielementtien osalta. Rakennus onkin ensimmäinen, jonka koristeaiheissa on käytetty suomalaista vuolukiveä.Huvilinna, Bulevardi 19 ja 17
Huvilinna on kahden talon pari, josta toinen osa on tällä hetkellä remontin vuoksi huputettu. Näyttävän rakennuksen julkisivun monimuotoisuus laimeni hieman, kun osa parvekkeista muutettiin myöhemmin sisätiloiksi.Sanmarkin talo, Bulevardi 13
Sanmarkin talo on yksi monista vihreäpintaisista rakennuksista tällä alueella. Hauskat kyyristelevät hahmot kannattelemassa pilastereita tuovat mieleen Kasarmitorin Lääkärien talon koristeet.Bulevardi 11
Rakennuksen julkisivussa näkyy kansallisromantiikan tarve luoda kodikkaita sisätiloja, jotka välittyvät julkisivukäsittelyn kautta ulos.Fredrikinkatu 35, 22 ja 20
Kolmen rakennuksen vihreiden sävyjen värisuora tarjoaa läpileikkauksen jugendin alkuvuosiin. Numeroissa 20 ja 22 asunnot olivat varsin pieniä, mikä selittynee talojen sijainnilla työläiskaupunginosassa.Albertinkatu 17-19
Tämä koko korttelin pituinen jättiläinen rakennus näyttää koostuvan pienemmistä osista, koska sekä sen päädyt että keskiosa työntyvät katulinjasta esiin.Cygnaeuksen koulu, Ratakatu 8
Helsingin ensimmäisen kaupunginarkkitehdin Karl Hård af Segerstadin virkamiestyönä toteuttama koulu edustaa voimakasotteista, ruotsalaisvaikutteista myöhäisjugendia.Johanneksenpuisto, Johanneksentie 4
Asunto-osakeyhtiö Johanneksenpuiston ylenpalttinen koristeellisuus tekee siitä eksoottisen ilmestyksen Helsingin jugendin joukossa. Koristekenttien muodot on sommiteltu rappauksen sisään upotetuilla luonnonkivipaloilla, joiden määräksi arvioitiin julkisivuremontin yhteydessä n. 5000.Otava, Uudenmaankatu 8-12
Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitalo on harvoja Helsingin keskustan rakennuksia, jotka ovat yhä rakennuttajansa omistuksessa ja alkuperäisessä käytössä.Taos, Bulevardi 3
Asuin- ja liiketalo Taos vuodelta 1912 edustaa siirtymää kohti suoraviivaisempaa arkkitehtuuria. Sen välipohjissa käytettiin uudenaikaisia teräsbetonirakenteita.Yrjönkatu Simonkadulta Kalevankadulle
Käyntiä Simonkadulta Yrjönkadulle reunustavat kaksi punertavaksi rapattua jugendrakennusta. Tämän kuvan taustalla Yrjönkatu kääntyy vasemmalle ja päädyssä näkyy toisen merkittävän jugendrakennuksen, Kyllikin takaosa.Kyllikki
Kalevalassa Kyllikki oli Lemminkäisen iloinen ja tanssinhaluinen vaimo, joten hänen mukaansa nimetty rakennus ilmentää tätä eloisuttaa koristelullaan. Kyllikki jatkuu tontin läpi Yrjönkadulle, jossa on rakennuksen keskiaikaisvaikutteinen pihajulkisivu. Kyllikin naapuritalot ovat myös mainitsemisen arvoisia, kuten esim. kauniinvihreä Yksitoista.Klio, Annanaktu 19 - Lönnrotinkatu 7
Klion (1905) suunnittelun tavoitteena oli rakentaa uudenaikainen kivitalo. Siihen siältyi hissi ja asunnoissa oli parkettilattia, kaakeliuunit, vesijohto, WC, kylpyhuone vedenlämmittimineen, sähkövalo ja soittokello.Lapi, Lapinlahdenkatu 1 a
Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa rakennuksessa on alkuperäinen tiilikatto. Alkuperäisessä asussa on säilynyt myös julkisivu monimuotoisine ikkunoineen. Katutasossa toimi sisätiloiltaan suojeltu Joutsen-apteekki aina vuoteen 2018 asti.Kampinlinna, Lapinlahdenkatu 19 - Lapinrinne 4
Nimänsä mukaisesti linnamainen rakennus kiinnittää huomion erikoisilla kulmaparvekkeilla sekä Lapinlahdenkadun puolella olevilla vesikatolle asti jatkuvilla erkkereillä.Synagoga, Malminkatu 26
1906 valmistuneen pyhäkön ulkoarkkitehtuurissa on käytetty Keski-Euroopassa yleistä kertaustyylejä soveltavaa synagogatyyppiä, jolle on ominaista pyörökaarityylin mukainen julkisivun jäseltely. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.Raide, Malminkatu 40 - Eteläinen Rautatienkatu 18
Helsingin asuntopula 1800-1900-lukujen vaihteessa sai myös työläiset perustamaan asunto-osakeyhtiöitä. As Oy Raide syntyi nimensä mukaisesti rautatieläisten voimin.Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16
1800-1900-lukujen vaihteen kiivas kasvu tarkoitti myös sairaanhoitopaikkojen puutetta ja tilanahtautta. Marian sairaala oli Helsingin ensimmäinen kunnallinen sairaala. Se on perustettu 1886 ja sitä kehitettiin edelleen 1990-luvun alussa.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 5 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä Kampin tai Punavuoren rakennuksesta tämä koriste löytyy?*
    • Hietalahden kauppahalli
    • Falken
    • Vanha Poli
    • Kyllikki
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 31) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [31, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 5: Kamppi-Punavuori -maraton julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu

Ke, 07/17/2019 - 08:00

Eiran ohella Ullanlinna on toinen kivisten katujen ja vehreiden, suurten puiden kaupunginosa.

Ullanlinna on saanut nimensä kunningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimetystä pienestä linnoituksesta. Tähtitorninvuoren ympäristöä kutsuttiin 1770-luvulta alkaen Ulriikaporin seuduksi kyseisen linnoituksen vuoksi.

Alue alkoi rakentua hiljalleen vasta 1850-luvulla, johtuen Kaivopuistossa sijainneen kylpylän tuomasta vetovoimasta. Kapunginosaa halkoo Tehtaankatu, ja kuten nimikin kertoo, oli osa alueesta tarkoitus varata tehtaille. Asuinalueille kulkeutuvien tehdassavujen pelko sai suunnittelijat kuitenkin muuttamaan mielensä. Suurelta osin Ullanlinna rakennettiin 1900-luvun alussa ja se on myös säilynyt pitkälti tässä asussaan.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Ullanlinnan kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Arkkitehtuuri- ja käytännöllinen Rakennustoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilä

Helsingin jugendin kokonaiskuvaan voimakkaasti vaikuttanut Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen ja Viljo Penttilän arkkitehtitoimisto suunnitteli kaikkiaan 18 asuinkerrostaloa. Monipuolinen käytännöllisyys yhdistyi vahvaan yksilölliseen muotokieleen. Ullanlinnassa toimiston tekemiä rakennuksia on mm. Schalinin talo.

Toimiston keulahahmo oli epäilemättä Usko Nyström (Ullanlinnassa hän on suunnitellut mm. Kointähden), jonka “piirtäjänlahjat sekä originelli persoonallisuus suodattuivat toimiston arkkitehtuuriin ja opetustyön kautta myös laajemmin suomalaiseen arkkitehtikuntaan”, kertoo arkkitehtuuriopas.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Eira-Maja, Kointähti, Villa Ulrika, Tammi… Jugendin yksi hyvä puoli oli, että rakennuksia oli tapana nimetä ja nimi myös laitettiin rakennukseen näkyvästi esille. Ullanlinnassa suunnistus onnistuu periaatteessa pelkästään kirjoittamalla paperille rakennusten nimet sekä muutaman kadunnimen viitteeksi.

Kilohailin kortteli
Alun perin useasta talosta muodostunut taloyhtiö Familje Byggnads Ab ihastuttavine sisäpihoineen sijaitsee ns. Kilohailin korttelissa. Korttelin näyttävimpiä rakennuksia ovat mm. Mielikki ja Fenix. Eira-Maja 4-6 & 8-10
Eira-Maja on kahdessa osassa rakennettu ja kahden eri suunnittelijan piirrustuksin toteutettu. Kuvassa on Kapteeninkatu 8-10 kulma, joka on rakennusmestari Paavo Björklinin käsialaa. Lähistöllä on myös muita näyttäviä rakennuksia, kuten Ilmola ja Rannikko.Tehtaankadun koulu, Tehtaankatu 15-17
Tehtaankadun koulu rakennettiin vuonna 1908 ja on alusta alkaen toiminut kouluna. Silloinen kansakoulu on nyt ala-aste.Koivu, Tehtaankatu 19
Tehtaankadun koulun naapurissa sijaitsee asuintalo Koivu, jonka Olavinlinnan mieleen tuova torni kiinnittää kulkijan huomion. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Kapteeninpuistikko
Tällaisia pikkupuistoja oli tapana rakentaa sovittamaan ruutukaavan suorakulmaisia katuverkkoja toisiinsa. Kapteeninkadun puiston syntyä edesauttoivat myös asukkaiden aktiivisuus ja keskustelu puistojen vähäisyydestä Helsingissä.Schalinin talo, Kapteeninkatu 11 - Tehtaankatu 9
Talon omistaja, sokea musiikkikauppias Herman Schalin osallistui itse talon suunnitteluun ja sen koristekuviot tehtiin vaivoja säästämättä hänen toiveiden mukaisiksi. - Marikit Taylor Selaimesi ei tue videotoimintoa. Tehtaankatu
Tehtaankatu tarjoaa Neitsytpolun ja Kapteeninkadun välillä yhtenäisen ja viehättävän jugendnäkymän. Nämä rakennukset on nimetty näkyvästi ja ovat siksi helppo löytää alueelta.Puistola ja Sampsa, Tehtaankatu 5-7
Vastapäätä Tehtaankadun jugendrypästä sijaitsevat monumentaaliset Puistola ja Sampsa, joilla on yhteinen ja harvinainen, kadulle avautuva etupiha.Kointähti, Pietarinkatu 9
Kointähti eli aamutaivaalla loistava Venus on samaa nimeä kantavan rakennuksen erottuvin osa. Lisäksi ylhäällä julkisivussa on toinen erikoinen koristeaihe: maapallo.Suvantola, Neitsytpolku 7 - Pietarinkatu 5
Suvantolan perustajat ja moni asukaskin olivat normaalilyseon opettajia. Talon on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Villojen kortteli
Tässä korttelissa on kolme Gustav Estlanderin suunnittelemaa asuintaloa, joista Villa Ulrika on linnamaisin ja jyhkein. Korttelin neljäs rakennus on pelkistetympi, mutta huomiota kannattaa kiinnittää monimuotoiseen tiilimuuraukseen.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 4 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä Ullanlinnan rakennuksesta tämä koriste löytyy?*
    • Koivu
    • Schalinin talo
    • Eira-Maja
    • Kointähti
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • CommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 28) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [28, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä

Ke, 07/10/2019 - 08:00

Nyt on paras vuodenaika käväistä Helsingin puutarha- ja huvilakaupunginosassa: Eirassa. Se rakentui vasta 1900-luvun alussa ja edustaa näin ollen myöhäisjugendia.

Tiesitkö mitä nimi Eira tarkoittaa? Noh, Eira oli aluksi ainoastaan alueen yhden rakennuksen nimi, nimittäin Eiran sairaalan. Kansallismielisessä hurmoksessa oli luontevaa poimia sairaalalle nimeksi Eira, koska nimi juontaa juurensa skandinaavisesta mytologiasta, jossa Eir oli parantamisen ja lääkintätaidon jumalatar. Sairaalan myötä nimi vakiintui pikkuhiljaa koko kaupunginosan nimeksi.

Eira oli 1900-luvun alkuun asti lähes rakentamaton, kallioinen alue merenrannalla. Alueen asemakaavaehdotuksen laatineisiin arkkitehteihin Bertel Jungiin, Armas Lindgreniin ja erityisesti Lars Sonckiin vaikutti syvästi itävaltalaisen Camillo Sitten ajatukset puutarhakaupungeista ja luonnonmukaisesta asemakaavasta ja hyvä niin, koska tuloksista saadaan nauttia nyt rehevässä ja mutkittelevien katujen Eirassa.

Kaupunginosassa on itse asiassa kaksi osaa: rehevä huvilakaupunki sekä ruutukaavaa selkeämmin mukaileva alue. Eiran vehreys tosin on läsnä myös näissä suoraviivaisemmissa kortteleissa, nimittäin ihastuttavilla sisäpihoilla.

Varaa siis hieman enemmän aikaa, jos lähdet kierrokselle Eiraan, koska viihtyisät puistot pakottavat istahtamaan hetkeksi ja kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Eiran kierros Google Mapsissä Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Puutarhakaupungin ja luonnonmukaisen asemakaavan puolesta: Lars Sonck

Sonck kuuluu Gesellius-Lindgren-Saarinen -kolmikon ohella myös uuden suomalaisen arkkitehtuurin tienraivaajiin. Hän oli kaupunkisuunnittelija sekä useiden merkittävien julkisten rakennusten suunnittelija ja ohjasi näin jugendin kehitystä Suomessa.

Hän vakuuttui itävaltalaisen kaupunkisuunnittelija Camillo Sitten ajatuksista ja ryhtyi taisteluun suoraviivaista, ympäristöstä ja maastonmuodoista piittaamatonta asemakaavasuunnittelua vastaan.

Lars Sonck oli arkkitehtuurioppaan mukaan “suuri ja pidetty persoonallisuus, vannoutunut poikamies ja Helsingin keskustan ravintoloiden vakioasiakas, jonka uran huippuhetket osuivat jugendin eri vaiheisiin.”

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Tällä kierroksella on paljon kokonaisia katuja tai alueita, joissa voi käydä ihastelemassa jugendrakennuksia, joten yksittäisiä rakennuksia on nostettu esiin melko vähän. Toisaalta tämä voi helpottaa alempana olevaan kisakysymykseen vastaamista.

Näillä kierroksilla ei myöskään esitellä kaikkia tietyn alueen jugendrakennuksia. Jokainen voi siis bongailla vielä mainitsemattomia omia suosikkejaan ympäri Helsinkiä.

Eiran sairaala, Laivurinkatu 29
Lars Sonckin suunnittelema linnamaisen jykevä sairaala toimii alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan edelleen. Sairaalaa laajennettiin myöhemmin kahteen otteeseen 1910 ja 1931. Selaimesi ei tue videotoimintoa. Eiranpuisto
Eiranpuisto on saksalaisvaikutteisen, arkkitehtonisen puistotyylin ensimmäinen edustaja Suomessa. Sen suunnitteli Helsingin kaupungin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri vuonna 1911. Puisto valmistui 1915.Villa Johanna, Laivurinkatu 25
Villa Johanna on vuonna 1906 liikemies Uno Staudingerille ja tämän perheelle rakennettu yksityistalo. Se on kokonaistaideteos, jonka ulkoasu, sisätilat huonekaluineen sekä lähiympäristö suunniteltiin samaan aikaan.Gunnebo Gård, Pietarinkatu 23 - Huvilakatu 18
Talon suunnitellut Waldemar Willenius asui ja piti arkkitehti- ja taideteollisuustoimistoa siinä vaimonsa Helenan kanssa.Weikkola, Pietarinkatu 25 - Laivurinkatu 17-19
Arkkitehtiopiskelija Kaarlo Borg oli vain 20 vuotias piirtäessään Weikkolaa. Rakennuksessa on mm. huomiotaherättävä majakkamainen kulmatorni.Huvilakatu
Huvilakatu on kokonaisuudessaan jugendtyylin hyvin säilynyt tiivistymä, josta yllä oleva kuva näyttää vain yhden palasen. Katu kannattaa kulkea päästä päähän ja kokeilla, tunnistaako rakennuksen tyylistä, kenen suunnittelema se on.Villa Ensi, Merikatu 23
Villa Ensi on toinen arkkitehti Selim A. Lindqvistin liikemies Staudingerille suunnittelema talo. Se rakennetiin alun perin synnytyssairaalaksi, mutta muutetiin asuinkäyttöön jo vuonna 1934.Eiran huvilakaupunginosa
Tässä osassa Eiraa toteutuu täydellisesti ajatus puutarhakaupungista ja luonnon muotoja mukailevasta asemakaavasta. Rakennuksia voi ihailla mm. osoitteissa Merikatu 31-39, Engelinaukio 8-10 sekä pitkin Armfeltintietä.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 3 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Minkäs Eiran rakennuksen oven pielessä tällainen koira makailee?*
    • Villa Ensi
    • Villa Johanna
    • Weikkola
    • Gunnebo Gård
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • EmailKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 25) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [25, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 2: Kaartinkaupunki – Kaartin kasarmista puolustusministeriöön

Ke, 07/03/2019 - 08:00

Kaartinkaupunki on kuulunut jo Helsingin alkuperäiseen pääkaupunkiasemakaavaan vuosilta 1812-1817, mutta puutalot saivat sielläkin väistyä kivitalojen tieltä, kun suuri rakennusbuumi alkoi.

Helsingin jugend: arkkitehtuurioppaan mukaan Kaartinkaupungin keskus on Karl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1822 valmistunut Kaartin kasarmi ja siihen liittyvä Kasarmitori. Kaartin kasarmi hoitaa edelleen maanpuolustukseen liittyvää tehtävää, koska siinä sijaitsee nykyisin puolustusministeriö.

Tämänkertaiseen kierrokseen kuuluu sekä jugendin ydinaikakauden näyttäviä rakennuksia, että kierroksen päätteeksi pelkistetympää myöhäisjugendia. Kaartinkaupungin rakennuskanta on uudistunut monta kertaa, joten sekaan mahtuu rakennuksia monelta aikakaudelta.

Yksi alueen merkkirakennuksista on Kasarmitorin laidalla sijaitseva niin kutsuttu Lääkärien talo, jonka nimensä mukaisesti rakennutti kolme lääkäriä vuokrataloksi. Rakennus herätti valmistuttuaan paljon hämmennystä ulkomuodollaan – eikä vähiten kulmaerkkerin hassun sammakkoveistoksen vuoksi. Talon on omistanut vuodesta 1953 alkaen Agronomiliitto.

Lue edellinen Bongaa ornamentti artikkeli täältä.

Pelkistetty Katajanokan reitti Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Sähkölaitosten suunnittelija: Selim A. Lindqvist

Lindqvist on oppaamme mukaan jäänyt hieman aikalaistensa varjoon siksi, että hän ei suunnitellut merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja kulttuurirakennuksia. Sen sijaan hyötyrakennuksia syntyi sitäkin enemmän, kuten kauppahalleja ja sähkölaitoksia.

Lindqvist työskenteli osan urastaan ulkomailla ja sovelsi suunnitelmissaan kansainvälisiä vaikutteita kansallisromantiikan sijaan. Lindqvistin käsialaa ovat mm. Suvilahden kaasulaitos sekä Kasarmitorin, Töölön ja Kallion sähköasemat.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Kaartinkaupungin lenkki yltää hieman laajemmalle alueelle kuin aikasempi Katajanokan reitti. Tällä alueella on tällä hetkellä valtavasti rakennustöitä, joten ne vaikeuttavat liikkumista jonkin verran. Lenkki on ehdottomasti järkevintä tehdä kävellen.

Unitas, Eteläranta 6 - Unioninkatu 7
Toisin kuin muutamat muut jugendrakennukset, Unitas noteerattiin heti valmistuttuaan "uuden tyylin hienostuneimpana ja eleganteimpana edustajana. Huomionarvoisiaa ovat mm. katutason liikehuoneistojen kaari-ikunat, joiden muoto toistuu ylhäällä räystäslinjassa."Navigator, Eteläinen Makasiinikatu 4 - Unioninkatu 12
Navigator on toiminut mm. laivayhtiöiden ja varustamoiden liiketalona. Rakennuksessa on taidokkaita eläinaiheisia vuolukivikoristeita.Torilinna, Fabianinkatu 13 - Eteläinen Makasiinikatu 5
Torilinna on Kasarmitorin näyttävin rakennus, mutta siinä pilkahtaa jo siirtyminen symmetrisempään rakennustapaan. Julkisivun säännöllisistä erkkereistä voi päätellä, että asuntojen pohjaratkaisut toistuvat samanlaisina kerroksittain.Lääkärien talo, Fabianinkatu 17 - Pohjoinen Makasiinikatu 6
Tämä rakennus aiheutti valmistuttuaan kauhistusta lähes koristeettomalla ja varsin epäsymmetrisellä ulkomuodolla. Ulkomuoto kieli kuitenkin rakennuksen tilasuunnitelusta, joka oli yksi Gesellius-Lindgren-Saarinen -arkkitehtikolmikon tunnuspiirteistä: huonesuunnittelu sai näkyä ulospäin./br>Sirius, Fabianinkatu 4 - Pohjoinen Makasiinikatu 7
Sirius kilpailee huomiosta sitä kulmittain vastapäätä olevan Lääkärien talon kanssa. Sen ullakko muutettiin 1990-luvulla asunnoiksi ja kattojen lappeisiin lisättiin ikkunoita sekä kulmaosaan parveke.Nylands Nation, Kasarmikatu 40
Yliopiston ruotsinkielisen osakunnan talossa on muinaisskandinaavisesta kuvastosta poimittuja koristeaiheita sekä squared rubble -tekniikalla muurattu julkisivu.Kasarmitorin sähköasema, Kasarmikatu 30-32 - Pieni Robertinkatu 1
Tämä rakennus toimii nykyisin hotellina, mutta se rekennetiin alun perin sähköasemaksi, jossa oli sekä toimistotiloja että sähköasema muuntajineen.Kastén, Korkeavuorenkatu 31-33
Helsingin jugendrakennuksia suunnitteli ja toteutti arkkitehtien lisäksi myös rakennusmestarit. Kastén on rakennusmestari Emil Svenssonin yksi ilmeikkäimmistä tuotoksista.Helsingin puhelinyhdistys, Korkeavuorenkatu 35
Puhelinyhdistyksen keskiaikaista linnaa muistuttavasta ulkoasusta ei uskoisi, että rakennus oli aikansa teknologista huippuinnovaatiota edustava toimitalo, jossa oli laitesaleja, toimistoja ja asuntoja.Hypoteekkiyhdistys, Eteläesplanadi 16
Hypoteekkiyhdistyksen talo heijastelee siirtymää suomalaisessa jugendissa: keskiaikaisesta kuvastosta alettiin siirtyä kohti klassisempaa ja selkeämpää ilmaisua.Dianapuisto, Erottajankatu 7, 9 ja 11
Kolmikulmapuistoa eli ns. Dianapuistoa vastäpäätä sijaitsee kolmen talon rypäs, jotka edustavat kaikki myöhäisjugendia. Mielikuvituksekkaat koristeet olivat muuttuneet säntillisiin ja klassisiin aiheisiin.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 2 Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.
  • Mistä tällä kertaa vieraillusta Kaartinkaupungin jugendrakennuksesta löydät tämän koristeen?*
    • Lääkärien talo
    • Navigator
    • Nylands Nation
    • Hypoteekkiyhdistys
  • Nimi Etunimi Sukunimi Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi. Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Sähköposti
  • NameKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
jQuery(document).bind('gform_post_render', function(event, formId, currentPage){if(formId == 22) {} } );jQuery(document).bind('gform_post_conditional_logic', function(event, formId, fields, isInit){} ); jQuery(document).ready(function(){jQuery(document).trigger('gform_post_render', [22, 1]) } );

Artikkeli Bongaa ornamentti 2: Kaartinkaupunki – Kaartin kasarmista puolustusministeriöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 1: Katajanokka – slummista hienostokaupunginosaksi

La, 06/22/2019 - 19:33

Nykyisessä Katajanokan kaupunginosassa käyskennellessä on vaikeaa uskoa, että vielä 1870-luvulla alue oli nykytermein ilmaistuna slummi. Siellä sijaitsivat Engelin suunnittelemat laivaston kasarmi ja lääninvankila ja kaikki muu oli hökkelikylää.

Katajanokka on kaupunginosa, jonne ei juurikaan tule mentyä, ellei a. ole lähdössä laivalle, b. ole töissä siellä tai c. joku tuttu tai itse asu siellä. Kävelyretket alueelle kannattavat. Sen verran paljon kaunista nähtävää alueella on. Jos haluaa nähdä kattavan otoksen jugendrakennuksia pienellä alueella, niin Katajanokka on tähän tehtävään paras paikka: kivitalojen Katajanokka rakennettiin kokonaan jugendaikakaudella.

Arkkitehtuurioppaan mukaan Katajanokka rakennettiin hyvin nopeasti – runsaassa vuosikymmenessä, ja tähän vaikutti keskeisesti se, että uusi, yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen joukko ihmisiä sekä uusi arkkitehtuuri löysivät siellä toisensa.

Alueen asemakaavassa oli tarkoin jaoteltu, mitä minnekin rakennetaan ja lisäksi rakennusjärjestyksessä säädettiin, että talot oli rakennettava tiilestä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua tontin hankinnasta. Arkkitehdit pyristelivät parhaansa mukaan irti viivasuorasta asemakaavasta, jotta alueelle saatiin jugendin ihanteiden mukaista luonnollisuutta.

Marikit Taylorin suosikkirakennukset Helsingissä
  • Ihantola, Viides linja 18
  • Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19
  • Olofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
  • Pohjolan talo, Aleksanterinkatu 44 - Mikonkatu 3
  • Puu-Vallila
  • Rautatieasema, Asema-aukio
  • Schalinin talo, Kapteeninkatu 11- Tehtaankatu 9
  • Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29
  • Wellamo, Vyökatu 9
Pelkistetty Katajanokan reitti Mikä Arkkitehtuuriopas? Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas (Helsingin Kaupunginmuseo) kertoo jugend-aikakaudesta, joka kukoisti Helsingissä 1800-1900-lukujen vaihteessa.

Helsingissä on poikkeuksellisen paljon jugendrakennuksia. Tämä johtuu osittain siitä, että jugend tyylisuuntana osui Helsingin voimakkaan kasvun ja Suomen kansallisen itsetunnon nousun vuosiin. Suomalaisesta mytologiasta oli helppo poimia materiaalia mielikuvituksekkaisiin jugendrakennusten yksityiskohtiin.

Jugend eli yleisemmin art nouveau oli ”kansainvälinen uuden ajattelutavan läpimurto, jonka lähtökohtia olivat irrottautuminen 1800-luvun lopun arkkitehtuuria kahlinneista säännöistä ja vanhanaikaisiksi koetuista kertaustyyleistä sekä arkkitehtien luomisvoiman vapauttaminen”, kuten arkkitehtuurioppaan esipuheessa kerrotaan.

Kirjan paksuus kertoo myös sen, että rakennuksia tosiaan on Helsingissä paljon. Se on 250-sivuinen, näppäränkokoinen opus, joka esittelee kattavan kattauksen jugend-Helsinkiä historiaa ja tekijöitä (arkkitehtejä) unohtamatta.

Kirjan ovat kirjoittaneet Helsingin kaupunginmuseon tutkijat. Lisäksi sveitsiläinen art nouveau -asiantuntija Marikit Taylor tarjoaa lukijoille keskieurooppalaisen näkökulman Helsingin jugendiin.

Kirjan luvut on jaoteltu alueittain, jotka mukailevat Helsingin kaupunginosajakoa. Tämä jaottelu auttaa myös lukijaa poimimaan helposti alueen tai alueet, joilla hän haluaa kierrellä.

Lue aikaisemmin julkaisemamme Helsingin Kaupunginmuseon tiedote.

Bongaa ornamentti -kisan pääpalkintona 100 euron lahjakortti

Julkaisemme kesän aikana joka viikko verkkosivuillamme uuden artikkelin jugendrakennuksista. Jokaisen artikkelin lopussa on kuva ja kysymys: mistäpäin tällä kertaa vieraillulta alueelta löydät tämän ornamentin?

Ornamentti poimitaan aina sillä kertaa vierailluista rakennuksista. Ornamenttia ei oteta rakennuksen sisäpuolelta, jos sisälle ei ole julkista pääsyä. Annamme kysymykseen neljä vaihtoehtoa, joten myös veikkaamalla saattaa voittaa.

Kaikkien oikein vastanneiden kesken, arvotaan kesän päätteeksi Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 75 €). Paketti sisältää keskeisimmät ja suosituimmat Kiinteistöalan Kustannuksen kustantamat Taloyhtiön oppaat: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2019 – osakkaalle ja asukkaalle, Kodin huoltotyöt – Asukkaan opas, Osakkaan remontit taloyhtiössä sekä Hyvä hallitustapa – Suositus 2016.

Lisäksi arvotaan pääpalkinto kaikkien niiden kesken, jotka ovat vastanneet kaikkien kahdeksan artikkelin kysymyksiin oikein. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti.

Kysymyksiin voi vastata koko kesän ajan. Kilpailu sulkeutuu elokuun lopussa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Ensimmäinen kisakysymyksen sisältävä artikkeli julkaistaan viikolla 26. Artikkeleita ilmestyy kokonaisuudessaan kahdeksan, joten viimeiseen kisakysymykseen pääsee vastaamaan viikolla 33 elokuussa.

Nyt sitten vain odottelemaan ensimmäistä bongausjuttua!

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja) Tallbergin talo, Luotsikatu 1 - Satamakatu 7
Tallbergin talo oli sekä kkitehtoninen läpimurto, suunnittelutoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen ensimmäinen ja heti merkittävä työ että jugendarkkitehtuurin alkusysäys Helsingissä. Talossa asui Tallbergien lisäksi mm. Albert Edelfelt.Ihantola, Viides linja 18
Kauniin vaaleanpunaisen Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Kuten monet muutkin Kallion asuintalot, myös Ihantola on työväen asuntoyhtiön rakennuttama. - Marikit TaylorRautatieasema, Asema-aukio
Rautatieasema muistuttaa meitä siitä, että joskus kannattaa pysähtyä katsomaan tarkemmin paikkoja, joiden läpi tulee porhaltaneeksi vain kovalla kiireellä. - Marikit TaylorPohjolan talo, Mikonkatu 3 - Aleksanterinkatu 44
Rakennusta voidaan pitää kokonaistaideteoksena. Niin jukisivussa kuin sisälläkin on puusta ja kivestä tehtyjä veistoksia lähes kaikkialla, ja vaikuttavaa on myös puun käyttö sisätilojen rakenteissa. - Marikit TaylorJugendsali, Pohjoisesplanadi 19
Mikäpä olisi parempi paikka jugendhenkiselle lepotauolle kuin piipahdus Jugendsalin kahviossa. Sen holvikatto, kivipylväät ja maalauksin koristellut seinät tarjoavat täydellisen taustan hämmästyttävälle lintu- ja eläinveistosten joukolle. - Marikit TaylorOlofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
Olofsborgista tekevät kiinnostavan sen koko ja massoitus, luonnonkivijalka sekä monet menneisyyden rakennusperinteen innoittamat yksityiskohdat. - Marikit TaylorWellamo, Vyökatu 9
Talon eriskummalliset kipsikoristeet saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuka on tuo julma aaltojen asukki, joka näyttää kieltä porttia vartioidessaan, kuka tuo outo, ihailijajoukon piirittämä sammakkoprinsessa? - Marikit Taylor

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Artikkeli Bongaa ornamentti 1: Katajanokka – slummista hienostokaupunginosaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla

Ke, 06/19/2019 - 09:07

Helsingin kaupunki julkaisi hiljattain jugend -arkkitehtuurioppaan. Kiinteistölehti päätti kiertää kesän aikana kirjassa mainitut paikat ja haastaa lukijat bongaamaan ornamentteja. Oikein vastanneiden kesken arvotaan mm. K-ketjun 100 euron lahjakortti.

Kaupungin julkaisemassa oppaassa tarkastellaan Helsingin arkkitehtuuria paljolti sveitsiläisen arkkitehti Marikit Taylorin silmin. Hän on listannut oppaassa myös omat suosikkinsa, joten ensimmäinen jugend-testikaupunkikierroksemme kiersi juuri nämä hänen suosikkirakennuksensa.

Testikierros tehtiin torstaina 13.6. huonohkossa säässä, joten kaksi Taylorin suosikeista säästettiin muille kierroksille. Julkaisemme uusia reittejä kesän aikana viikoittain. Reitit kuljetaan pääsääntöisesti jalan.

Jugendrakennukset ovat Helsingin keskusta-alueella, joten kulkemamme reitit toimivat myös erinomaisena oppaana Helsinkiin kesävierailulle tuleville ulkopaikkakuntalaisille, jotka haluaisivat kierrellä kaupunkia.

Jokaisen jutun lopussa on ornamenttivisa, jossa voi tietää tai veikata neljästä vaihtoehdosta, mistä rakennuksesta senkertainen ornamenttikuva on.

Marikit Taylorin suosikkirakennukset Helsingissä
  • Ihantola, Viiden linja 18
  • Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19
  • Olofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
  • Pohjolan talo, Aleksanterinkatu 44 - Mikonkatu 3
  • Puu-Vallila
  • Rautatieasema, Asema-aukio
  • Scahlinin talo, Kapteeninkatu 11- Tehtaankatu 9
  • Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29
  • Wellamo, Vyökatu 9
Torstain reitti Mikä Arkkitehtuuriopas?

Helsingissä on poikkeuksellisen paljon jugendrakennuksia. Tämä johtuu osittain siitä, että jugend tyylisuuntana osui Helsingin voimakkaan kasvun ja Suomen kansallisen itsetunnon nousun vuosiin. Suomalaisesta mytologiasta oli helppo poimia materiaalia mielikuvituksekkaisiin jugendrakennusten yksityiskohtiin.

Jugend eli yleisemmin art nouveau oli ”kansainvälinen uuden ajattelutavan läpimurto, jonka lähtökohtia olivat irrottautuminen 1800-luvun lopun arkkitehtuuria kahlinneista säännöistä ja vanhanaikaisiksi koetuista kertaustyyleistä sekä arkkitehtien luomisvoiman vapauttaminen”, kuten arkkitehtuurioppaan esipuheessa kerrotaan.

Kirjan koko kertoo myös sen, että rakennuksia tosiaan on Helsingissä paljon. Se on 250-sivuinen, näppäränkokoinen opus, joka esittelee kattavan kattauksen jugend-Helsinkiä historiaa ja tekijöitä (arkkitehtejä) unohtamatta.

Kirjan luvut on jaoteltu alueittain, jotka mukailevat Helsingin kaupunginosajakoa. Tämä jaottelu auttaa myös lukijaa poimimaan helposti alueen tai alueet, joilla hän haluaa kierrellä.

Bongaa ornamentti -kisan pääpalkintona 100 euron lahjakortti

Julkaisemme kesän aikana joka viikko uuden artikkelin jugendrakennuksista. Jokaisen artikkelin lopussa on kuva ja kysymys: mistäpäin tällä kertaa vieraillulta alueelta löydät tämän ornamentin?

Ornamentti poimitaan aina sillä kertaa vierailluista rakennuksista, jotta innokaimpien etsintätyö ei muodostuisi aivan mahdottomaksi.  Annamme kysymykseen neljä vaihtoehtoa, joten myös veikkaamalla saattaa voittaa. Ornamenttia ei myöskään oteta rakennuksen sisäpuolelta, jos sisälle ei ole julkista pääsyä.

Kaikkien oikein vastanneiden kesken, arvotaan kesän päätteeksi Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti. Lisäksi kaikkiin kahdeksaan kisakysymykseen oikeinvastanneiden kesken arvotaan pääpalkinto, joka on K-ryhmän 100 euron lahjakortti.

Ensimmäinen kisakysymyksen sisältävä artikkeli julkaistaan viikolla 26. Artikkeleita ilmestyy kokonaisuudessaan kahdeksan, joten viimeiseen kisakysymykseen pääsee vastaamaan viikolla 33 elokuussa.

Kaikkien ornamenttiartikkeleiden lopussa olevat kisakysymykset ovat näkyvillä ja vastattavissa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen suoritetaan arvonnat.

Nyt sitten vaan odottelemaan ensimmäistä bongausjuttua!

 

Tämän artikkelin rakennukset kartalla Puu-Vallila, Vallila
Koko alue on suunniteltu ja rakennettu jugendkaudella ja sitä voidaan pitää varhaisena – ja omaleimaisen pohjoismaisena – esimerkkinä puutarhakaupunkien standardoinnin ajasta. - Marikit TaylorIhantola, Viides linja 18
Kauniin vaaleanpunaisen Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Kuten monet muutkin Kallion asuintalot, myös Ihantola on työväen asuntoyhtiön rakennuttama. - Marikit TaylorRautatieasema, Asema-aukio
Rautatieasema muistuttaa meitä siitä, että joskus kannattaa pysähtyä katsomaan tarkemmin paikkoja, joiden läpi tulee porhaltaneeksi vain kovalla kiireellä. - Marikit TaylorPohjolan talo, Mikonkatu 3 - Aleksanterinkatu 44
Rakennusta voidaan pitää kokonaistaideteoksena. Niin jukisivussa kuin sisälläkin on puusta ja kivestä tehtyjä veistoksia lähes kaikkialla, ja vaikuttavaa on myös puun käyttö sisätilojen rakenteissa. - Marikit TaylorJugendsali, Pohjoisesplanadi 19
Mikäpä olisi parempi paikka jugendhenkiselle lepotauolle kuin piipahdus Jugendsalin kahviossa. Sen holvikatto, kivipylväät ja maalauksin koristellut seinät tarjoavat täydelisen taustan hämmästyttävälle lintu- ja eläinveistosten joukolle. - Marikit TaylorOlofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
Olofsborgista tekevät kiinnostavan sen koko ja massoitus, luonnonkivijalka sekä monet menneisyyden rakennusperinteen innoittamat yksityiskohdat. - Marikit TaylorWellamo, Vyökatu 9
Talon eriskummalliset kipsikoristeet saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuka on tuo julma aaltojen asukki, joka näyttää kieltä porttia vartioidessaan, kuka tuo outo, ihailijajoukon piirittämä sammakkoprinsessa? - Marikit Taylor

Artikkeli Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita

Ti, 06/18/2019 - 16:20

Lain käyttäminen on aina myös soveltamista ja tulkintaa, jossa ensiarvoisena apuna on ajantasainen lakikommentaari. Asunto-osakeyhtiölakiin on tullut paljon muutoksia, ja siksi perinteinen Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari on päivitetty. Kommentaarissa avataan asioita myös oikeustapauksien kautta.

Asunto-osakeyhtiölaki koskettaa hyvin suurta osaa suomalaisista. Taloyhtiöiden hallinto on pääosin maallikoiden käsissä. Edes ammatti-isännöitsijä ei pysty muistamaan kaikkia lakiasioita eikä hänen tarvitsekaan. Apunaan taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijät voivat käyttää Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria (Kiinteistöalan Kustannus Oy), josta löytyy vastaus useimpiin kysymyksiin. Aina kun ei ole mahdollista kysyä neuvoa juristilta.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria ovat olleet kirjoittamassa alan parhaat asiantuntijat Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Kommentaarista ilmestyy kesäkuussa uudistettu painos.

– Lainsäätämisvaiheessa pyritään tietysti aina siihen, että laki olisi mahdollisimman helppolukuinen ja selkeä. Vaikka kieltä onkin hiottu helppotajuisemmaksi, käytäntö on osoittanut, että vielä on jäänyt selitettävää. Lisäksi uutta oikeuskäytäntöä kertyy koko ajan lisää, Kommentaareille on siis edelleen tarvetta, kertoo asianajaja, varatuomari Aki Rosén.

Kommentaari on suunnattu ammattilaisille; isännöitsijät ja juristit käyttävät sitä työssään.  Riviosakkaille teos voi olla raskas luettava, mutta moni hallituksen puheenjohtaja käyttää Kommentaaria tietolähteenään. Myös tuomioistuinlaitokset käyttävät teosta apunaan.

Isännöitsijöiden oiva työkalu

Isännöitsijöillä kommentaari olisi hyvä olla mukana taloyhtiön kokouksissa, sillä kinkkisessä paikassa tiedon kaivaminen on helppoa eikä yhtiökokousta esimerkiksi tarvitse keskeyttää tiedon etsimisen ajaksi.

– Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa. Kommentaari on kuin tietosanakirja, se on isännöitsijän hakuopus, toteaa asianajaja Marina Furuhjelm.

– Yhtiökokouksissa saatetaan kysyä jotain täsmäjuttua, esimerkiksi miten kokouskutsu kirjoitetaan. Tieto löytyy helposti kommentaarista, sanoo asianajaja, varatuomari, OTL Petteri Kuhanen.

Osakkaat esittävät usein vaikeitakin kysymyksiä isännöitsijälle. Kirja antaa tuen myös tilanteisiin, joissa isännöitsijä jo lähtökohtaisesti tietää ratkaisun, mutta siihen halutaan vielä varmistus.

Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa.

Lakimuutokset otettu huomioon

Pääsyy siihen, että uusittu painos ilmestyy nyt, ovat lakimuutokset, erityisesti sähköiseen osakehuoneistorekisteriin siirtyminen ja purkava lisärakentaminen.

– Myös oikeuskäytäntöä on tullut lisää ja jopa kannanottoja on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Tulkintoja on tullut paljon lisää, Furuhjelm huomauttaa.

– Purkava lisärakentaminen koskee vain murto-osaa taloyhtiöistä, mutta huoneistotietojärjestelmä koskettaa kaikkia taloyhtiöitä. Huoneistotietojärjestelmästä kirjoittaessamme löysimme laista virheitä, jotka ehdittiin osittain korjata ennen lain hyväksyntää. Myös lakia valmistelleelle työryhmälle oli hyötyä Kommentaarin kirjoittamisesta, Furuhjelm naurahtaa.

Paljon tulkintoja

Tulkintatilanteita avataan laajasti Kommentaarissa.

– Osa on perinnetulkintoja vanhojen asunto-osakeyhtiölakien ajoilta; vertasimme, onko jotain muuttunut vuosien saatossa. Uusia tulkintatilanteitakin on, kuten esimerkiksi säännökset hissien jälkiasennuksesta, missä lainsäätäjä ei ollut alun perin tullut ajatelleeksi, että voi syntyä tulkintatilanteita, jos hissi esimerkiksi pysähtyy puolikerrokseen tai kiinteistössä on eri määrä kerroksia eri puolella rakennusta, Kuhanen toteaa.

– Uusia tulkintoja on paljon, samoin kommentteja ja oikeuskäytäntöjä. Kun halutaan tietää, mikä on tulkintalinja, se on kätevä tarkistaa Kommentaarista, Furuhjelm jatkaa.

– Huoneistotietojärjestelmästä ja purkavasta lisärakentamisesta ei tosin ole soveltamiskäytäntöjä tai oikeuden ratkaisuja, ne ovat vielä niin uusia, Rosén huomauttaa.

Kommentaarissa on huomioitu kaikki hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ratkaisut edellisen painoksen ilmestymisen jälkeen.

– Uusia tapauksia on paljon. Lisäarvona on myös se, että Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä, kertoo asianajaja Ari Kanerva.

– Korkeimmalta oikeudelta on tullut viime vuosina muutama sellainen päätös, mitä on jouduttu paljon miettimään, mitä ne oikeasti tarkoittavat käytännössä, Furuhjelm jatkaa.

Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä.

Oikeuslaitokset usein samaa mieltä käytännöistä

Suurin osa oikeuslaitoksista on ollut pääsääntöisesti samaa mieltä tulkintakäytännöistä Kommentaarin kirjoittajien kanssa. Silti yllättäviäkin ratkaisuja on tullut.

– Osa sisällöstä on meidän omia mielipiteitämme, se pitää muistaa. Kirjassa on lakiteksti sekä sen jälkeen yleensä perusteluteksti ja omat mielipiteemme. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä. Kommentaarissa on joitakin kannanottoja, jotka poikkeavat muiden kirjoittajien kirjoista, Furuhjelm muistuttaa.

– Oikeustiede on tulkintatiedettä, viimekädessä vastaus saadaan tuomioistuimessa, Rosén huomauttaa.

– Isännöitsijät kyselevät meiltä paljon kunnossapito- ja muutostöistä sekä lunastustilanteista, ja kun samankaltaiset kysymykset toistuvat tarpeeksi usein, otamme niihin teoksessamme kantaa. Aika paljon meille tulee esimerkiksi lunastukseen liittyviä kysymyksiä, ja niitä lisättiin uuteen painokseen. Myös moniin epäselviin tilanteisiin otettiin nyt kantaa, Furuhjelm toteaa.

– Asiat ovat hyvin käytännönläheisiä; kuka vastaa mistäkin ja miten tilannetta tulkitaan, jos yhtiökokouskutsu on esimerkiksi lähetetty liian myöhään. Kommentaarissa on runsaasti konkreettisia esimerkkejä, joihin isännöitsijä työssään törmää, Furuhjelm jatkaa.

– Kommentaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia taloyhtiön normaalissa arjessa, Kanerva kertoo.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari (Kiinteistöalan Kustannus Oy) pureutuu yksityiskohtaisesti asunto-osakeyhtiölain sisältöön. Laki esitellään teoksessa pykälä pykälältä, kohta kohdalta, selittäen ja kommentoiden. Erityisen huomion kohteena ovat asunto-osakeyhtiön toiminnan kannalta keskeiset säännökset. Teosta voit tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta.

Artikkeli Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sulata pakastin oikein

Ti, 06/18/2019 - 15:37

Pakastin tulisi sulattaa kaksi kertaa vuodessa. Hyvä aika sulatukselle on talvella, jolloin pakasteet voi viedä ulos sulatuksen ajaksi, ja kesä, ennen kuin tuore marjasato pakastetaan.

Usein kotoa löytyy jääkaappi-pakastin -yhdistelmä. Uusimmissa jääkaapeissa on automaattisulatus, joten jääkaappia ei tarvitse välttämättä erikseen sulattaa. Jääkaappi kannattaa kuitenkin aika-ajoin myös puhdistaa.

Pakastin ei toimi tehokkaasti, jos sen sisällä on paljon jäätä. Lisäksi paksu jää- ja huurrekerros kuluttaa tavallista enemmän sähköä. Pakastin on syytä sulattaa myös silloin, kun huurretta on kertynyt yli 0,5 cm pakastimen sisäpinnoille.

Älä jätä koskaan pakastinta sulamaan ilman valvontaa. Sulamisvettä valuu helposti lattialle, ja vesi voi pysyvästi vahingoittaa lattiapintaa.

Näin sulatat kaappipakastimen:
  • Sammuta virta pakastimesta ja tyhjennä se
  • Varaa pakastimen alle esimerkiksi muutama pyyhe, jotka imevät sulamisvedet
  • Jos pakastimessa on kouru sulamisvesien ohjaamista varten, aseta matala astia sen alle
  • Älä raaputa jäätä tai huurretta terävällä esineellä!
  • Jään sulamista voit nopeuttaa pitämällä pakastimen oven auki ja laittamalla pakastimeen kuumaa vettä astiassa tai puhaltamalla siihen hiustenkuivaajalla
  • Jäiden sulettua pyyhi pakastin ja kuivaa se huolellisesti
  • Kytke virta päälle ja sulje ovi vasta, kun pakastin on täysin kuiva!
  • Pane tavarat takaisin pakastimeen, kun pakastin on riittävän kylmä.
Imuroi myös jääkaapin ja pakastimen tausta!

Taustat kannattaa imuroida pari kertaa vuodessa, sillä sinne kertynyt pöly heikentää ilmankiertoa ja aiheuttaa palovaaran. Huono ilmankierto lisää myös sähkönkulutusta.

Sijoita kylmälaitteet viisaasti – säästät sähköä
  • Sijoita kylmälaitteet erilleen astianpesukoneesta, uunista ja lämpöpattereista.
  • Suora auringonpaiste lisää myös laitteen sähkönkulutusta.
  • Energiankulutus voi kasvaa 10-20%, jos sen viereen sijoitettua astianpesukonetta tai uunia käytetään päivittäin.
  • Ilmankierron estäminen kylmälaitteen ympäriltä kolminkertaistaa sähkönkulutuksen.
  • Kalustepeitteinen kylmälaite kuluttaa enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettava.
  • Säilytä elintarvikkeet oikeassa lämpötilassa. Jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %.
  • Jos jääkaappi on täyteen ahdettu ja avaat jääkaapin ovea tiheään, sähkönkulutus voi nousta 20 %.

Lähde: Martat

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin

Artikkeli Sulata pakastin oikein julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ratkaisu satunnaiseen autotarpeeseen: taloyhtiön yhteiskäyttöauto

Ma, 06/03/2019 - 13:04

Yhteiskäyttöön tarkoitettu auto voi olla erinomainen ratkaisu taloyhtiöissä, joissa julkiset yhteydet toimivat ja tarve henkilöautolle on vain satunnaista, kertoo Turun Sanomat.

Tampereen Kalevassa sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Koskentiessä pohdittiin hiljattain uudenlaisia liikkumisratkaisuja ja päädyttiin hankkimaan yhteiskäyttöauto. Koskentien asunto-osakeyhtiö on kaikin puolin ihanne-esimerkki tilanteesta, jossa yhteiskäyttöauto täydentään liikkumismahdollisuuksia. Taloyhtiö on suuri (asukkaita yli 400), valtaosa on 1-2 hengen talouksia, julkisen liikenteen pysäkit sekä kaupungin keskusta ovat käden ulottuvilla ja pihassa on niukalti tilaa parkkipaikoille.

Lisäksi taloyhtiössä tehty kysely paljasti, että moni toivoi henkilöautoa täydentämään liikkumismahdollisuuksia viikonlopun vapaa-ajan reissuille ja mökkimatkoille.

Yhteiskäyttöauton hankinnan tärkeimpiä kriteereitä olivat käytön helppous ja huolettomuus. Voittajaksi karsiutuneessa palveluyrityksessä esimerkiksi polttoaineen tankkaus oli ratkaistu mallikkaasti, jolloin kukaan ei aja tankkia tyhjäksi toisen maksamalla bensiinillä. Auton tuli olla myös riittävän tilava.

Yhteiskäyttöautojen vuokrauspalvelut keskittyvät Etelä-Suomeen

Turun Sanomien mukaan Suomesta löytyy ainakin tusinan verran yhteiskäyttöpalveluja ja kalustoa tarjoavia yrityksiä. Toiminta on suurilta osin keskittynyt etelän suuriin kaupunkeihin, joissa käyttäjäpotentiaalikin on suurin.

Liikenneviraston vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhteiskäyttöautot voivat merkittävästi täydentää nykyistä liikennejärjestelmää. Kokonaan niiden varaan arjen liikkumista ei kuitenkaan voida jättää.

Myös Koskentiessä tämä asia oli tullut kyselyssä ilmi. Niitä, jotka olivat valmiita luopumaan omasta autosta tai koko oman auton hankinnasta yhteiskäyttöauton tullessa käyttöön, oli lähes yhtä paljon kuin heitä, jotka halusivat pitää oman auton.

Yhteiskäyttöauto hankitaan taloyhtiöön tai yritykseen eräänlaisella leasing-sopimuksella. Siitä peritään perusmaksu ja käyttömaksu eikä auto siirry missään vaiheessa vuokraajan omistukseen. Lisäksi voidaan räätälöidä erilaisia palvelupaketteja. Esimerkiksi Koskentiessä käyttäjille on kaksi maksuluokkaa: vakituiset käyttäjät ja vain satunnaisesti autoa tarvitsevat.

Koko juttu on luettevissa maanantain 3.6.2019 Turun Sanomista (painettu lehti).

 

Artikkeli Ratkaisu satunnaiseen autotarpeeseen: taloyhtiön yhteiskäyttöauto julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Onnistu taloyhtiön korjaushankkeessa Kiinteistöliiton opasvideoiden avulla

Ma, 06/03/2019 - 09:45

Korjaushanke on taloyhtiön hallitukselle haastava tehtävä. Moni hallituksen jäsen kaipaa tehtävästä suoriutuakseen ohjeita ja neuvoja. Niitä on nyt saatavilla Kiinteistöliiton julkaiseman Onnistu korjaushankkeessa -videosarjan muodossa.

Lyhyillä videoilla asiantuntijat kertovat esimerkiksi siitä, miten sopimuskumppanit valitaan ja miten kilpailutus toteutetaan. Videoilla käsitellään eri tahojen rooleja ja tehtäviä hankeen läpiviemisessä. Läpi käydään myös korjaushankkeen valmistelu ja käsittely taloyhtiössä niin, että päätöksenteko on mahdollisimman sujuvaa.

”Moni pelkää, ettei korjaushankeen aikana uskalla toimia taloyhtiön hallituksen jäsenenä siksi, että saattaa joutua vastuuseen hankkeen lopputuloksesta. Näinhän asia ei ole. Hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että yhtiöön valitaan ammattilaiset, jotka osaltaan vastaavat hankeen onnistumisesta”, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Yhteistyössä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kanssa toteutetut videot on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille, ja ne löytyvät Kiinteistöliiton jäsensivuilta. Videosarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat avoimesti kaikkien katsottavissa Kiinteistöliiton Youtube-kanavalta, ja ne käsittelevät suunnitelmallista kiinteistönpitoa sekä suunnitelmallisen kiinteistönpidon välineitä.

 

Artikkeli Onnistu taloyhtiön korjaushankkeessa Kiinteistöliiton opasvideoiden avulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

HSY teki ennätystuloksen jäteveden fosforin poistossa – myös jätevedenpuhdistuksen energiaomavaraisuudessa huippuvuosi

Pe, 05/31/2019 - 08:22

Jäteveden puhdistustulokset olivat vuonna 2018 erittäin korkeatasoiset Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Jätevedenpuhdistuksen sähköenergian omavaraisuusaste kasvoi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 97 prosenttiin.

Vuonna 2018 jäteveden puhdistustehokkuus oli erinomaisella tasolla HSY:n kahdella jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä ja Suomenojalla. Laitokset poistivat 97 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista. Typen osalta poistoteho oli Viikinmäessä 91 prosenttia ja Suomenojalla 76 prosenttia.

Yhteenlaskettu ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 048 tonnia typpeä ja 23 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 6,4 % edellistä vuotta pienempi. Fosforikuormitus laski 31 tonnista 23 tonniin, mikä on kaikkien aikojen paras tulos.

Molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen. Toiminnan jatkuva kehittäminen onkin konkreettista Itämeren hyväksi tehtävää työtä, jonka avulla alueen asukkaiden ja teollisuuden kuormitus voidaan minimoida.

Energiatehokasta Itämeren suojelua

Korkeatasoisen jätevedenpuhdistuksen ohessa HSY on panostanut energiankulutuksen hallinnan kehittämiseen.

– Vuosi 2018 oli omalla tavallaan käänteentekevä, kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätyksellisen korkeaksi 97 prosenttiin. Sähköntuotantomäärä oli vuonna 2018 laitoksen historian suurin, ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen, kertoo HSY:n osastonjohtaja Mari Heinonen.

Energiaomavaraisuuden kasvun takana on pitkäjänteinen työ, jossa on systemaattisesti toteutettu toimenpiteitä ja investointeja energian säästämiseksi sekä energian tuottamiseksi entistä tehokkaammin.

HSY:n strategisena päämääränä on vähentää energiankulutuksen määrää ja lisätä omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Jätevedenpuhdistuksen osalta päämäärää tukee Espoon Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo, joka tuottaa suurimman osan kuluttamastaan energiasta itse muun muassa lietteestä saatavasta biokaasusta.

Infolaatikko:

  • Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, Viikinmäessä ja Suomenojalla. HSY:n toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista.
  • Vähäsateisen vuoden vuoksi jätevesimäärä väheni edellisestä vuodesta. HSY:n puhdistamoiden kokonaisvirtaama oli 126,9 milj. m3, josta Viikinmäkeen 92,4 miljoonaa m3 ja Suomenojalle 34,5 miljoonaa m3.

 

Artikkeli HSY teki ennätystuloksen jäteveden fosforin poistossa – myös jätevedenpuhdistuksen energiaomavaraisuudessa huippuvuosi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Muistilista Airbnb-vuokrausta harkitsevalle

Ke, 05/29/2019 - 09:00

Kesän matkailukausi on käynnistymässä ja moni suomalainen saattaa pohtia oman matkakassansa kartuttamista laittamalla asuntonsa loman ajaksi tarjolle Airbnb:n tai muun vastaavan lyhytaikaista majoitusta tarjoavan alustan kautta. Suomen Vuokranantajien päälakimies Sanna Hughes kokosi vinkit Airbnb-majoittajalle siitä, mitä toiminnassa tulisi ottaa huomioon.

Airbnb on kansainvälinen internetalusta, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa huoneen tai koko asunnon vuokrattavaksi tai käytettäväksi majoitukseen. Tyypillisesti Airbnb:n kautta tarjotaan kaupungissa vieraileville matkailijoille lyhytkestoista, kodinomaista majoitusta. Palveluna Airbnb on toimiva ja sen maailmanlaajuinen suosio kertoo siitä, että tarvetta ja kiinnostusta tämän kaltaisille palveluille on.

1.   Varmista, että lyhytaikainen majoitustoiminta on taloyhtiössä sallittua

Varmista ennen toiminnan aloittamista, ettei taloyhtiön yhtiöjärjestykseen ole kirjattu lyhytaikaisen majoitustoiminnan kieltoa. Jos kieltoa ei ole, esimerkiksi satunnainen majoittaminen kesätapahtumien ajaksi on sallittua myös asuinhuoneistossa. Laajamittaisen ammattimaisen majoitustoiminnan harjoittaminen edellyttää etukäteisilmoituksen tekemistä kaupungin terveysviranomaisille, ja siihen saattaa kohdistua muitakin rajoituksia.

Jos olet vuokralainen ja tarkoituksenasi on majoittaa Airbnb-vieraita vuokrakodissasi, kotimajoituksen pelisäännöistä on hyvä keskustella vuokranantajan kanssa etukäteen. Enintään puolet asunnosta voi alivuokrata myös ilman lupaa, ellei siitä aiheudu huomattavaa haittaa tai häiriötä. Koko asunnon jälleenvuokraamiseen myös lyhyeksi ajaksi tarvitaan vuokranantajan lupa.

2.   Maksa asiaankuuluvat verot

Myös Airbnb-toiminnasta saatavat tulot ovat veronalaisia pääomatuloja. Muista siis ilmoittaa Airbnb-vierailta saamasi tulot verottajalle viimeistään veroilmoitusta tehdessäsi. Vastaavasti voit vähentää toiminnastasi aiheutuvat kulut verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Ammattimaisesta majoitustoiminnasta on maksettava myös 10 % arvonlisävero.

Jos vuokraat omaa asuntoasi Airbnb:n kautta, muista, että satunnainenkin vuokraus katkaisee oman asunnon verovapaaseen myyntiin oikeuttavan asumisajan.

3.   Ohjeista vieraita taloyhtiön järjestyssäännöistä ja toimintatavoista

On tärkeää muistaa, että taloyhtiö on ensisijaisesti siellä asuvien ihmisten koti ja asumisrauhaa on hyvä kunnioittaa. Muista siis ohjeistaa Airbnb-vieraitasi siitä, miten suomalaisessa taloyhtiössä toimitaan – milloin alkaa hiljaisuus ja minne roskat viedään. On kaikkien osapuolten etu, että vieraat eivät aiheuta häiriöitä.

4.   Huolehdi asuntosi turvallisuudesta

Vaikka onnettomuudet ovat onneksi harvinaisia, vieraita kannattaa ohjeistaa toimimaan myös mahdollisessa tulipalossa tai muussa onnettomuustilanteessa. Huolehdi, että asunnosta löytyy käyttöohjeet sähkölaitteille ja tulisijoille. Ohjeista vieraita hätänumerosta ja asunnon poistumisteistä onnettomuustilanteessa. Hanki asuntoon alkusammutusvälineet ja riittävä määrä palovaroittimia ja huolehdi, että ne ovat toimintakuntoisia.

5.   Vakuuta asuntosi

Airbnb-toimintaa harjoittavan on hyvä huolehtia oman vakuutusturvansa riittävyydestä. Jos Airbnb-vieraita majoittaa omassa kodissaan, varmista oman kotivakuutuksesi kattavuus tällaisissa tilanteissa. Erilliset vuokranantajan vakuutukset yleensä kattavat myös lyhytaikaisen majoitustoiminnan lukuun ottamatta vieraiden tahallaan aiheuttamia vahinkoja

Artikkeli Muistilista Airbnb-vuokrausta harkitsevalle julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Dataa keräävät jäteastiat edistämään kierrätystä

Pe, 05/24/2019 - 10:16

Asuntokohtaista dataa keräävät jäteastiat ovat tutkijan mukaan yksi kannustin kierrättämiseen, koska ne paljastavat asuntojen sekäjätteen määrään. Samalla selviää myös, kuinka jätämaksuissa voisi säästää, kertoo Yle.

Moni ympäristötietoinen kierrättäjä pohtinee usein, että mikä oikein olisi riittävän vakuuttava motivaattori kaikkein vastahakoisimmillekin jätteen lajittelijoille – ihan maailmanlaajuisesti. No kattava data tietenkin.

Jyväskyläläinen Kankaan asuinalue on ryhtynyt tällä saralla pioneeriksi, ottamalla käyttöön asuntokohtaista dataa keräävät jätesäiliöt. Säiliöt avautuvat asuntokohtaisesti koodatuilla avainlätkillä, jolloin tiedetään minkä asunnon lätkällä mikäkin säiliö on avattu. Lätkät eivät kerro kuka asunnossa asuu.

Näin saadaa tietoa siitä, mitkä säiliöt ovat ahkerimmin käytössä ja esimerkiksi jätehuollon logistiikka voidaan mitoittaa paremmin.

Jyväskylässä data on tarkoitus saada asukkaille nähtäväksi ja tarkasteltavaksi, jolloin yksilönkin on helpompi nähdä omaa kulutuskäyttäytymistään.

Älykäs jätehuolto Jyväskylässä on osa valtakunnallista Suomen ympäristökeskuksen Circwaste-hanketta, jonka rahoittajia ovat muun muassa Sitra, Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö. Hanke on saanut EU:n rahoitusta 11 miljoonaa euroa, ja sen puitteissa pyritään valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden tavoitteisiin.

Lue koko juttu Ylen sivuilta.

 

Artikkeli Dataa keräävät jäteastiat edistämään kierrätystä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Viisi askelta taloyhtiön kiinteistönhoidon ostamiseen

Ke, 05/22/2019 - 13:14

Taloyhtiölle voi tulla eteen tilanne, että vanha huoltosopimus on tarve uudistaa tai sitten halutaan kilpailuttaa koko kiinteistönhoito uudelleen. Mutta miten tämä oikein kannattaa hoitaa?

Palvelun ostaminen ei aina ole helppoa. Pitäisi tietää, mitä on ostamassa ja millä ehdoilla. Pelkkä ”halutaan ostaa kiinteistönhoitoa” ei riitä tarjouspyynnöksi.

Taloyhtiöiden avuksi on laadittu Kiinteistönhoidon osto-opas (Kiinteistöalan Kustannus Oy), joka opastaa taloyhtiöitä selkein esimerkein kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden kilpailutuksessa ja ostamisessa.

1. Kaikki lähtee tarpeesta

Monesti hankintoja tehdään tunteen pohjalta puutteellisin tiedoin ja taidoin. Ennen kuin palveluja aletaan hankkia, olisi hyvä tiedostaa taloyhtiön palveluntarve

Kilpailutustarve voi syntyä, kun taloyhtiö haluaa tarkistaa kustannuksia, nykyiseen palvelun laatuun ollaan tyytymättömiä, halutaan keskittää palveluita, on tarve muuttaa palvelukuvauksia tai halutaan muuttaa sopimusehtoja.

Aina palvelua ei ole tarve kilpailuttaa, vaan sopimuksen päivittäminen nykyisen palveluntarjoajan kanssa voi riittää.

Aina palvelua ei ole tarve kilpailuttaa, vaan sopimuksen päivittäminen nykyisen palveluntarjoajan kanssa voi riittää.

Taloyhtiön tarveselvitys:
  • Selvitä, millaisia palveluja kiinteistö nykyään ostaa, mikä niiden sisältö on sekä kuka ne suorittaa ja millaisella suoritustaajuudella
  • Haastattele tarvittaessa nykyistä kiinteistöhoito-organisaatiota
  • Kartoita nykytilanteen ongelmat sekä mahdolliset kehittämistarpeet
  • Haastattele tarvittaessa muita osapuolia (isännöinti, osakas, asukas)
  • Tee tarvittaessa lisäselvityksiä (esimerkiksi kiinteistön nykytilan analysointi).
2. Suunnittelu tärkeässä roolissa

Ostovaiheen tärkeimpiä vaiheita on hankintojen suunnittelu. Suunnitteluvaihe koostuu perustietojen keräämisestä, kiinteistöpalveluyrityksen vaihdon ja kilpailutuksen ajoituksesta, palveluntuottajien ja kiinteistönhoidon yhteishankintamahdollisuuksien kartoituksesta, palvelun ostotavan päättämisestä, palvelukuvausten laatimisesta ja suunnittelun lopputuloksesta: neuvottelu vai kilpailuttaminen.

Kilpailutusta varten on hyvä koota taloyhtiön perustiedot. Taloyhtiön olisi hyvä myös miettiä, milloin palveluntuottajan vaihto on optimaalinen. Paras ajankohta vaihdokselle on talvikauden päättymisen jälkeen.

Taloyhtiön tiedot kilpailutusta varten:
  • laite ja järjestelmätiedot
  • siivousalueet
  • ulkoalueen asemakuvat
  • laatuluokat
  • lumen läjityspaikat
  • kiinteistön tilat käyttötarkoituksineen
  • tekniset tilat
  • huollon varastotilat.

Ennen kilpailuttamista on hyvä kartoittaa taloyhtiön lähellä toimivat huoltoyhtiöt. Alueella toimivan palveluntuottajan käyttämisellä voidaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä. Paikallisten toimijoiden ohella kannattaa kartoittaa muutkin potentiaaliset palveluntarjoajat. Jos mahdollista, niin kiinteistöpalvelut kannattaa kilpailuttaa usean kiinteistön kokonaisuuksina.

Ennen kilpailuttamista on hyvä kartoittaa taloyhtiön lähellä toimivat huoltoyhtiöt.

Taloyhtiön kannattaa määritellä tarkasti, millaista ja mitä kiinteistön hoito- ja huoltopalveluja se haluaa ostaa. Siksi kannattaakin laatia palvelukuvaus, joka kertoo, mitä tilaaja haluaa ostaa.

Palvelukuvaukset laaditaan näistä tehtävistä:
  • yleistehtävät (niin sanotut tukitehtävät)
  • ennakoivan hoidon ja huollon tehtävät
  • ulkoalueiden hoito
  • talotekniset tehtävät
  • erillistehtävät sekä määräaikaishuollot

Suunnitteluvaiheen lopputuloksena voidaan päätyä joko tilanteeseen, missä ei tehdä kilpailutusta ja vanha sopimus jää voimaan, neuvotellaan nykyisen tai uuden toimijan kanssa tai tehdään kilpailutus ja tehdään sopimus uuden kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Taloyhtiön tulee muistaa, että kilpailuttaminen ei aina takaa parempaa laatua ja kustannustasoa.

3. Kilpailutuksessa ei kannata hötkyillä

Kilpailutukselle tulee antaa aikaa. Kilpailutukseen kuuluu kilpailutustavan päättäminen, tarjouspyynnön laatiminen, sopimusohjelman laatiminen ja vastuurajojen määrittely sekä tarjouspyyntöjen lähettäminen, vastaanotto ja vertailu.

Tarjouspyynnön sisältö:
  • kuka tarjousta pyytää
  • mitä palvelua halutaan ostaa (palvelukuvaukset)
  • tarjouspyynnön lisätiedot ja kohteeseen tutustuminen
  • koska tarjous on jätettävä ja mitä liitteitä tarjouksessa on oltava
  • palveluntarjoajan valintakriteerit
  • koska uusi palvelu eli sopimus astuu voimaan
  • sopimuksen juridiset ehdot
  • miten sopimuksenmukaista toimintaa mitataan ja seurataan.
4. Tarjous- ja sopimusneuvottelut palveluntarjoajien kanssa

Tarjous- ja sopimusneuvotteluiden ero on siinä, että tarjousneuvotteluissa käsitellään tarjouksen sisältöä ja sopimusneuvotteluissa käsitellään tulevan sopimuksen ehtoja valitun kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Neuvotteluihin on hyvä kutsua 2-3 tarjoajaa riippuen kilpailutuksen laajuudesta.

5. Tee aina kirjallinen sopimus

Sopimuksesta tulisi käydä ilmi sopimuksen toimijat, tilaajat, valvojat, sopimushinnat, voimassaolo ja alkamisajankohta. Kiinteistönhoitosopimuksessa on yleensä samat asiakirjat kuin tarjouspyynnössä.

Kiinteistönhoitosopimuskokonaisuus koostuu näistä asiakirjoista: 
  • sopimus
  • neuvotteluasiakirja
  • palvelukuvaukset
  • sopimusohjelma sekä sen mahdolliset liitteet
  • vastuurajataulukko
  • ostettavan palvelun yleiset sopimusehdot
  • aluekartta, karttakuva, yhtiön tontin rajat sekä ylläpidon hoitoalueet

Jutun lähteenä on käytetty Kiinteistönhoidon osto-opasta (Martti Pennanen & Teppo Repo). Kirjan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy, ja sitä voi tilata osoitteesta www.kiinkust.fi.

Artikkeli Viisi askelta taloyhtiön kiinteistönhoidon ostamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Korjataanko vanhaa vai puretaanko, ja uutta tilalle?

Ke, 05/22/2019 - 08:53

Vanha kerrostalo nuortuu vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja samalla kulmakunnan koristukseksi. Se maksaa rahaa ja myös vaivaa, mutta usein kannattaa. Joskus taas taloyhtiön on parempi purkaa huonoon kuntoon päässyt kiinteistö pois ja rakennuttaa uusi tilalle. Toukokuun Kiinteistölehdessä kerrotaan esimerkin voimalla molemmista vaihtoehdoista.

Pian posti kantaa kotiin Suomen Kiinteistölehden toukokuun numeron. Siinä on artikkeli peruskorjauksesta, joka pelasti yli sata vuotta vanhan talon Helsingin Kalliossa. Päinvastaiseen ratkaisuun päätyi tamperelainen taloyhtiö 45-vuotiaan talonsa kanssa. Se puretaan ja tehdään tilalle uusi, johon etuoikeus on nykyisillä osakkailla. Asunto-osakeyhtiölain muutos on nyt helpottanut tällaisesta ratkaisusta päättämistä.

EU-vaalien varsinainen vaalipäivä lähestyy. Kannattaa mennä äänestämään, ellet ennakkoon jo käynyt. EU-parlamentti päättää monista taloyhtiönkin arkeen vaikuttavista asioista.

Korjausrakentaminen ei taloyhtiöissä merkittävästi vilkastu, ennustaa Kiinteistölehden ja Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri. Todennäköisemmin se supistuu, vaikka lainansaannin ei ennusteta vaikeutuvan ainakaan tuntuvasti.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät pian taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Toukokuun näköislehden voit lukea jo nyt. Siihen pääset osoitteesta www.kiinteistolehti.fi.

Lue Suomen Kiinteistölehden näköislehti täältä

Artikkeli Korjataanko vanhaa vai puretaanko, ja uutta tilalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Testaa, vuotaako WC-istuimen vesisäiliö

Ke, 05/22/2019 - 07:42

Vuotava WC-istuin voi tuoda taloyhtiölle tuhansien eurojen laskun. Siksi onkin hyvä testata välillä, vuotaako WC-istuin.

Näin testaat helposti vuotaako WC:n vesisäiliö:

Aseta pala vessapaperia istuimen sisälle takaseinään. Jos paperi pysyy paikallaan, säiliö ei vuoda. Jos paperi kastuu ja valuu alaspäin, on se merkki säiliön vuotamisesta.

WC-istuin kuuluu taloyhtiön vastuulle. Ilmoita vuodoista heti huoltoyhtiölle!

Vesi maksaa – se unohtuu usein

Jos säiliö vuotaa, ota yhteys välittömästi huoltoyhtiöön. WC-istuin kuuluu taloyhtiön vastuulle.

Näin paljon vettä ja rahaa pieni vuoto kuluttaa:

Artikkeli Testaa, vuotaako WC-istuimen vesisäiliö julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.