• Arkisin ma-pe klo 9-15
  • 050 543 0995
  • toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Tilaa syöte syöte Kiinteistölehti
Syötteen kokonainen osoite. 6 min 36 s sitten

Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla

Ke, 06/19/2019 - 09:07

Helsingin kaupunki julkaisi hiljattain jugend -arkkitehtuurioppaan. Kiinteistölehti päätti kiertää kesän aikana kirjassa mainitut paikat ja haastaa lukijat bongaamaan ornamentteja. Oikein vastanneiden kesken arvotaan mm. K-ketjun 100 euron lahjakortti.

Kaupungin julkaisemassa oppaassa tarkastellaan Helsingin arkkitehtuuria paljolti sveitsiläisen arkkitehti Marikit Taylorin silmin. Hän on listannut oppaassa myös omat suosikkinsa, joten ensimmäinen jugend-testikaupunkikierroksemme kiersi juuri nämä hänen suosikkirakennuksensa.

Testikierros tehtiin torstaina 13.6. huonohkossa säässä, joten kaksi Taylorin suosikeista säästettiin muille kierroksille. Julkaisemme uusia reittejä kesän aikana viikoittain. Reitit kuljetaan pääsääntöisesti jalan.

Jugendrakennukset ovat Helsingin keskusta-alueella, joten kulkemamme reitit toimivat myös erinomaisena oppaana Helsinkiin kesävierailulle tuleville ulkopaikkakuntalaisille, jotka haluaisivat kierrellä kaupunkia.

Jokaisen jutun lopussa on ornamenttivisa, jossa voi tietää tai veikata neljästä vaihtoehdosta, mistä rakennuksesta senkertainen ornamenttikuva on.

Marikit Taylorin suosikkirakennukset Helsingissä
  • Ihantola, Viiden linja 18
  • Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19
  • Olofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
  • Pohjolan talo, Aleksanterinkatu 44 - Mikonkatu 3
  • Puu-Vallila
  • Rautatieasema, Asema-aukio
  • Scahlinin talo, Kapteeninkatu 11- Tehtaankatu 9
  • Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29
  • Wellamo, Vyökatu 9
Torstain reitti Mikä Arkkitehtuuriopas?

Helsingissä on poikkeuksellisen paljon jugendrakennuksia. Tämä johtuu osittain siitä, että jugend tyylisuuntana osui Helsingin voimakkaan kasvun ja Suomen kansallisen itsetunnon nousun vuosiin. Suomalaisesta mytologiasta oli helppo poimia materiaalia mielikuvituksekkaisiin jugendrakennusten yksityiskohtiin.

Jugend eli yleisemmin art nouveau oli ”kansainvälinen uuden ajattelutavan läpimurto, jonka lähtökohtia olivat irrottautuminen 1800-luvun lopun arkkitehtuuria kahlinneista säännöistä ja vanhanaikaisiksi koetuista kertaustyyleistä sekä arkkitehtien luomisvoiman vapauttaminen”, kuten arkkitehtuurioppaan esipuheessa kerrotaan.

Kirjan koko kertoo myös sen, että rakennuksia tosiaan on Helsingissä paljon. Se on 250-sivuinen, näppäränkokoinen opus, joka esittelee kattavan kattauksen jugend-Helsinkiä historiaa ja tekijöitä (arkkitehtejä) unohtamatta.

Kirjan luvut on jaoteltu alueittain, jotka mukailevat Helsingin kaupunginosajakoa. Tämä jaottelu auttaa myös lukijaa poimimaan helposti alueen tai alueet, joilla hän haluaa kierrellä.

Bongaa ornamentti -kisan pääpalkintona 100 euron lahjakortti

Julkaisemme kesän aikana joka viikko uuden artikkelin jugendrakennuksista. Jokaisen artikkelin lopussa on kuva ja kysymys: mistäpäin tällä kertaa vieraillulta alueelta löydät tämän ornamentin?

Ornamentti poimitaan aina sillä kertaa vierailluista rakennuksista, jotta innokaimpien etsintätyö ei muodostuisi aivan mahdottomaksi.  Annamme kysymykseen neljä vaihtoehtoa, joten myös veikkaamalla saattaa voittaa. Ornamenttia ei myöskään oteta rakennuksen sisäpuolelta, jos sisälle ei ole julkista pääsyä.

Kaikkien oikein vastanneiden kesken, arvotaan kesän päätteeksi Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti. Lisäksi kaikkiin kahdeksaan kisakysymykseen oikeinvastanneiden kesken arvotaan pääpalkinto, joka on K-ryhmän 100 euron lahjakortti.

Ensimmäinen kisakysymyksen sisältävä artikkeli julkaistaan viikolla 26. Artikkeleita ilmestyy kokonaisuudessaan kahdeksan, joten viimeiseen kisakysymykseen pääsee vastaamaan viikolla 33 elokuussa.

Kaikkien ornamenttiartikkeleiden lopussa olevat kisakysymykset ovat näkyvillä ja vastattavissa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen suoritetaan arvonnat.

Nyt sitten vaan odottelemaan ensimmäistä bongausjuttua!

 

Tämän artikkelin rakennukset kartalla Puu-Vallila, Vallila
Koko alue on suunniteltu ja rakennettu jugendkaudella ja sitä voidaan pitää varhaisena – ja omaleimaisen pohjoismaisena – esimerkkinä puutarhakaupunkien standardoinnin ajasta. - Marikit TaylorIhantola, Viides linja 18
Kauniin vaaleanpunaisen Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Kuten monet muutkin Kallion asuintalot, myös Ihantola on työväen asuntoyhtiön rakennuttama. - Marikit TaylorRautatieasema, Asema-aukio
Rautatieasema muistuttaa meitä siitä, että joskus kannattaa pysähtyä katsomaan tarkemmin paikkoja, joiden läpi tulee porhaltaneeksi vain kovalla kiireellä. - Marikit TaylorPohjolan talo, Mikonkatu 3 - Aleksanterinkatu 44
Rakennusta voidaan pitää kokonaistaideteoksena. Niin jukisivussa kuin sisälläkin on puusta ja kivestä tehtyjä veistoksia lähes kaikkialla, ja vaikuttavaa on myös puun käyttö sisätilojen rakenteissa. - Marikit TaylorJugendsali, Pohjoisesplanadi 19
Mikäpä olisi parempi paikka jugendhenkiselle lepotauolle kuin piipahdus Jugendsalin kahviossa. Sen holvikatto, kivipylväät ja maalauksin koristellut seinät tarjoavat täydelisen taustan hämmästyttävälle lintu- ja eläinveistosten joukolle. - Marikit TaylorOlofsborg, Kauppiaankatu 7 - Katajanokankatu 1
Olofsborgista tekevät kiinnostavan sen koko ja massoitus, luonnonkivijalka sekä monet menneisyyden rakennusperinteen innoittamat yksityiskohdat. - Marikit TaylorWellamo, Vyökatu 9
Talon eriskummalliset kipsikoristeet saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuka on tuo julma aaltojen asukki, joka näyttää kieltä porttia vartioidessaan, kuka tuo outo, ihailijajoukon piirittämä sammakkoprinsessa? - Marikit Taylor

Artikkeli Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita

Ti, 06/18/2019 - 16:20

Lain käyttäminen on aina myös soveltamista ja tulkintaa, jossa ensiarvoisena apuna on ajantasainen lakikommentaari. Asunto-osakeyhtiölakiin on tullut paljon muutoksia, ja siksi perinteinen Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari on päivitetty. Kommentaarissa avataan asioita myös oikeustapauksien kautta.

Asunto-osakeyhtiölaki koskettaa hyvin suurta osaa suomalaisista. Taloyhtiöiden hallinto on pääosin maallikoiden käsissä. Edes ammatti-isännöitsijä ei pysty muistamaan kaikkia lakiasioita eikä hänen tarvitsekaan. Apunaan taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijät voivat käyttää Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria (Kiinteistöalan Kustannus Oy), josta löytyy vastaus useimpiin kysymyksiin. Aina kun ei ole mahdollista kysyä neuvoa juristilta.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria ovat olleet kirjoittamassa alan parhaat asiantuntijat Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Kommentaarista ilmestyy kesäkuussa uudistettu painos.

– Lainsäätämisvaiheessa pyritään tietysti aina siihen, että laki olisi mahdollisimman helppolukuinen ja selkeä. Vaikka kieltä onkin hiottu helppotajuisemmaksi, käytäntö on osoittanut, että vielä on jäänyt selitettävää. Lisäksi uutta oikeuskäytäntöä kertyy koko ajan lisää, Kommentaareille on siis edelleen tarvetta, kertoo asianajaja, varatuomari Aki Rosén.

Kommentaari on suunnattu ammattilaisille; isännöitsijät ja juristit käyttävät sitä työssään.  Riviosakkaille teos voi olla raskas luettava, mutta moni hallituksen puheenjohtaja käyttää Kommentaaria tietolähteenään. Myös tuomioistuinlaitokset käyttävät teosta apunaan.

Isännöitsijöiden oiva työkalu

Isännöitsijöillä kommentaari olisi hyvä olla mukana taloyhtiön kokouksissa, sillä kinkkisessä paikassa tiedon kaivaminen on helppoa eikä yhtiökokousta esimerkiksi tarvitse keskeyttää tiedon etsimisen ajaksi.

– Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa. Kommentaari on kuin tietosanakirja, se on isännöitsijän hakuopus, toteaa asianajaja Marina Furuhjelm.

– Yhtiökokouksissa saatetaan kysyä jotain täsmäjuttua, esimerkiksi miten kokouskutsu kirjoitetaan. Tieto löytyy helposti kommentaarista, sanoo asianajaja, varatuomari, OTL Petteri Kuhanen.

Osakkaat esittävät usein vaikeitakin kysymyksiä isännöitsijälle. Kirja antaa tuen myös tilanteisiin, joissa isännöitsijä jo lähtökohtaisesti tietää ratkaisun, mutta siihen halutaan vielä varmistus.

Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa.

Lakimuutokset otettu huomioon

Pääsyy siihen, että uusittu painos ilmestyy nyt, ovat lakimuutokset, erityisesti sähköiseen osakehuoneistorekisteriin siirtyminen ja purkava lisärakentaminen.

– Myös oikeuskäytäntöä on tullut lisää ja jopa kannanottoja on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Tulkintoja on tullut paljon lisää, Furuhjelm huomauttaa.

– Purkava lisärakentaminen koskee vain murto-osaa taloyhtiöistä, mutta huoneistotietojärjestelmä koskettaa kaikkia taloyhtiöitä. Huoneistotietojärjestelmästä kirjoittaessamme löysimme laista virheitä, jotka ehdittiin osittain korjata ennen lain hyväksyntää. Myös lakia valmistelleelle työryhmälle oli hyötyä Kommentaarin kirjoittamisesta, Furuhjelm naurahtaa.

Paljon tulkintoja

Tulkintatilanteita avataan laajasti Kommentaarissa.

– Osa on perinnetulkintoja vanhojen asunto-osakeyhtiölakien ajoilta; vertasimme, onko jotain muuttunut vuosien saatossa. Uusia tulkintatilanteitakin on, kuten esimerkiksi säännökset hissien jälkiasennuksesta, missä lainsäätäjä ei ollut alun perin tullut ajatelleeksi, että voi syntyä tulkintatilanteita, jos hissi esimerkiksi pysähtyy puolikerrokseen tai kiinteistössä on eri määrä kerroksia eri puolella rakennusta, Kuhanen toteaa.

– Uusia tulkintoja on paljon, samoin kommentteja ja oikeuskäytäntöjä. Kun halutaan tietää, mikä on tulkintalinja, se on kätevä tarkistaa Kommentaarista, Furuhjelm jatkaa.

– Huoneistotietojärjestelmästä ja purkavasta lisärakentamisesta ei tosin ole soveltamiskäytäntöjä tai oikeuden ratkaisuja, ne ovat vielä niin uusia, Rosén huomauttaa.

Kommentaarissa on huomioitu kaikki hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ratkaisut edellisen painoksen ilmestymisen jälkeen.

– Uusia tapauksia on paljon. Lisäarvona on myös se, että Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä, kertoo asianajaja Ari Kanerva.

– Korkeimmalta oikeudelta on tullut viime vuosina muutama sellainen päätös, mitä on jouduttu paljon miettimään, mitä ne oikeasti tarkoittavat käytännössä, Furuhjelm jatkaa.

Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä.

Oikeuslaitokset usein samaa mieltä käytännöistä

Suurin osa oikeuslaitoksista on ollut pääsääntöisesti samaa mieltä tulkintakäytännöistä Kommentaarin kirjoittajien kanssa. Silti yllättäviäkin ratkaisuja on tullut.

– Osa sisällöstä on meidän omia mielipiteitämme, se pitää muistaa. Kirjassa on lakiteksti sekä sen jälkeen yleensä perusteluteksti ja omat mielipiteemme. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä. Kommentaarissa on joitakin kannanottoja, jotka poikkeavat muiden kirjoittajien kirjoista, Furuhjelm muistuttaa.

– Oikeustiede on tulkintatiedettä, viimekädessä vastaus saadaan tuomioistuimessa, Rosén huomauttaa.

– Isännöitsijät kyselevät meiltä paljon kunnossapito- ja muutostöistä sekä lunastustilanteista, ja kun samankaltaiset kysymykset toistuvat tarpeeksi usein, otamme niihin teoksessamme kantaa. Aika paljon meille tulee esimerkiksi lunastukseen liittyviä kysymyksiä, ja niitä lisättiin uuteen painokseen. Myös moniin epäselviin tilanteisiin otettiin nyt kantaa, Furuhjelm toteaa.

– Asiat ovat hyvin käytännönläheisiä; kuka vastaa mistäkin ja miten tilannetta tulkitaan, jos yhtiökokouskutsu on esimerkiksi lähetetty liian myöhään. Kommentaarissa on runsaasti konkreettisia esimerkkejä, joihin isännöitsijä työssään törmää, Furuhjelm jatkaa.

– Kommentaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia taloyhtiön normaalissa arjessa, Kanerva kertoo.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari (Kiinteistöalan Kustannus Oy) pureutuu yksityiskohtaisesti asunto-osakeyhtiölain sisältöön. Laki esitellään teoksessa pykälä pykälältä, kohta kohdalta, selittäen ja kommentoiden. Erityisen huomion kohteena ovat asunto-osakeyhtiön toiminnan kannalta keskeiset säännökset. Teosta voit tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta.

Artikkeli Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sulata pakastin oikein

Ti, 06/18/2019 - 15:37

Pakastin tulisi sulattaa kaksi kertaa vuodessa. Hyvä aika sulatukselle on talvella, jolloin pakasteet voi viedä ulos sulatuksen ajaksi, ja kesä, ennen kuin tuore marjasato pakastetaan.

Usein kotoa löytyy jääkaappi-pakastin -yhdistelmä. Uusimmissa jääkaapeissa on automaattisulatus, joten jääkaappia ei tarvitse välttämättä erikseen sulattaa. Jääkaappi kannattaa kuitenkin aika-ajoin myös puhdistaa.

Pakastin ei toimi tehokkaasti, jos sen sisällä on paljon jäätä. Lisäksi paksu jää- ja huurrekerros kuluttaa tavallista enemmän sähköä. Pakastin on syytä sulattaa myös silloin, kun huurretta on kertynyt yli 0,5 cm pakastimen sisäpinnoille.

Älä jätä koskaan pakastinta sulamaan ilman valvontaa. Sulamisvettä valuu helposti lattialle, ja vesi voi pysyvästi vahingoittaa lattiapintaa.

Näin sulatat kaappipakastimen:
  • Sammuta virta pakastimesta ja tyhjennä se
  • Varaa pakastimen alle esimerkiksi muutama pyyhe, jotka imevät sulamisvedet
  • Jos pakastimessa on kouru sulamisvesien ohjaamista varten, aseta matala astia sen alle
  • Älä raaputa jäätä tai huurretta terävällä esineellä!
  • Jään sulamista voit nopeuttaa pitämällä pakastimen oven auki ja laittamalla pakastimeen kuumaa vettä astiassa tai puhaltamalla siihen hiustenkuivaajalla
  • Jäiden sulettua pyyhi pakastin ja kuivaa se huolellisesti
  • Kytke virta päälle ja sulje ovi vasta, kun pakastin on täysin kuiva!
  • Pane tavarat takaisin pakastimeen, kun pakastin on riittävän kylmä.
Imuroi myös jääkaapin ja pakastimen tausta!

Taustat kannattaa imuroida pari kertaa vuodessa, sillä sinne kertynyt pöly heikentää ilmankiertoa ja aiheuttaa palovaaran. Huono ilmankierto lisää myös sähkönkulutusta.

Sijoita kylmälaitteet viisaasti – säästät sähköä
  • Sijoita kylmälaitteet erilleen astianpesukoneesta, uunista ja lämpöpattereista.
  • Suora auringonpaiste lisää myös laitteen sähkönkulutusta.
  • Energiankulutus voi kasvaa 10-20%, jos sen viereen sijoitettua astianpesukonetta tai uunia käytetään päivittäin.
  • Ilmankierron estäminen kylmälaitteen ympäriltä kolminkertaistaa sähkönkulutuksen.
  • Kalustepeitteinen kylmälaite kuluttaa enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettava.
  • Säilytä elintarvikkeet oikeassa lämpötilassa. Jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %.
  • Jos jääkaappi on täyteen ahdettu ja avaat jääkaapin ovea tiheään, sähkönkulutus voi nousta 20 %.

Lähde: Martat

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin

Artikkeli Sulata pakastin oikein julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ratkaisu satunnaiseen autotarpeeseen: taloyhtiön yhteiskäyttöauto

Ma, 06/03/2019 - 13:04

Yhteiskäyttöön tarkoitettu auto voi olla erinomainen ratkaisu taloyhtiöissä, joissa julkiset yhteydet toimivat ja tarve henkilöautolle on vain satunnaista, kertoo Turun Sanomat.

Tampereen Kalevassa sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Koskentiessä pohdittiin hiljattain uudenlaisia liikkumisratkaisuja ja päädyttiin hankkimaan yhteiskäyttöauto. Koskentien asunto-osakeyhtiö on kaikin puolin ihanne-esimerkki tilanteesta, jossa yhteiskäyttöauto täydentään liikkumismahdollisuuksia. Taloyhtiö on suuri (asukkaita yli 400), valtaosa on 1-2 hengen talouksia, julkisen liikenteen pysäkit sekä kaupungin keskusta ovat käden ulottuvilla ja pihassa on niukalti tilaa parkkipaikoille.

Lisäksi taloyhtiössä tehty kysely paljasti, että moni toivoi henkilöautoa täydentämään liikkumismahdollisuuksia viikonlopun vapaa-ajan reissuille ja mökkimatkoille.

Yhteiskäyttöauton hankinnan tärkeimpiä kriteereitä olivat käytön helppous ja huolettomuus. Voittajaksi karsiutuneessa palveluyrityksessä esimerkiksi polttoaineen tankkaus oli ratkaistu mallikkaasti, jolloin kukaan ei aja tankkia tyhjäksi toisen maksamalla bensiinillä. Auton tuli olla myös riittävän tilava.

Yhteiskäyttöautojen vuokrauspalvelut keskittyvät Etelä-Suomeen

Turun Sanomien mukaan Suomesta löytyy ainakin tusinan verran yhteiskäyttöpalveluja ja kalustoa tarjoavia yrityksiä. Toiminta on suurilta osin keskittynyt etelän suuriin kaupunkeihin, joissa käyttäjäpotentiaalikin on suurin.

Liikenneviraston vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan yhteiskäyttöautot voivat merkittävästi täydentää nykyistä liikennejärjestelmää. Kokonaan niiden varaan arjen liikkumista ei kuitenkaan voida jättää.

Myös Koskentiessä tämä asia oli tullut kyselyssä ilmi. Niitä, jotka olivat valmiita luopumaan omasta autosta tai koko oman auton hankinnasta yhteiskäyttöauton tullessa käyttöön, oli lähes yhtä paljon kuin heitä, jotka halusivat pitää oman auton.

Yhteiskäyttöauto hankitaan taloyhtiöön tai yritykseen eräänlaisella leasing-sopimuksella. Siitä peritään perusmaksu ja käyttömaksu eikä auto siirry missään vaiheessa vuokraajan omistukseen. Lisäksi voidaan räätälöidä erilaisia palvelupaketteja. Esimerkiksi Koskentiessä käyttäjille on kaksi maksuluokkaa: vakituiset käyttäjät ja vain satunnaisesti autoa tarvitsevat.

Koko juttu on luettevissa maanantain 3.6.2019 Turun Sanomista (painettu lehti).

 

Artikkeli Ratkaisu satunnaiseen autotarpeeseen: taloyhtiön yhteiskäyttöauto julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Onnistu taloyhtiön korjaushankkeessa Kiinteistöliiton opasvideoiden avulla

Ma, 06/03/2019 - 09:45

Korjaushanke on taloyhtiön hallitukselle haastava tehtävä. Moni hallituksen jäsen kaipaa tehtävästä suoriutuakseen ohjeita ja neuvoja. Niitä on nyt saatavilla Kiinteistöliiton julkaiseman Onnistu korjaushankkeessa -videosarjan muodossa.

Lyhyillä videoilla asiantuntijat kertovat esimerkiksi siitä, miten sopimuskumppanit valitaan ja miten kilpailutus toteutetaan. Videoilla käsitellään eri tahojen rooleja ja tehtäviä hankeen läpiviemisessä. Läpi käydään myös korjaushankkeen valmistelu ja käsittely taloyhtiössä niin, että päätöksenteko on mahdollisimman sujuvaa.

”Moni pelkää, ettei korjaushankeen aikana uskalla toimia taloyhtiön hallituksen jäsenenä siksi, että saattaa joutua vastuuseen hankkeen lopputuloksesta. Näinhän asia ei ole. Hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että yhtiöön valitaan ammattilaiset, jotka osaltaan vastaavat hankeen onnistumisesta”, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Yhteistyössä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kanssa toteutetut videot on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille, ja ne löytyvät Kiinteistöliiton jäsensivuilta. Videosarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat avoimesti kaikkien katsottavissa Kiinteistöliiton Youtube-kanavalta, ja ne käsittelevät suunnitelmallista kiinteistönpitoa sekä suunnitelmallisen kiinteistönpidon välineitä.

 

Artikkeli Onnistu taloyhtiön korjaushankkeessa Kiinteistöliiton opasvideoiden avulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

HSY teki ennätystuloksen jäteveden fosforin poistossa – myös jätevedenpuhdistuksen energiaomavaraisuudessa huippuvuosi

Pe, 05/31/2019 - 08:22

Jäteveden puhdistustulokset olivat vuonna 2018 erittäin korkeatasoiset Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Jätevedenpuhdistuksen sähköenergian omavaraisuusaste kasvoi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 97 prosenttiin.

Vuonna 2018 jäteveden puhdistustehokkuus oli erinomaisella tasolla HSY:n kahdella jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä ja Suomenojalla. Laitokset poistivat 97 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista. Typen osalta poistoteho oli Viikinmäessä 91 prosenttia ja Suomenojalla 76 prosenttia.

Yhteenlaskettu ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 048 tonnia typpeä ja 23 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 6,4 % edellistä vuotta pienempi. Fosforikuormitus laski 31 tonnista 23 tonniin, mikä on kaikkien aikojen paras tulos.

Molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen. Toiminnan jatkuva kehittäminen onkin konkreettista Itämeren hyväksi tehtävää työtä, jonka avulla alueen asukkaiden ja teollisuuden kuormitus voidaan minimoida.

Energiatehokasta Itämeren suojelua

Korkeatasoisen jätevedenpuhdistuksen ohessa HSY on panostanut energiankulutuksen hallinnan kehittämiseen.

– Vuosi 2018 oli omalla tavallaan käänteentekevä, kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätyksellisen korkeaksi 97 prosenttiin. Sähköntuotantomäärä oli vuonna 2018 laitoksen historian suurin, ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen, kertoo HSY:n osastonjohtaja Mari Heinonen.

Energiaomavaraisuuden kasvun takana on pitkäjänteinen työ, jossa on systemaattisesti toteutettu toimenpiteitä ja investointeja energian säästämiseksi sekä energian tuottamiseksi entistä tehokkaammin.

HSY:n strategisena päämääränä on vähentää energiankulutuksen määrää ja lisätä omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Jätevedenpuhdistuksen osalta päämäärää tukee Espoon Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo, joka tuottaa suurimman osan kuluttamastaan energiasta itse muun muassa lietteestä saatavasta biokaasusta.

Infolaatikko:

  • Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, Viikinmäessä ja Suomenojalla. HSY:n toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista.
  • Vähäsateisen vuoden vuoksi jätevesimäärä väheni edellisestä vuodesta. HSY:n puhdistamoiden kokonaisvirtaama oli 126,9 milj. m3, josta Viikinmäkeen 92,4 miljoonaa m3 ja Suomenojalle 34,5 miljoonaa m3.

 

Artikkeli HSY teki ennätystuloksen jäteveden fosforin poistossa – myös jätevedenpuhdistuksen energiaomavaraisuudessa huippuvuosi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Muistilista Airbnb-vuokrausta harkitsevalle

Ke, 05/29/2019 - 09:00

Kesän matkailukausi on käynnistymässä ja moni suomalainen saattaa pohtia oman matkakassansa kartuttamista laittamalla asuntonsa loman ajaksi tarjolle Airbnb:n tai muun vastaavan lyhytaikaista majoitusta tarjoavan alustan kautta. Suomen Vuokranantajien päälakimies Sanna Hughes kokosi vinkit Airbnb-majoittajalle siitä, mitä toiminnassa tulisi ottaa huomioon.

Airbnb on kansainvälinen internetalusta, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa huoneen tai koko asunnon vuokrattavaksi tai käytettäväksi majoitukseen. Tyypillisesti Airbnb:n kautta tarjotaan kaupungissa vieraileville matkailijoille lyhytkestoista, kodinomaista majoitusta. Palveluna Airbnb on toimiva ja sen maailmanlaajuinen suosio kertoo siitä, että tarvetta ja kiinnostusta tämän kaltaisille palveluille on.

1.   Varmista, että lyhytaikainen majoitustoiminta on taloyhtiössä sallittua

Varmista ennen toiminnan aloittamista, ettei taloyhtiön yhtiöjärjestykseen ole kirjattu lyhytaikaisen majoitustoiminnan kieltoa. Jos kieltoa ei ole, esimerkiksi satunnainen majoittaminen kesätapahtumien ajaksi on sallittua myös asuinhuoneistossa. Laajamittaisen ammattimaisen majoitustoiminnan harjoittaminen edellyttää etukäteisilmoituksen tekemistä kaupungin terveysviranomaisille, ja siihen saattaa kohdistua muitakin rajoituksia.

Jos olet vuokralainen ja tarkoituksenasi on majoittaa Airbnb-vieraita vuokrakodissasi, kotimajoituksen pelisäännöistä on hyvä keskustella vuokranantajan kanssa etukäteen. Enintään puolet asunnosta voi alivuokrata myös ilman lupaa, ellei siitä aiheudu huomattavaa haittaa tai häiriötä. Koko asunnon jälleenvuokraamiseen myös lyhyeksi ajaksi tarvitaan vuokranantajan lupa.

2.   Maksa asiaankuuluvat verot

Myös Airbnb-toiminnasta saatavat tulot ovat veronalaisia pääomatuloja. Muista siis ilmoittaa Airbnb-vierailta saamasi tulot verottajalle viimeistään veroilmoitusta tehdessäsi. Vastaavasti voit vähentää toiminnastasi aiheutuvat kulut verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Ammattimaisesta majoitustoiminnasta on maksettava myös 10 % arvonlisävero.

Jos vuokraat omaa asuntoasi Airbnb:n kautta, muista, että satunnainenkin vuokraus katkaisee oman asunnon verovapaaseen myyntiin oikeuttavan asumisajan.

3.   Ohjeista vieraita taloyhtiön järjestyssäännöistä ja toimintatavoista

On tärkeää muistaa, että taloyhtiö on ensisijaisesti siellä asuvien ihmisten koti ja asumisrauhaa on hyvä kunnioittaa. Muista siis ohjeistaa Airbnb-vieraitasi siitä, miten suomalaisessa taloyhtiössä toimitaan – milloin alkaa hiljaisuus ja minne roskat viedään. On kaikkien osapuolten etu, että vieraat eivät aiheuta häiriöitä.

4.   Huolehdi asuntosi turvallisuudesta

Vaikka onnettomuudet ovat onneksi harvinaisia, vieraita kannattaa ohjeistaa toimimaan myös mahdollisessa tulipalossa tai muussa onnettomuustilanteessa. Huolehdi, että asunnosta löytyy käyttöohjeet sähkölaitteille ja tulisijoille. Ohjeista vieraita hätänumerosta ja asunnon poistumisteistä onnettomuustilanteessa. Hanki asuntoon alkusammutusvälineet ja riittävä määrä palovaroittimia ja huolehdi, että ne ovat toimintakuntoisia.

5.   Vakuuta asuntosi

Airbnb-toimintaa harjoittavan on hyvä huolehtia oman vakuutusturvansa riittävyydestä. Jos Airbnb-vieraita majoittaa omassa kodissaan, varmista oman kotivakuutuksesi kattavuus tällaisissa tilanteissa. Erilliset vuokranantajan vakuutukset yleensä kattavat myös lyhytaikaisen majoitustoiminnan lukuun ottamatta vieraiden tahallaan aiheuttamia vahinkoja

Artikkeli Muistilista Airbnb-vuokrausta harkitsevalle julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Dataa keräävät jäteastiat edistämään kierrätystä

Pe, 05/24/2019 - 10:16

Asuntokohtaista dataa keräävät jäteastiat ovat tutkijan mukaan yksi kannustin kierrättämiseen, koska ne paljastavat asuntojen sekäjätteen määrään. Samalla selviää myös, kuinka jätämaksuissa voisi säästää, kertoo Yle.

Moni ympäristötietoinen kierrättäjä pohtinee usein, että mikä oikein olisi riittävän vakuuttava motivaattori kaikkein vastahakoisimmillekin jätteen lajittelijoille – ihan maailmanlaajuisesti. No kattava data tietenkin.

Jyväskyläläinen Kankaan asuinalue on ryhtynyt tällä saralla pioneeriksi, ottamalla käyttöön asuntokohtaista dataa keräävät jätesäiliöt. Säiliöt avautuvat asuntokohtaisesti koodatuilla avainlätkillä, jolloin tiedetään minkä asunnon lätkällä mikäkin säiliö on avattu. Lätkät eivät kerro kuka asunnossa asuu.

Näin saadaa tietoa siitä, mitkä säiliöt ovat ahkerimmin käytössä ja esimerkiksi jätehuollon logistiikka voidaan mitoittaa paremmin.

Jyväskylässä data on tarkoitus saada asukkaille nähtäväksi ja tarkasteltavaksi, jolloin yksilönkin on helpompi nähdä omaa kulutuskäyttäytymistään.

Älykäs jätehuolto Jyväskylässä on osa valtakunnallista Suomen ympäristökeskuksen Circwaste-hanketta, jonka rahoittajia ovat muun muassa Sitra, Ympäristöministeriö ja Maa-ja metsätalousministeriö. Hanke on saanut EU:n rahoitusta 11 miljoonaa euroa, ja sen puitteissa pyritään valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden tavoitteisiin.

Lue koko juttu Ylen sivuilta.

 

Artikkeli Dataa keräävät jäteastiat edistämään kierrätystä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Viisi askelta taloyhtiön kiinteistönhoidon ostamiseen

Ke, 05/22/2019 - 13:14

Taloyhtiölle voi tulla eteen tilanne, että vanha huoltosopimus on tarve uudistaa tai sitten halutaan kilpailuttaa koko kiinteistönhoito uudelleen. Mutta miten tämä oikein kannattaa hoitaa?

Palvelun ostaminen ei aina ole helppoa. Pitäisi tietää, mitä on ostamassa ja millä ehdoilla. Pelkkä ”halutaan ostaa kiinteistönhoitoa” ei riitä tarjouspyynnöksi.

Taloyhtiöiden avuksi on laadittu Kiinteistönhoidon osto-opas (Kiinteistöalan Kustannus Oy), joka opastaa taloyhtiöitä selkein esimerkein kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden kilpailutuksessa ja ostamisessa.

1. Kaikki lähtee tarpeesta

Monesti hankintoja tehdään tunteen pohjalta puutteellisin tiedoin ja taidoin. Ennen kuin palveluja aletaan hankkia, olisi hyvä tiedostaa taloyhtiön palveluntarve

Kilpailutustarve voi syntyä, kun taloyhtiö haluaa tarkistaa kustannuksia, nykyiseen palvelun laatuun ollaan tyytymättömiä, halutaan keskittää palveluita, on tarve muuttaa palvelukuvauksia tai halutaan muuttaa sopimusehtoja.

Aina palvelua ei ole tarve kilpailuttaa, vaan sopimuksen päivittäminen nykyisen palveluntarjoajan kanssa voi riittää.

Aina palvelua ei ole tarve kilpailuttaa, vaan sopimuksen päivittäminen nykyisen palveluntarjoajan kanssa voi riittää.

Taloyhtiön tarveselvitys:
  • Selvitä, millaisia palveluja kiinteistö nykyään ostaa, mikä niiden sisältö on sekä kuka ne suorittaa ja millaisella suoritustaajuudella
  • Haastattele tarvittaessa nykyistä kiinteistöhoito-organisaatiota
  • Kartoita nykytilanteen ongelmat sekä mahdolliset kehittämistarpeet
  • Haastattele tarvittaessa muita osapuolia (isännöinti, osakas, asukas)
  • Tee tarvittaessa lisäselvityksiä (esimerkiksi kiinteistön nykytilan analysointi).
2. Suunnittelu tärkeässä roolissa

Ostovaiheen tärkeimpiä vaiheita on hankintojen suunnittelu. Suunnitteluvaihe koostuu perustietojen keräämisestä, kiinteistöpalveluyrityksen vaihdon ja kilpailutuksen ajoituksesta, palveluntuottajien ja kiinteistönhoidon yhteishankintamahdollisuuksien kartoituksesta, palvelun ostotavan päättämisestä, palvelukuvausten laatimisesta ja suunnittelun lopputuloksesta: neuvottelu vai kilpailuttaminen.

Kilpailutusta varten on hyvä koota taloyhtiön perustiedot. Taloyhtiön olisi hyvä myös miettiä, milloin palveluntuottajan vaihto on optimaalinen. Paras ajankohta vaihdokselle on talvikauden päättymisen jälkeen.

Taloyhtiön tiedot kilpailutusta varten:
  • laite ja järjestelmätiedot
  • siivousalueet
  • ulkoalueen asemakuvat
  • laatuluokat
  • lumen läjityspaikat
  • kiinteistön tilat käyttötarkoituksineen
  • tekniset tilat
  • huollon varastotilat.

Ennen kilpailuttamista on hyvä kartoittaa taloyhtiön lähellä toimivat huoltoyhtiöt. Alueella toimivan palveluntuottajan käyttämisellä voidaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä. Paikallisten toimijoiden ohella kannattaa kartoittaa muutkin potentiaaliset palveluntarjoajat. Jos mahdollista, niin kiinteistöpalvelut kannattaa kilpailuttaa usean kiinteistön kokonaisuuksina.

Ennen kilpailuttamista on hyvä kartoittaa taloyhtiön lähellä toimivat huoltoyhtiöt.

Taloyhtiön kannattaa määritellä tarkasti, millaista ja mitä kiinteistön hoito- ja huoltopalveluja se haluaa ostaa. Siksi kannattaakin laatia palvelukuvaus, joka kertoo, mitä tilaaja haluaa ostaa.

Palvelukuvaukset laaditaan näistä tehtävistä:
  • yleistehtävät (niin sanotut tukitehtävät)
  • ennakoivan hoidon ja huollon tehtävät
  • ulkoalueiden hoito
  • talotekniset tehtävät
  • erillistehtävät sekä määräaikaishuollot

Suunnitteluvaiheen lopputuloksena voidaan päätyä joko tilanteeseen, missä ei tehdä kilpailutusta ja vanha sopimus jää voimaan, neuvotellaan nykyisen tai uuden toimijan kanssa tai tehdään kilpailutus ja tehdään sopimus uuden kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Taloyhtiön tulee muistaa, että kilpailuttaminen ei aina takaa parempaa laatua ja kustannustasoa.

3. Kilpailutuksessa ei kannata hötkyillä

Kilpailutukselle tulee antaa aikaa. Kilpailutukseen kuuluu kilpailutustavan päättäminen, tarjouspyynnön laatiminen, sopimusohjelman laatiminen ja vastuurajojen määrittely sekä tarjouspyyntöjen lähettäminen, vastaanotto ja vertailu.

Tarjouspyynnön sisältö:
  • kuka tarjousta pyytää
  • mitä palvelua halutaan ostaa (palvelukuvaukset)
  • tarjouspyynnön lisätiedot ja kohteeseen tutustuminen
  • koska tarjous on jätettävä ja mitä liitteitä tarjouksessa on oltava
  • palveluntarjoajan valintakriteerit
  • koska uusi palvelu eli sopimus astuu voimaan
  • sopimuksen juridiset ehdot
  • miten sopimuksenmukaista toimintaa mitataan ja seurataan.
4. Tarjous- ja sopimusneuvottelut palveluntarjoajien kanssa

Tarjous- ja sopimusneuvotteluiden ero on siinä, että tarjousneuvotteluissa käsitellään tarjouksen sisältöä ja sopimusneuvotteluissa käsitellään tulevan sopimuksen ehtoja valitun kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Neuvotteluihin on hyvä kutsua 2-3 tarjoajaa riippuen kilpailutuksen laajuudesta.

5. Tee aina kirjallinen sopimus

Sopimuksesta tulisi käydä ilmi sopimuksen toimijat, tilaajat, valvojat, sopimushinnat, voimassaolo ja alkamisajankohta. Kiinteistönhoitosopimuksessa on yleensä samat asiakirjat kuin tarjouspyynnössä.

Kiinteistönhoitosopimuskokonaisuus koostuu näistä asiakirjoista: 
  • sopimus
  • neuvotteluasiakirja
  • palvelukuvaukset
  • sopimusohjelma sekä sen mahdolliset liitteet
  • vastuurajataulukko
  • ostettavan palvelun yleiset sopimusehdot
  • aluekartta, karttakuva, yhtiön tontin rajat sekä ylläpidon hoitoalueet

Jutun lähteenä on käytetty Kiinteistönhoidon osto-opasta (Martti Pennanen & Teppo Repo). Kirjan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy, ja sitä voi tilata osoitteesta www.kiinkust.fi.

Artikkeli Viisi askelta taloyhtiön kiinteistönhoidon ostamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Korjataanko vanhaa vai puretaanko, ja uutta tilalle?

Ke, 05/22/2019 - 08:53

Vanha kerrostalo nuortuu vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja samalla kulmakunnan koristukseksi. Se maksaa rahaa ja myös vaivaa, mutta usein kannattaa. Joskus taas taloyhtiön on parempi purkaa huonoon kuntoon päässyt kiinteistö pois ja rakennuttaa uusi tilalle. Toukokuun Kiinteistölehdessä kerrotaan esimerkin voimalla molemmista vaihtoehdoista.

Pian posti kantaa kotiin Suomen Kiinteistölehden toukokuun numeron. Siinä on artikkeli peruskorjauksesta, joka pelasti yli sata vuotta vanhan talon Helsingin Kalliossa. Päinvastaiseen ratkaisuun päätyi tamperelainen taloyhtiö 45-vuotiaan talonsa kanssa. Se puretaan ja tehdään tilalle uusi, johon etuoikeus on nykyisillä osakkailla. Asunto-osakeyhtiölain muutos on nyt helpottanut tällaisesta ratkaisusta päättämistä.

EU-vaalien varsinainen vaalipäivä lähestyy. Kannattaa mennä äänestämään, ellet ennakkoon jo käynyt. EU-parlamentti päättää monista taloyhtiönkin arkeen vaikuttavista asioista.

Korjausrakentaminen ei taloyhtiöissä merkittävästi vilkastu, ennustaa Kiinteistölehden ja Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri. Todennäköisemmin se supistuu, vaikka lainansaannin ei ennusteta vaikeutuvan ainakaan tuntuvasti.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät pian taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Toukokuun näköislehden voit lukea jo nyt. Siihen pääset osoitteesta www.kiinteistolehti.fi.

Lue Suomen Kiinteistölehden näköislehti täältä

Artikkeli Korjataanko vanhaa vai puretaanko, ja uutta tilalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Testaa, vuotaako WC-istuimen vesisäiliö

Ke, 05/22/2019 - 07:42

Vuotava WC-istuin voi tuoda taloyhtiölle tuhansien eurojen laskun. Siksi onkin hyvä testata välillä, vuotaako WC-istuin.

Näin testaat helposti vuotaako WC:n vesisäiliö:

Aseta pala vessapaperia istuimen sisälle takaseinään. Jos paperi pysyy paikallaan, säiliö ei vuoda. Jos paperi kastuu ja valuu alaspäin, on se merkki säiliön vuotamisesta.

WC-istuin kuuluu taloyhtiön vastuulle. Ilmoita vuodoista heti huoltoyhtiölle!

Vesi maksaa – se unohtuu usein

Jos säiliö vuotaa, ota yhteys välittömästi huoltoyhtiöön. WC-istuin kuuluu taloyhtiön vastuulle.

Näin paljon vettä ja rahaa pieni vuoto kuluttaa:

Artikkeli Testaa, vuotaako WC-istuimen vesisäiliö julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

To, 04/11/2019 - 14:14

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa.

Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Alle 20 huoneiston yhtiöistä velattomia oli lähes puolet. Yli kolmanneksella oli velkaa alle 100 000 euroa.

– Kyselymme perusteella taloyhtiöissä tiedostetaan korjaushankkeiden rahoituksen haasteet, kuten lainan saatavuuteen ja osakkaiden maksukykyyn liittyvät kysymykset, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Uudiskohteiden velat vähenevät nopeasti

Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2000-2009 taloyhtiöistä hieman runsaalla puolella yhtiöistä ei ollut enää yhtään velkaa jäljellä. Vuosina 2010-2015 rakennetuillakin velattomien yhtiöiden osuus oli yli kolmannes.

Joka kolmas taloyhtiö varautuu tuleviin korjaushankkeisiin

Talous- ja rahoituskyselyn vastaajien taloyhtiöistä kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Varautumisesta on keskusteltu yli 70 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta.

– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, toteaa Järvinen.

Lainansaannissa paikoitellen haasteita

Taloyhtiöt saavat pankeista edelleen lainaa korjaushankkeitaan varten, mutta vuokranantajaosakkaiden määrä näkyy kyselyn vastauksissa. Yhtiöissä, joissa vuokranantajaosakkaiden osuus on alle 30 prosenttia, lainansaannissa on kohdannut ongelmia vain vajaat kolme prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, lainansaantiongelmia on kohdannut lähes joka kymmenes lainaa hakeneista yhtiöistä.

– Suunnitelmallisuus yhtiön taloudenpidossa ja korjausten tekeminen ajallaan antavat taloyhtiölle hyvät lähtökohdat lainaneuvotteluihin, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Artikkeli Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

Ti, 04/09/2019 - 15:41

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää liesituuletinta yhtiön ilmanvaihtojärjestelmään.

Liesikuvun (poistoilmakanavaan kytketty laite ilman puhallinta) rasvasuodattimen puhdistus on osakkaan vastuulla, yhtiö vastaa suodattimen vaihdosta.

Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa joka toinen kuukausi. Puhdas suodatin poistaa tehokkaasti ruuan käryjä. Suodattimeen kertyvä lika ja rasva heikentävät liesituulettimen toimintaa ja aiheuttavat palovaaran.

Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä joko käsin tai jopa astianpesukoneessa. Noudata valmistajan ohjeita.

Rasvasuodattimen puhdistus
  • Kytke virta pois liesituulettimesta ja irrota rasvasuodatin
  • Pese suodatin valmistajan ohjeiden mukaan, astianpesuaine, lämmin vesi ja harja riittävät, jotkut suodattimet voidaan pestä myös astianpesukoneessa
  • Pyyhi liesituuletin ja alta ja päältä rätillä ja astianpesuaineella.
  • Anna suodattimen kuivua ja aseta se paikoilleen.

Osa rasvasuodattimista voidaan pestä, osa on vaihdettava uuteen. Tarkista asia valmistajan käyttöohjeesta!

Aktiivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin

Jos liesituulettimessasi on aktiivihiilisuodatin, tulee suodatin vaihtaa tai puhdistaa 3 -12 kuukauden välein sen mukaan, paljonko liesituuletinta käytetään.  Mitä likaisempi suodatin on, sitä kovempaa ääntä liesituuletin pitää ja sitä huonommin se imee käryjä. Suodattimia on sekä pestäviä että vaihdettavia.

Ohjeet aktiivihiilisuodattimen vaihtoon tai puhdistukseen löydät käyttöohjeista.

Artikkeli Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

Ti, 04/09/2019 - 10:58

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty.

1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa

Laissa vastuunjaosta on säädetty hyvin yleisesti. Yhtiö vastaa esimerkiksi huoneiston perustasoisista tai vastuulleen ottamistaan rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä kuten ilmanvaihto-, sekä vesi- ja viemärijärjestelmistä. Yhtiö korjaa myös ne huoneiston sisäosat, jotka vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Osakas vastaa huoneiston sisäpuolisten osien kuten pinnoitteiden, kodinkoneiden ja kalusteiden kunnossapidosta.

2. Osakkaan velvoitteet huoneiston hoitoon liittyen

Osakkaan tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti ja ilmoittaa yhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja järjestelmissä. Osakkaalta edellytettyjen hoitotoimien tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi toimia, joiden suorittaminen on monimutkaista tai edellyttää erikoistyökaluja, ei Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan voi pitää kohtuullisena.

3. Voidaanko lain mukaisesta vastuunjaosta poiketa?

Laista voidaan poiketa, mutta määräykset on otettava yhtiöjärjestykseen. Poikkeamia ei siis kannata jättää yhtiökokouspäätösten tai sopimusten varaan. Yhtiöjärjestysmääräys kestää aikaa ja sitoo myös uusia osakkeenomistajia.

Kunnossapitovastuunjakoon liittyvissä erimielisyystilanteissa on aina mahdollista, että riita päätyy tuomioistuimeen. Osakas voi esimerkiksi teettää kunnossapitotyön itse ja velkoa kustannuksia yhtiöltä oikeusteitse. Vastuunjaon linjaukset ratkotaan lopullisesti tuomioistuimessa soveltamalla asiaan lakia ja sen esitöitä. Toki ratkaisuharkinnassa huomioidaan myös alalla laajalti noudatettavat vastuunjaon linjaukset.

4. Käytännön ohjeita osakkaalle pesualtaan hajulukon osalta

Osakkaan tulee huolehtia siitä, ettei lavuaariin ajaudu hiuksia tai muuta sinne kuulumatonta. Jos lavuaari ei vedä kunnolla, osakkaan kannattaa kaataa lavuaariin viemärinavausaineitta. Mikäli tämä ei auta ja tilanne vaatii hajulukon rakenteen avaamista, tehtävä kuuluu yhtiölle.

Kiinteistöliitto suosittaa kiinteistönpitoon liittyvien töiden teettämistä ammattilaisilla. Osa etenkin pienemmistä yhtiöistä hoitaa kiinteistönpitoon liittyviä erilaisia tehtäviä osakkaiden toimesta vapaaehtoisesti. Silloin osakkaita kannattaa ohjeistaa toimien asianmukaiseen suorittamiseen ja tarvittaessa valvoa, että työt suoritetaan oikein.

5. Mitä vastuunjakotaulukot ovat?

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemat uudistuneet vastuunjakotaulukot ovat Taloyhtiön vastuunjakotaulukko, Taloyhtiön vastuunjakotaulukko osakkaalle ja asukkaalle sekä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko PLUS hallitukselle ja isännöitsijälle. Taulukot ovat tarpeen, koska asunto-osakeyhtiölain säännökset vastuunjaosta ovat suppeat. Vastuunjakotaulukkoja noudatetaan yhtiöissä laajalti. 

6. Vastuunjakotaulukon linjausmuutokset

Taulukot on päivitetty vastaamaan teknistä kehitystä ja mukaan on otettu myös esimerkiksi vastuunjako erilaisten tuhoeläinten torjunnasta. Samassa yhteydessä on ollut perusteltua tehdä joitakin tarkistuksia tulkintoihin.

Tarkistetun tulkinnan mukaan yhtiö huolehtii myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtamisesta. Näitä suodattimia on esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistamisvastuu on jatkossakin osakkaalla.

Lisäksi yhtiö huolehtii käsienpesualtaan hajulukon puhdistamisesta tukostilanteessa. Muutos ei koske lattiakaivoa. Sen puhdistaminen kuuluu osakkaalle siinä määrin kuin työ onnistuu ilman varsinaisia työkaluja. 

7. Kun taloyhtiö haluaa poiketa vastuunjakotaulukosta

Lain mukaan vastuunjaon poikkeamista tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Koska vastuunjakotaulukko vastaa Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan lain sisältöä, tulee poikkeamista näkemyksemme mukaan määrätä yhtiöjärjestyksessä.

Artikkeli Seitsemän seikkaa vastuunjaosta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

Ti, 04/09/2019 - 10:47

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii asunto-osakeyhtiölain mukaan kahden kolmasosan määräenemmistön kannatuksen yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestys määrä tiukempaa menettelyä.

Osakkeenomistajan suostumusta kunnossapitovastuumääräyksen ottaminen ei lain mukaan vaadi tilanteessa, jossa määräys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia yhdenvertaisesti. Siten, jos kaikille osakkaille siirretään sama kunnossapitovelvoite, ei suostumuksia vaadita. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa olisi sen sijaan siirtää esimerkiksi kylpyhuoneiden vedeneristeiden kunnossapitovastuu osakkaille tilanteessa, jossa muutamissa kylpyhuoneissa on jo havaittu kosteusvaurioita tai tilanteessa, jossa vedeneristeet ovat jo käyttöikänsä lopussa eli korjaustarve on akuutti. Tällaisessa tilanteessa kunnossapitovastuun siirto osakkaille tulee toteuttaa vasta yhtiön suorittaman kokonaissaneerauksen jälkeen. Jos yhtiökokouksen päätös loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta, voi osakas moittia päätöstä tuomioistuimessa nostettavalla moitekanteella.

Kuinka kunnossapitovastuumääräys laaditaan

Suurin haaste kunnossapitovastuusta määräämisellä, on kyseisen määräyksen kirjoittaminen. Oikeuskäytäntö koskien kunnossapitovastuumääräyksiä on ankaraa. Jos määräyksen sanamuoto on epäonnistunut eikä siitä yksiselitteisesti ja selvästi käy ilmi osakkeenomistajan vastuun sisältö, ei määräykselle voida antaa merkitystä. Tällöin toimitaan ikään kuin määräystä ei olisi lainkaan ja sovelletaan asunto-osakeyhtiölain mukaista vastuunjakoa. Kunnossapitovastuumääräys onkin syytä teettää aina asunto-osakeyhtiöoikeutta tuntevalla lakimiehellä.

Mitä vastuuta voidaan siirtää

Asunto-osakeyhtiölaki sallii lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeamisen yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta rajoja sille, mitä kaikkea vastuuta voidaan esimerkiksi osakkeenomistajalle siirtää. On siten mahdollista, että esimerkiksi erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä koko rakennuksen kunnossapitovastuu on siirretty osakkaalle. Vastaavasti myös taloyhtiön vastuuta voidaan yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä lisätä lain mukaisesta.

Vaikkakin vain taivas on rajana kunnossapitovastuusta määräämisessä, tulisi kuitenkin pysähtyä miettimään sitä, mikä on kulloinkin järkevää ja tarkoituksenmukaista. Kunnossapitovastuun siirto osakkaalle tarkoittaa velvoitetta sekä huoltaa, hoitaa, korjata että uudistaa ko. kohde kustannuksellaan. Se tarkoittaa myös oikeutta päättää korjauksen ajankohdasta ja suorittajasta. Rivitaloyhtiöissä ei useinkaan ole järkevää siirtää koko rakennusta yhteisesti palvelevia järjestelmiä tai rakennuksen osia osakkaiden vastuille. Esimerkiksi katto ja vesi- ja viemärijohdot on usein järkevää korjata kokonaisuutena. Laajempi vastuun siirto rakennuksesta osakkeenomistajille onkin järkevää lähinnä erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä.

Yhtiökokouspäätöksistä ja sopimuksista

Välillä kuulee todettavan, että ”taloyhtiössä on sovittu” tai ”yhtiökokouksessa on yksimielisesti päätetty”, että osakkeenomistajat itse korjaavat omat kylpyhuoneensa tai jostain muusta vastaavasta kunnossapidosta osakkaiden toimesta.

Valitettavasti yhtiökokouspäätös tai osakkaiden sopimus ei automaattisesti velvoita osakkeen uutta omistajaa. Uusi omistaja voi vedota asunto-osakeyhtiölain mukaiseen vastuunjakoon, ellei asiasta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Edes ostajan tietoisuus yhtiön käytännöistä ei muuta asiaa. Uuden osakkaan tulisi sitoutua noudattamaan laista poikkeavaa käytäntöä.

Artikkeli Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Varmista talkooväen vakuutusturva!

Ma, 04/08/2019 - 12:28

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on asianmukaisesti vakuutettu.

Talkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista. Tyypillisesti talkoissa tehdään kevyitä ja turvalliseksi luokiteltavia töitä, kuten haravointia ja pensaiden siistimistä. Näissäkin voi kuitenkin huonolla tuurilla sattua vahinkoja, ja sitä varten talkoilijat on hyvä vakuuttaa.

– Vakuutuksia on erilaisia, ja usein puhutaan talkoovakuutuksista. Talkoovakuutus on kuitenkin suppeampi kuin ryhmätapaturmavakuutus. Talkoovakuutukseen liittyy esimerkiksi ikärajoitus, jolloin iäkkäät talkoilijat eivät kuulu sen piiriin, huomauttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Ryhmätapaturmavakuutus kattaa kaikki taloyhtiössä asuvat ja talkoisiin osallistuvat henkilöt.

Ei liian vaarallisia töitä talkoisiin

Vakuutusturvasta huolimatta Kristel Pynnönen korostaa, että vaaralliset työt on jätettävä ammattilaisten tehtäväksi.

– Talkoissa kannattaa pitäytyä pihatyön perinteisissä tehtävissä, eikä ruveta esimerkiksi kaatamaan puita tai kiivetä katolle. Turhia riskejä kannattaa välttää, Pynnönen suosittelee.

Kristel Pynnönen muistuttaa, että talkoiden järjestämisellä on muitakin mukavia seurauksia kuin pihamaan siistiytyminen.

– Yhdessä tekeminen luo taloyhtiöön hyvää henkeä ja sen ansiosta riidatkin voivat vähentyä. Tämä on vähintään yhtä tärkeä asia kuin taloudellinen säästö, joka saavutetaan maalaamalla vaikkapa aidat talkootyönä, Pynnönen muistuttaa.

Artikkeli Varmista talkooväen vakuutusturva! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä

Ma, 04/08/2019 - 07:30

Suomessa asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa, Osmo Soininvaara toteaa. Kuluttajan näkökulmasta kolme suurta energian tarvitsijaa ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen on siten todella hyvä asia.

Mittausten pitäisi Soininvaaran mielestä kohdistua enemmän hiilidioksidipäästöihin kuin energian käyttöön.

– Meidän energiantuotantomme on kesällä käytännössä päästötöntä. Talossa mitattua energiankulutusta oleellisempaa on nollahiilitaso.

– Energiankulutuksessa on saman ikäistenkin talojen välillä vaihtelua, jo sen mukaan miten taloa käytetään. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kaukokylmän hyödyntäminen. Jos vain jäähdytetään taloa, se on energiataseessa miinus. Jos siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja lämmitetään vaikka asuntojen suihkuvesi, mennään plussalle.

– Taloyhtiöiden omat aurinkopaneelit ovat hyvin hyödyllisiä maaliskuussa, vähentäessään energiankulutusta kun aurinko jo paistaa mutta energiaa kysytään vielä paljon. Sen sijaan ei olisi reilua vaatia, että taloyhtiö saisi myydä mahdollisen ylijäämäsähkön kesällä samaan hintaan kuin se on sähköstä talvella maksanut.

Kaukoyhtiön kannattaisi usein tehdä kaukolämpö maalämmöllä, keskitetysti.

– Kiinteistöjen omat maalämpöpumput tuskin ovat ainakaan kantakaupunkien ratkaisu, vaikka onnistuneita hankkeita on, arvioi Soininvaara.

– Umpikorttelissa maa jäätyy ja pumppujen teho ei riitä. Usein ei saada montaa kaivoa vierekkäin ja pitää porata olennaisesti syvemmälle. Keskitetty ratkaisu on parempi, silloin voi etsiä parhaat kohdat. Jos kiinteistö on kytketty kaukolämpöön, voidaan sen ja esimerkiksi aurinkopaneelien avulla päästä hyvään tulokseen. 

Taloyhtiöt, takaisinmyynti ja sähkövero

Taloyhtiön oman tuotannon jakamisesta asukkaille mittareiden kautta peritään nyt sähkövero. Lakimuutos onkin vireillä. Aiheesta kerrottiin maaliskuun Kiinteistölehdessä. Soininvaara menisi pitemmälle. Hän kannattaa koko sähköveron korvaamista ympäristöperusteisilla veroilla.

– Sähköveron poisto helpottaisi taloyhtiöiden ylijäämäsähkön takaisinmyyntiä vapaasti taloyhtiön ulkopuolelle. Aikoinaan sähkövero tuli polttoaineveron tilalle, kun sähkö siirtyi ”liian” liukkaasti maasta toiseen. Uusiutvaa sähköntuotantoa (muuta kuin vanhaa vesivoimaa ja ydinvoimaa) vastaavasti subventoitiin. Nyt on fossiilisilla polttoaineilla tehtyä niin sähköä vähän, ettei sähköä kannattaisi verottaa. Mutta uusien energiamuotojen subventointi on työ- ja elinkeinoministeriössä ja veroasiat valtiovarainministeriössä, eivätkä nämä kommunikoi keskenään. Ja kuten toinen haitallinen vero, varainsiirtovero, on sähköverokin niin tärkeä tulonlähde, ettei siitä luovuttane, Soininvaara arvioi.

– Sähkövero kannustaa nyt ostamaan akkuja veron kiertämiseksi. Silloin talo voisi käyttää omaa sähköään kiinteistön laitteisiin kierrättämättä mittareiden kautta. Helen tarjoaa taloyhtiöille ”virtuaaliakkua”, mutta en ole perehtynyt siihen tarkemmin.

– Sähkön siirtomaksun verkkoyhtiölle pitäisi olla kiinteä, sähkön kulkemisesta ei erikseen maksettaisi. Sivuhuomautuksena sanon, että yksityisiä verkkomonopoleja ei kannattaisi luoda – terveisiä esimerkiksi Espoolle. Hyvä ratkaisu on kaupungin verkkoyhtiö tai sähkönkäyttäjien osuuskunta.

Umpikortteleiden paluu ja tiivistyvät lähiöt

Yhteen aikaan kaupunkien umpikorttelit suorastaan kiellettiin. Ilma niissä oli huonoa, syynä roskienpolttouunit ja talokohtainen lämmitys. Lamellitaloja ja pistetaloja pidettiin terveellisempinä ja lapsille turvallisempina.

– Nyt umpikorttelin ilma on puhtaampaa. Turvallisuuskin on kääntynyt päinvastoin: umpikorttelin piha on turvallisempi lapsille. Korttelipihat ja -puistot ovat loistava keksintö. Korkeat pistetalot ovat pahin vaihtoehto. Ne luovat ”ei kenenkään maita”, joilla lapsi vasta turvaton on.

1960–70-lukujen lähiöiden tiivistämisessä auttaisi, jos lisärakennusoikeuden myöntämisestä ei veloitettaisi, sanoo Soininvaara.

–Täydennysrakentamisen tulisi olla taloyhtiölle tarjous, joka kannattaa ottaa vastaan. Kaupungin ei pidä pyytää rahaa itselleen. Jos asun paikassa jossa nyt on kiva vihreä piha, ei hyödykseni voi laskea koko uutta rakentamista, koska myös menetän jotain.

– Uusi laki ei enää edellytä yksimielisyyttä purkavallekaan uudisrakentamiselle. Käytännössä kiinteistön ja sen asuntojen arvo aina nousee, kun täydennysrakennetaan.

– Itä-Helsingissä korkeiden kerrostalojen alueilla voi tonttitehokkuus olla 0,5. Vanha Eira on tehokkaammin rakennettu. Mittakaava ei aina ole sama asia kuin tehokkuus. Mitä tiheämpää rakentaminen on, sitä tärkeämpää, että julkisivut ovat hyviä. Ennen ne olivat. Välivaiheessa, pahimmillaan 70-luvulla, ne olivat tylsiä. Sellaisen osaisi peruskoulun oppilaskin piirtää, viivoitin apunaan.

– Tuon aikakauden talot ovat myös harakanpesiä. Kun elementtirakentamisen hurjien vuosien taloja remontoidaan energiatehokkaiksi, jälkiasennetaan hissejä ja korjataan parvekkeita, julkisivut voivat muuttua paljonkin. Mutta ei hätää, eivät ne pysty ulkoasultaan huonontumaan, Soininvaara hymähtää. 

Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan sähkö-Suomeen ja kylmään, pitkien etäisyyksien vety-Suomeen.

Sähköauto tulee, mitä maksaa?

Taloyhtiöitä kannustetaan varautumaan sähköautojen yleistymiseen muun muassa parkkipaikkojen remontoinnin yhteydessä. Myös EU:lla on tästä vaatimuksensa. Monet kokevat toisaalta, että siinä tuetaan yhtä auton voimanlähdettä, josta ei vielä tiedä onko se lopullinen valinta.

– Minusta on hassua, että sähköautokeskustelua kuumentaa taloyhtiölle hankittava 2 000 euron latauspiste, mutta ei 50 000 euroa maksava parkkipaikka. Arabianrannassa muutetaan lämmitystolpat lataustolpiksi. Hinta on noin 400 000 euroa 700 tolpalle, eli noin 570 euroa per tolppa. Sähköauto ei tupruta tappavia pakokaasuja lastenvaunujen korkeudella. Kun tiivistetään kaupunkeja, tämä on oleellista! Voi myös kysyä, missä tankkaat bensa-auton 20 vuoden kuluttua?

– Vetyauto voi olla toinen tulevaisuuden auto. Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan Sähkö-Suomeen ja kylmään pitkien etäisyyksien Vety-Suomeen.

Vetyauto ei tosin ota jarrutusenergiaa talteen, kuten sähköauto.

Vuokratontti vai kiinteistövero

Vuokratonttien jako on kaupungeille parempi vaihtoehto kuin maan myynti, minun mielestäni jopa ns. arvopaikoilla. Helsinki on palaamassa vuokratontteihin. Tämä on loogista: kaupungille pääoma on halvempaa, Soininvaara toteaa.

Se johtaa tosin helposti tilanteeseen, jossa kolmasosa taloyhtiön budjetista on tontinvuokraa – mutta onko tämä ongelma? Muussa tapauksessa asunnon hinta olisi vastaavasti korkeampi ja sama määrä rahaa menisi asuntolainen hoitokuluihin.

– Asiaan liittyy, että kiinteistöverotuloja tasataan kuntien kesken, mutta ei vuokratuloja. Ja kiinteistövero ja tontinvuokra liittyvät myös tavallaan yhteen. USA:ssa 30–40 % sikäläisen taloyhtiön, ns. condon kustannuksista voi olla kiinteistöveroa. Korkean kiinteistöveron maissa kaikki ovat tavallaan ”vuokratonteilla”. Sitä vain kutsutaan kiinteistöveroksi. Se on loogista: jos kiinteistövero olisi alhaisempi, olisi tontti vastaavasti kalliimpi. Maanomistaja saisi korkeamman hinnan. Nyt rahat saa kunta tai osavaltio yhteiseksi hyväksi.

Osmo Soininvaara on tietokirjailija, kolumnisti, luennoitsija ja hallitusammattilainen. Hän on ollut viisi kautta kansanedustaja ja Paavo Lipposen toisen hallituksen peruspalveluministeri. Osmo Soininvaara on yksi pääpuhujista Taloyhtiötapahtumassa 10. huhtikuuta.

Artikkeli Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin

Su, 04/07/2019 - 20:21

Eduskuntavaaleista on tulossa myös ilmastovaalit. Suomen Kiinteistölehti kysyi eduskuntapuolueiden ehdokkailta heidän kantojaan muun muassa kiinteistöveroon ja asumiskustannuksiin. Samalla kysyimme, mitä ilmastotoimia asuinkiinteistöiltä lähivuosina odotetaan.  

Pian posti kantaa kotiisi Suomen Kiinteistölehden huhtikuun numeron. Eduskuntaan pyrkivien lisäksi siinä annetaan puheenvuoro myös ensi viikon keskiviikkona Helsingin Messukeskuksen Siivessä järjestettävän Taloyhtiötapahtuman pääpuhujalle Osmo Soininvaaralle, joka kertoo näkemyksiään muun muassa kaavoituksesta ja taloyhtiöiden energiankäytöstä.

Taloyhtiöiden hallitukset aloittavat uuden kautensa. Mukana on uusia jäseniä ja kokonaan uusiutuneita hallituksia. Kiinteistölehdessä annetaan Jukka Nortion artikkelissa askelmerkkejä uudelle hallitukselle. Kerromme myös muassa isännöinnin ostamisesta ja hallitusammattilaisuudesta.

Kevättalkoiden aika koittaa. Lakiasiantuntijat opastavat talkooväen vakuuttamisessa – ja myös sen varalta, että talkoissa sattuu naapuritalon omaisuutta vahingoittava haaveri.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät pian taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Huhtikuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Lue Suomen Kiinteistölehden näköislehti täältä

Artikkeli Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa

Pe, 04/05/2019 - 15:59

Toukokuusta alkaen vanhojen, ennen 1.1.2019 perustettujen taloyhtiöiden on mahdollista siirtää osakeluetteloiden tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa silti vielä odottaa. Lokakuussa 2019 otetaan käyttöön sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu taloyhtiöille. Jos taloyhtiö kuitenkin haluaa siirtää osakeluettelon ennen sähköisen palvelun käyttöönottoa, yhtiö voi toukokuusta alkaen toimittaa siirrettävät tiedot erikseen Maanmittauslaitokselle.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa vielä odottaa

Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan taloyhtiöiden käyttöön syksyllä, jotta palvelun käyttäjäystävällisyys saadaan varmistettua. Palvelu tarjoaa siirron pohjaksi esitäytettyjä tietoja taloyhtiöstä sekä osakehuoneistoista ja niiden omistajista, mikä helpottaa ja nopeuttaa siirron tekemistä. Lokakuussa otetaan käyttöön myös taloyhtiöille tarkoitettu tietopalvelu.

Merkittävällä osalla taloyhtiöistä ja isännöitsijöistä on käytössään isännöintijärjestelmä, jossa on ajantasaiset tiedot yhtiöstä ja osakehuoneistoista. Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää pohjatietona osakeluettelon tietojen siirrossa. Maanmittauslaitos tarjoaa rajapinnat isännöintijärjestelmiin loppuvuonna 2019.

Osakeluettelon siirto edellyttää aina, että yhtiön edustajatiedot ovat ajan tasalla kaupparekisterissä.

Taloyhtiöillä aikaa vuoteen 2022

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirron tekemiseen vuoden 2022 loppuun asti. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tekevät osakeluettelon siirron loppuvuodesta 2019 alkaen. Pienemmille yhtiöille, joilla ei ole isännöintijärjestelmää käytössään, tarjotaan sähköinen palvelu lokakuussa 2019.

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Uudet, tänä vuonna perustetut yhtiöt ovat suoraan huoneistotietojärjestelmässä.

Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot taloyhtiöistä ja osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Artikkeli Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä

Pe, 04/05/2019 - 15:53

Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia.

– Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tuleva hallitus ryhtyy toimiin menojen kasvun hillitsemiseksi, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Hiltusen mielestä tärkeimpiä keinoja asumismenojen suitsimiseksi ovat edellytyksien luominen riittävälle asuntojen uustuotannolle, rakentamisen hintaa nostavien tekijöiden karsiminen ja asumisen hintaan vaikuttavien verojen kohtuus. Myös kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asumismenoihin. Esimerkiksi kuntien omistamien energiayhtiöiden tariffeja ei pidä käyttää piiloverotuksen välineenä.

Malttia kiinteistöveron uudistamiseen

Kerrostaloyhtiöiden maksama kiinteistövero on noussut kymmenessä vuodessa runsaat 60 prosenttia, ja monissa kaupungeissa reilusti yli 100 prosenttia. Kiinteistöliitto perää malttia tulevan hallituksen työlistalle tulevaan kiinteistöverouudistukseen.

– Uudistuksessa tulee varmistaa, että kenenkään verotus ei nouse kohtuuttomasti. Lisäksi kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat, Harri Hiltunen toteaa.

Kiinteistöliiton mielestä kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää sekä perustua yksinkertaisiin ja selkeisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan sen vaikutus kiinteistöveroon.

Energiatehokkuuden parantamisen oltava taloyhtiöille kannattavaa

Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tulee olla omistajille taloudellisesti kannattavaa ja kannustaa suunnitelmalliseen kiinteistöpitoon.

Kiinteistöliiton mielestä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta.

Tutustu Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Artikkeli Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sivut