- Arkisin ma-pe klo 9-15
- 050 543 0995
- toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Joen Isännöintikeidas on vuonna 2011 perustettu isännöitsijätoimisto, joka toimii Joensuun talousalueella
Kalliin putkiremontin hinta mietityttää usein osakkaita. Putkiremontille ei kuitenkaan voi määritellä yleispätevää hintalappua, sillä kustannuksiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo, että putkiremonttien hinnat ovat nousseet tasaisesti viime vuosien aikana. Barometri ei kuitenkaan kerro putkiremontin tarkkaa hintaa, sillä jokaisen hankkeen hinta muodostuu yksilöllisesti päätöksentekovaiheessa.
– Hintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen ikä, koko ja tyyppi, urakkamuoto, remontin laajuus sekä samassa yhteydessä tehtävät muut remontit, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa listaa.
Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat tyypillisesti korkeammat. Sitä selittävät muun muassa vanhat talot, joissa putkien sijainti voi olla epätavallinen, mikä tuo haasteita remontteihin. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon pieniä asuntoja, mikä tarkoittaa useampia märkätiloja ja enemmän remontoitavaa.
– Lisäksi asuntojen arvo on yleisesti muuta maata korkeampi, joten remontteihinkin on varaa sijoittaa enemmän. Niinpä remontin laajuus voi olla toista luokkaa kuin vähemmän arvokkaassa talossa, Yrttimaa sanoo.
Lisää rohkeutta päätöksentekoonJopa 30 prosentilla osakkaista on vääristynyt käsitys putkiremontin vaikutuksesta osakkeen arvoon. Koska putkiremontti on lähtökohtaisesti korjaustoimenpide, ei remonttiin sijoitettu summa siirry suoraan myyntihintaan.
– Jos perustasoa kohotetaan runsaasti, voi tietysti arvokin nousta enemmän. Lisäksi tehty remontti voi vaikuttaa myyntiaikoihin ja herättää kiinnostusta ostajissa, Yrttimaa sanoo.
Barometrin mukaan niin isännöitsijät kuin hallitusten jäsenetkin kaipaavat osakkailta rohkeampaa päätöksentekoa putkiremonteissa. Yrttimaa muistuttaa, että remontointi kannattaa, sillä korjaamatta jättäminen maksaa vahinkojen myötä enemmän.
– Remontteja ei kannata lykätä, vaan korjaukset kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Koska remonttien hinnat ovat nousseet jo monta vuotta, ei lykkäämällä näytä säästävän siinäkään suhteessa, hän sanoo.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.
Lisätietoja:Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi
Artikkeli Nämä asiat vaikuttavat putkiremontin hintaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Viime vuoden parhaana palkittu MTR-Isännöinti Oy kertoo voiton vahvistaneen ajatusta siitä, että yritystä on kehitetty oikeaan suuntaan. Palkinto myös lisäsi yrityksen tunnettuutta.
MTR-Isännöinti Oy, Vantaa. Takarivi Lauri Mankki (vas) ja Mikko Melasniemi. Keskirivi Saimi Pakkala (vas), Tuulia Sirvio ja Jani Riihola. Eturivi Krister Ilvonen (vas), Jonna Havukainen ja Marianne Aho-Mankki. Kuva: Anne Vatén.
– Voitto oli henkilökunnalle erittäin suuri asia. Pidimme sitä esillä niin sisäisesti kuin viestiessämme yrityksestä ulospäinkin, kertoo toimitusjohtaja Krister Ilvonen MTR:ltä.
Yritys vastaanotti Isännöintiyritys 2018 -palkinnon viime syyskuussa Lahden Isännöintipäivillä. Palkintokisan teemana oli tuolloin asumisen strateginen kehittäminen ja asukkaiden kuuntelu.
MTR-Isännöintiä kiiteltiin siitä, että se kehittää asumista tavoitteellisesti ja lisää asukkaiden kuuntelua monin eri kehitys- ja kokeiluhankkein. Avauksina asumisen tavoitteellisen kehittämisen suuntaan mainittiin esimerkiksi taloyhtiöiden strategiat ja kokouskulttuurin parantaminen.
Kilpailu on erinomainen paikka tuoda esiin omia ajatuksia ja toimintamalleja, sekä jakaa hyviä käytäntöjä toimialan kesken. Kannustamme kaikkia hakemaan rohkeasti kisaan mukaan!
Ilvonen kertoo, että tavoitteellista asumisen kehittämistä on jatkettu yhdessä asiakkaiden kanssa. Taloyhtiöiden suunnitelmallisen johtamisen tärkeyttä pidetään esillä ja isännöitsijöitä koulutetaan hahmottamaan taloyhtiöstrategioiden hyödyt.
– Osana asiantuntijatyötään isännöitsijä tarjoaa taloyhtiöstrategiaa asiakashallituksilleen, sanoo Ilvonen.
Tällä hetkellä yrityksessä on käynnissä avoimuuden ja tiedonkulun parantaminen asiakkaiden suuntaan.
– Panostamme hallintoaineistojen tiedonsiirron ja raportoinnin automatisointiin sekä tiedon saatavuuteen. Olemme esimerkiksi avanneet helposti käytettävän, oman mobiilisovelluksen asiakkaillemme, kuvailee Ilvonen.
MTR:ltä rohkaistaan yrityksiä ottamaan rohkeasti osaa tämän vuoden palkintokisaan:
– Kilpailu on erinomainen paikka tuoda esiin omia ajatuksia ja toimintamalleja, sekä jakaa hyviä käytäntöjä toimialan kesken. Kannustamme kaikkia hakemaan rohkeasti kisaan mukaan!
Ehdokashaku Isännöintiliiton palkintoihin on jälleen käynnissä. Tänä vuonna teemana on yhteistyö.
Artikkeli Mitä kuuluu viime vuoden Isännöintiyritys 2018 -voittajalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.
Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.
– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.
Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseenPaljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.
– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.
Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.
Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.
– Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.
Lisätietoja:Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi
Riikka Mäkinen
Kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja, Danske Bank
p. 040 544 3463
riikka.makinen@danskebank.fi
Artikkeli Putkiremonttibarometri: Onko taloyhtiöillä varaa putkiremontteihin myös tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
VTT polkaisi huhtikuussa 2019 alkuun kolmivuotisen Asumisen tulevaisuus (ASTU) -hankkeen, jonka tavoitteena on haastaa asumiseen liittyvien toimialojen vakiintuneita ja tarjoajakeskeisiä arvoketjuja sekä pirstaloituneita markkinoita. Hankkeessa on mukana muun muassa viisi isännöintiyritystä sekä muita asumisliiketoiminnan yrityksiä.
Yritykset hakevat edelläkävijyyttä asiakaskeskeisillä palveluratkaisuilla, jotka hyödyntävät alusta- ja jakamistalouden skaalautuvuutta ja palvelujen personoitavuutta. Tavoitteena on luoda tiekartta avoimelle asumisen ekosysteemille sekä kansainvälisesti kilpailukykyisisiä palvelukonsepteja.
Isännöintiliitto seuraa hankkeen etenemistä ja jakaa jäsenilleen tietoa sen tuloksista.
Lue lisää Asumisen tulevaisuus -hankkeesta
Artikkeli ASTU-hanke haastaa asumisen palvelujen arvoketjuja – mukana viisi isännöintiyritystä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintialan ykköstapahtuma järjestetään tänä vuonna 17.-19. syyskuuta Helsingin Hartwall Arenalla ja Tennispalatsissa.
Isännöintipäivät on alan suurin koulutustapahtuma, johon odotetaan mukaan satoja isännöinnin ammattilaisia. Viime vuonna Isännöintipäiville Lahteen kokoontui jopa 1200 kiinteistöalan asiantuntijaa, kun mukaan lasketaan seminaarivieraiden lisäksi näytteilleasettajat.
Näin iloisissa tunnelmissa juhlittiin Isännöintipäivillä 2018 Lahdessa. Kuva: Meri Siippainen.– Isännöintipäivät saa vuosittain erinomaista palautetta. Erityisesti kiitellään tapahtuman ammatillista antia, inspiroivaa ilmapiiriä sekä erinomaisista verkostoitumismahdollisuuksia. Tänä vuonna Hartwall Arena tarjoaa upeat ja aiemmista vuosista poikkeavat puitteet tapahtumalle, kertoo koulutuspäällikkö Satu Lindén Isännöintiliitosta.
Isännöintipäivät saa vuosittain erinomaista palautetta.
Tapahtuman seminaarit tuotetaan nyt neljättä kertaa yhteistyössä Kiinteistöalan koulutuskeskus, Kiinkon kanssa. Yhteistyön tavoitteena on luoda ajankohtainen seminaariohjelma, joka yhdessä kattavan näyttelyn kanssa houkuttelee paikalle 700 isännöintialan asiantuntijaa päivittämään osaamistaan, oivaltamaan ja verkostoitumaan.
Isännöintipäivien koko ohjelma julkaistaan ja Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin keväällä. Perinteisesti yksi Isännöintipäivien iltajuhlan kohokohdista on palkintogaala, jossa estradille on nostettu vuoden parhaita isännöintialan osaajia ja hankkeita. Tämän vuoden ehdokashaku on jo auki.
Lisätiedot Isännöintipäivistä 2019:
asiakkuusjohtaja Aki Salo, aki.salo@isannointiliitto.fi, p. 044 0730 122
liiketoimintajohtaja Katja Haarma, katja.haarma@kiinko.fi p. 040 572 8057
Artikkeli Isännöintipäivät kutsuu Hartwall Arenalle Helsinkiin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuonna palkinnot uudistuvat. Mukaan tulee yksi uusi kategoria, ja lopulliset voittajat valitaan ensi kertaa yleisöäänestyksellä.
Isännöintiliitto etsii jälleen vuoden parhaita isännöinnin ammattilaisia ja yrityksiä. Ehdokashaku Isännöitsijä 2019, Isännöintiyritys 2019, Isännöintiteko 2019 ja Palveluverkosto-yritys 2019 -palkintoihin on käynnissä 26.5. saakka.
Palkintojen teemaksi on tänä vuonna valittu yhteistyö. Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esiin nostetaan yhteistyökykyisiä isännöinnin osaajia ja isännöinnin toimintatapoja, jotka edistävät hyvää yhteistyökulttuuria.
– Uutuutena tänä vuonna on palveluverkosto-yrityksille avattu oma kilpailukategoria. Tällä halutaan tuoda esiin sitä, että onnistunut isännöinti vaatii tuekseen myös hyviä yhteistyökumppaneita ja niiden erikoisosaamista, kertoo asiakkuusjohtaja Aki Salo Isännöintiliitosta.
Eniten ääniä saaneet voittajat nousevat palkintolavalle Isännöintipäivien iltajuhlassa 18. syyskuuta.
Voittajat valitaan yleisöäänestyksellä Palkintokategoriat ja kriteerit 2019Voittajaehdokkaita saavat ehdottaa Isännöintiliiton jäsenyritysten henkilöstö ja jäsenyhdistysten jäsenet, isännöinnin asiakkaat ja Palveluverkosto-yritysten edustajat.
– Ehdokkaiksi ovat tervetulleita isännöitsijät, isännöintiyritykset, projektit ja tuotteet kaikkialta Suomesta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Toivomme saavamme mahdollisimman monenlaisia ehdokkaita, muistuttaa palkintoraadissakin istuva Salo.
Salon lisäksi palkintoraadin asiantuntijoiksi on kutsuttu toimitusjohtaja Jarno Tuimala Kiinkosta ja yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta. Raati valitsee kunkin palkintosarjan finalistit.
– Ehdokasta ilmoittaessa kannattaa panostaa perusteluihin. Konkreettiset case-esimerkit ja referenssit antavat parhaan kuvan ehdokkaasta, vinkkaa Salo.
Raadin valitsemat finalistit julkistetaan ennen Isännöintipäiviä elokuussa. Lopulliset voittajat ratkeavat tänä vuonna ensi kertaa yleisöäänestyksellä, joka jatkuu Isännöintipäiville asti. Eniten ääniä saaneet voittajat nousevat palkintolavalle Isännöintipäivien iltajuhlassa järjestettävässä palkintogaalassa 18.9.2019, Helsingissä.
Palkinnoilla pitkät perinteetIsännöintiliitto on palkinnut vuoden parhaita jo vuodesta 2005 seuraten edeltäjiensä perinteitä. Palkinnoilla halutaan kiittää jäseniä hyvästä työstä.
Vuoden parhaiden palkitsemisella on monia tavoitteita. Kun yritys hyödyntää palkinnon viestinnässään, sillä on helppo kasvattaa asiantuntijamielikuvaa nykyisten ja uusien asiakkaiden silmissä. Henkilökunnalle palkinto on mieleinen kiitos hyvin tehdystä työstä. Parhaimmillaan palkinnoilla muutetaan hitusen mielikuvaa koko isännöintialasta, joka usein esiintyy otsikoissa aika negatiivisessa valossa.
– Nyt pallo on jäsenillämme ja yhteistyökumppaneillamme. Palkinnon ansaitsevia voi alkaa ilmiantaa heti, muistuttaa Salo.
Artikkeli Palkintojen 2019 teemana yhteistyö julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa. Lakiuudistuksen tarkoitus on muun muassa parantaa
rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa. Digitalisaation myötä lainsäätäjien on pohdittava myös, miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa.
Kyseessä on laaja uudistus, jossa perataan rakentamisen, ylläpidon ja rakennusvalvonnan lisäksi kaavoituksen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien säädökset.
Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Tarkemmin uudistuksen sisällöstä, etenemisestä ja vaikutuksesta isännöintiin ja taloyhtiöihin puhutaan Laki ja järjestys -koulutuksessa 6.-8.6., jossa kuullaan ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan katsaus aiheesta.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu Laki ja järjestys -koulutukseen.
Artikkeli Rakentamisen lait jättiuudistuksessa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Kunnossapitovastuusta on herännyt keskustelua, kun Kiinteistöliitto uutisoi muuttaneensa tulkintojaan muun muassa pesualtaiden hajulukkojen puhdistamisesta ja ilmanvaihdon suodattimien vaihdosta. Linja vastaa nyt Isännöintiliitton ja muiden kiinteistöjuristien aiempaa tulkintaa. Taloyhtiö vastaa mainittujen perusjärjestelmien osien kunnossa pysymisestä, ja osakkaille asetetun huoneiston hoitovastuun pitää olla kohtuullinen.
– Halusimme yhdenmukaistaa tulkintoja. Ei ole kenenkään etu, että kiinteistöalan juristit ovat erimielisiä ja ratkaisuja haetaan tuomioistuimista, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.
Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén pitää päivitystä hyvänä asiana.
– Tulkintojen pitää seurata myös aikaa. Kaikki osakkaat eivät enää osaa tai viitsi avata hajulukkoja, Sallmén sanoo.
Ilmiö on huomattu myös kiinteistöalaan erikoistuneessa Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen ja Kanerva Oy:ssä.
– Väärin koottu hajulukko voi olla iso riski taloyhtiölle, sanoo asianajaja Marina Furuhjelm.
Varsinkin kerrostaloissa vuotovahinko maksaa helposti kymppitonneja. Suurin osa osakkaiden aiheuttamista vahinkotapauksista joudutaan sopimaan, koska oikeuden käyminen on kallista. Vahingonkorvaustuomionkaan jälkeen osakkaalta ei välttämättä saada rahoja koskaan perittyä.
Juristit korostavat, että asunto-osakeyhtiölain kantavana ajatuksena on suunnitelmallinen kiinteistönpito. Huoltotoimet teetetään ammattilaisilla, ja kustannukset katetaan hoitovastikkeella. Jenni Hupli ennustaa, että oikea-aikaisen huollon rooli asumisterveyden ylläpitäjänä voi jopa kasvaa tulevaisuudessa.
– Yhtiön kannattaa laajemmin kontrolloida hoitotoimia, jotka vaikuttavat sen vastuualueisiin, Hupli sanoo.
Mitä nyt pitää tehdä?Hyvä isännöitsijä tuntee lain eri tulkinnat ja kertoo niistä hallitukselle. Jaana Sallmén muistuttaa aina tarkistamaan asiakastaloyhtiön yhtiöjärjestyksen.
– Sen sanamuoto voi vaikuttaa vastuun jakautumiseen. Jos yhtiöjärjestys ei sano mitään, pitää noudattaa lakia ja kiinteistöalan asiantuntijoiden viimeisintä tulkintakonsensusta, hän sanoo.
Isännöintiliiton jäsenyritykset löytävät vastuunjakotulkinnat esimerkiksi Mappi-jäsenpalvelusta, ja isännöintiyritys voi tilata niistä viestintämateriaalia asiakkaidensa käyttöön.
Jos yhtiöjärjestys ei toisin määrää, hajulukon puhdistus voidaan siis nyt ottaa yhtiön huolto-ohjelmaan. Jos hajulukot ja suodattimet haluttaisiin edelleen jättää osakkaan vastuulle, siitä kannattaa ottaa maininta yhtiöjärjestykseen.
Hallitus päättää, miten taloyhtiö käytännössä järjestää huoltotyöt. Kustannuksiin on hyvä varautua talousarviossa. Suhteessa tekemättömien töiden aiheuttamaan vahinkoriskiin ne ovat pieniä, joten taloyhtiön puolesta niitä ei pitäisi pelätä.
– Isännöitsijän ja hallituksen pitää miettiä vain, mikä on oikeasti taloyhtiön edun mukaista, Marina Furuhjelm sanoo.
Jos työt halutaan tehdä talkoilla, hyvää hallintoa on muistuttaa osakkaita säännöllisesti heidän velvollisuuksistaan. Taloyhtiön edun mukaista on myös säännöllisesti kartoittaa huoneistot, jotta töiden toteutumista voidaan valvoa. Ketään ei voi pakottaa talkoisiin, joten taloyhtiö tilaa työt hoitamatta jääneisiin asuntoihin ammattilaisilta ja kustannukset katetaan hoitovastikkeilla. Hyvitystä ei osakas voi omatoimisuudellaan saada.
– Isännöitsijän kannalta olisi ihanteellista, että taloyhtiön hallitus ymmärtäisi suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja ennakoivan huollon merkityksen. Se vähentäisi isännöitsijältäkin aikaa vievää vahinkojen selvittelyä, Sallmén sanoo.
Vastuunjaon tulkintajärjestysJos yhtiöjärjestys ei muuta määrää, kunnossapitovastuun määrää asunto-osakeyhtiölaki, jota täydentävät hallituksen esityksen perustelut.
Viime kädessä tulkinnan ratkaisee tuomioistuin, joka voi antaa vaikutusta alalla vakiintuneille tulkintalinjoille. Näitä löytyy Isännöintiliitolta, Kiinteistöliitolta ja alan juristien lakikommentaareista.
Kunnossapitovastuusta MapissaJäsenohje: Kunnossapitovastuu taloyhtiössä
Jäsenohje: Kunnossapitovastuun selvittäminen
Jäsenohje: Perustason palautus
Artikkeli Yhtenevät vastuunjakotulkinnat kaikkien etu julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Johtaminen on yksi isännöintialan keskeisiä kehittämiskohteita. Turun Isännöintikeskuksessa työskentelevä isännöitsijä Mikko Vuori on käynnistänyt tutkimuskyselyn isännöintialan johtamisesta. Siihen ovat tervetulleita vastaamaan kaikki isännöintialalla työskentelevät.
Vuori suorittaa Turun ammattikorkeakoulussa tradenomin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa liiketoiminnan kehittämisestä, ja tutkimus on osa hänen opinnäytetyötään. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Isännöintiliiton kanssa, ja sen valvojana toimii johtaja Juha-Pekka Manninen Isännöintiliitosta.
– Toivon, että mahdollisimman moni isännöintialalla katsoo johtamisen kehittämisen tarpeelliseksi ja vastaa kyselyyn. Vastaaminen kestää 5-10 minuuttia ja on anonyymi, Mikko Vuori sanoo.
Vastausaikaa on 10.4.2019 asti.
Artikkeli Vastaa kyselyyn isännöintialan johtamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Yhtiökokous on osakkaan tärkein vaikutuskanava. Siellä tehdään päätöksiä, joilla on merkitystä asuntojen arvoon. Koska asunto on monelle suurin omaisuus, omaa osallistumisoikeuttaan kannattaa käyttää.
Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaat pääsevät vaikuttamaan asumiskustannuksiin ja saavat tietoa ja perusteluja siitä, miten omaisuutta hoidetaan. Epäselvistä asioista kannattaa rohkeasti kysyä. Kokouksessa mm. vahvistetaan tilinpäätös ja talousarvio sekä päätetään merkittävistä remonteista, hankinnoista ja yhtiövastikkeen suuruudesta.
Lisäksi taloyhtiölle valitaan hallitus. Osallistujat voivat vaikuttaa hallituksen valintaan ja varmistaa, että sopivimmat henkilöt hoitavat omaisuutta. Myös vuokralainen voidaan valita hallitukseen. Ketään ei kuitenkaan voi valita hallitukseen ilman hänen omaa suostumustaan.
Vuokralaiset saavat osallistua yhtiökokoukseen tietyin reunaehdoin: yhtiössä täytyy olla vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat ja kokouksessa täytyy käsitellä yhteisiä asioita, jotka vaikuttavat myös vuokralaisten asumiseen. Vuokralaiset saavat kokouksessa tärkeää tietoa taloyhtiön asioista ja voivat osallistua yhteiseen keskusteluun. Äänestää he eivät saa ilman osakkeenomistajan valtakirjaa.
Osakkailla ja asukkailla on oikeus ehdottaa haluamiansa asioita yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kunhan kaksi ehtoa täyttyy: asian täytyy kuulua yhtiökokouksen päätettäväksi ja hallituksen pitää saada ehdotus tietoonsa niin ajoissa, että se ehditään mainita kokouskutsussa.
Näin valmistaudut yhtiökokoukseenLue lisää Kotitalon verkossa ja somessa sekä osallistu keskusteluun #yhtiökokous2019
Vuoden tärkein kokous edessä − näin otat yhtiökokouksen haltuun
Tilinpäätöstermejä selkokielellä
Näin päätösehdotuksia voi esittää yhtiökokoukseen
Vuokralaiset mukaan yhtiökokoukseen
Artikkeli Vuoden tärkein kokous lähestyy taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Oppisopimuskoulutettavan palkkaaminen isännöintiyritykseen tuo enemmän kuin vie. Tätä mieltä ollaan ainakin Pirkanmaan Ammatti-Isännöinnissä, jossa oppisopimuskoulutettaville ollaan siirtämässä ensimmäisiä omia isännöintikohteita.
Tamperelainen Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy (Pamis) rekrytoi viime syksynä kaksi oppisopimuskoulutettavaa.
Ratkaisuun päädyttiin, kun havaittiin, ettei avoimiin työpaikkoihin saatu riittävästi hakemuksia.
– Yrityksen toiminta laajenee, kohteita tulee lisää ja useampi isännöitsijä jää lähivuosina eläkkeelle, isännöintiyksikön päällikkö Pasi Oldén kertoo.
Oldén toimii yrityksen palkkaamien oppisopimuskoulutettavien toisena vastuuhenkilönä. Hän kuvailee oppisopimuslaisten kouluttamista kisälli-mestarisuhteeksi. Kisälli ja mestari istuvat samassa huoneessa, jolloin harjoittelija pääsee osallistumaan kaikenlaisiin työtehtäviin ja seuraamaan sivusta niitäkin projekteja, joihin ei vielä osallistu.
Pamiksen harjoittelijoilla on oma koulutusohjelma, jossa on kuukausittaiset teemat. Helmikuun teemana ovat tilinpäätöksiin liittyvät asiat. Vastuuhenkilö seuraa teeman tehtäväkokonaisuuksien suorittamista tsekkilista-periaatteella.
Oppilaitos harjoittelun tukenaPamiksen oppisopimuslaiset Krista Laine ja Johanna Pusa suorittavat isännöinnin ammattitutkintoa Valkeakosken ammattiopistossa. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on tiivistä, sillä jokaiseen työviikkoon kuuluu yksi lähiopetuspäivä koululla. Lisäksi vastuuopettaja Sari Pitkäkoski vierailee oppisopimusjakson aikana muutamia kertoja Pamiksella.
Kaikki oppisopimusjakson aikana suoritetut työtehtävät dokumentoidaan, jotta Laine ja Pusa saavat näyttöjä, joilla he pystyvät osoittamaan saavuttaneensa tutkinnon vaatiman ammattitaidon ja osaamisen. Osaamista arvioi sekä koulun että työpaikan osoittama arvioitsija.
– Isännöinnissä on suurin osa sellaista, että sen oppii paremmin tekemällä. Vain lakikysymykset ovat asioita, joita on opiskeltava lukemalla, sanoo Laine.
Hän on aiemmin opiskellut restonomiksi toimitilapalvelujen puolelta ja on tyytyväinen siihen että pystyy isännöinnissä hyötymään edellisistä opinnoistaan.
Myös ohjaaja Pasi Oldén on sitä mieltä, että työssäoppiminen istuu isännöintialalle. Töissä tulee usein opeteltua laajemmin erilaisia isännöinnin tehtäviä, kuin mikä koulunpenkillä olisi mahdollista.
Pasi Oldén kehottaa yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan oppisopimuskoulutettavien palkkaamiseen. Kuva: Opa Latvala. Heti mukaan oikeisiin töihinPamiksella harjoittelijoille ollaan jo siirtämässä ensimmäisiä omia isännöintikohteita. Lisäksi harjoittelijat pääsevät kirjureina mukaan kehityshankkeisiin, kun esimerkiksi yrityksen uusi mobiilihuoltokirja otetaan käyttöön.
– Oppisopimuskoulutettavat ovat tuoneet intoa käytäville ja meille tietysti ylimääräisen resurssin. Tämä on toimiva tapa saada nuoria osaajia isännöintiin, toteaa Oldén tyytyväisenä.
Hänen mukaansa oppisopimuskoulutettavan palkkaaminen ei vaadi kohtuuttomia resursseja pienemmältäkään toimistolta, sillä palkatun oppilaitos on tiiviisti mukana tukemassa työssäoppimisen eri vaiheissa. Lisäksi Pamiksella hyödynnetään oppisopimuskoulutettavan osaamisen kasvattamisessa muut tarjolla olevat materiaalit ja koulutukset.
– Tukena on esimerkiksi Isännöitsijän käsikirja, josta harjoittelija käy lakipuolta läpi. Oppisopimuskoulutettavat osallistuvat myös muiden mukana Pirkanmaan isännöitsijäyhdistyksen ja Isännöintiliiton koulutuksiin.
Joustavia ratkaisuja alalle tuloonSuomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen muistuttaa, että työpaikalla järjestettävään koulutukseen on nykyisin tarjolla joustavia ratkaisuja. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistus vuonna 2018 höllensi esimerkiksi oppisopimuksen kestoa. Jos henkilöllä on riittävä osaaminen, hän voi kouluttautua isännöitsijäksi tiiviilläkin oppisopimuksella.
Työpaikalla voidaan järjestää koulutusta myös koulutussopimuksella.
– Ero näissä on se, että koulutussopimuksissa ei tehdä työsopimusta, mutta oppisopimuksen kohdalla tehdään, ja silloin maksetaan myös palkkaa. Tarvittaessa samakin opiskelija voi opiskella joustavasti vuorotellen sekä koulutussopimuksella että oppi sopimuksella, sanoo Vartiainen.
Isännöintiyrityksen kannattaa olla yhteydessä oman alueensa isännöitsijöitä kouluttavaan oppilaitokseen. Oppilaitokset antavat mielellään tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, koska oppilaitoksille on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa ja saada opiskelijoille hyviä oppimis- ja näyttöympäristöjä.
Myös yrittäjä itse voi kehittää osaamistaan oppisopimuksella. Yrittäjä voi suorittaa mm. yrittäjän ammattitutkinnon, johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon sekä monia muita tutkintoja tai tutkinnon osia. Isännöinnin asiantuntija voi kouluttautua näin esimerkiksi esimiehenä tai yrittäjänä toimimiseen.
Teksti: Meri Siippainen
lmoita avoimesta harjoittelupaikasta Isännöintirekryssä.
Artikkeli on julkaistu myös Isännöintiliiton Isännöinti-lehdessä 2/2019.
Artikkeli Oppisopimus on toimiva tapa saada osaamista alalle julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliitto jatkaa toimintaansa vuosien 2016–2021 strategiansa mukaisesti. Isännöintiliitto auttaa isännöintiä kehittymään ja luomaan paremmat mahdollisuudet tulevaisuuden asumiselle.
Vuoden 2019 toimintasuunnitelmassa painottuu edellisvuotta enemmän vaikuttamistyö.
– Vuonna 2018 uudistimme ja kehitimme jäsenpalveluja voimakkaasti, ja se tuotti myös taloudellista tulosta. Nyt on hyvä keskittyä vaikuttavuuteen ja jäsenten kokeman hyödyn varmistamiseen, sanoo Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marjut Joensuu.
Joensuu esitteli Isännöintiliiton viime vuoden toimintaa ja tuloksia liittokokouksessa Helsingissä 27.2.2019. Liittokokous vahvisti vuodelle 2019 talousarvion, jossa odotetaan edelleen kasvua.
– Kasvu ei ole järjestön itsetarkoitus, vaikka ei se pahasta ole. Tehokkaaseen edunvalvontaan tarvitaan resursseja, sanoo Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen.
Isännöintiliiton toimistolla työskentelee 24 henkilöä neljässä yksikössä. Alkaneen vuoden toimintasuunnitelmassa on 57 toimenpidettä, joita priorisoidaan painottaen vaikuttamista vähän enemmän kuin jäsenpalveluja.
– Vaikuttamistyössä keskeisin aihe on osakehuoneistorekisteri. Nyt ajankohtaisia ovat myös tapahtumien järjestelyt ja myynti, kotitalolehti.fi:n, Talokysely.fi:n ja Mapin kehittäminen sekä rekistereidemme kehittäminen, Marjut Joensuu kertoo.
Juhlavuoden teemana yhteistyöIsännöintiliitto syntyi viisitoista vuotta sitten, kun kolme alan järjestöä yhdisti voimansa.
– Jo tuolloin haluttiin ajaa yhteisiä päämääriä yhteistyöllä, eikä tuo tavoite ole miksikään muuttunut. Yhteistyö on osuva teema myös Isännöintiliiton alkavalle juhlavuodelle 2019, Toivo Korhonen sanoo.
Asuminen muuttuu, ja odotukset isännöintiä kohtaan kasvavat. Kaupungit kasvavat, ja syrjäseutujen asutus vähenee. Ikääntyvät asukkaat tarvitsevat uudenlaisia palveluja. Digitaalisuus luo mahdollisuuksia toteuttaa palveluja uusilla tavoilla.
– Isännöintiliitto on olemassa, jotta tunnistamme muutosten tuomat mahdollisuudet ja voimme vaikuttaa alan tulevaisuuteen, Korhonen sanoo.
Isännöintiliiton strategia 2016–2021Liittokokouksen aineistot (vaatii kirjautumisen pääkäyttäjänä)
Artikkeli Isännöintiliitto painottaa vaikuttamista ja jäsenkokemusta julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustalla vaikuttavat Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto haluavat yhdessä kehittää auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyttä niin, että se vastaisi entistä paremmin pätevöityvien isännöitsijöiden sekä alan tarpeisiin.
Auktorisointikäytäntöjen jatkuva kehittäminen palvelee myös isännöinnin asiakkaita, joille on tärkeää löytää osaava ja luotettava kumppani hoitamaan oman taloyhtiön asioita.
Jotta auktorisoitu isännöitsijä -pätevyydestä tulisi luonteva osa isännöitsijän opintopolkua, ISA ry ja Kiinteistöalan koulutussäätiö, Kiinko tarjoavat maaliskuusta lähtien mahdollisuuden suorittaa auktorisointitenttejä myös opiskelun aikana. Jatkossa Auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyden voi hankkia osana isännöitsijän koulutusta ja tutkintoa (ITS®) sekä ammatti-isännöitsijän koulutusta ja tutkintoa (AIT®).
Jatkossa Auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyden voi hankkia osana isännöitsijän koulutusta ja tutkintoa sekä ammatti-isännöitsijän koulutusta ja tutkintoa.
Ensimmäinen ITS-koulutettaville tarkoitettu tentti järjestetään 14.3. Tampereella.
“ITS ja AIT ovat isännöintialan arvostettuja jatkotutkintoja. Koulutusten sisällöt antavat valmiuksia myös auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyteen kuuluvan juridisen tentin läpäisemiseen”, kommentoi ISA ry:n asiamies Juha-Pekka Manninen Isännöintiliitosta uutta tenttikäytäntöä.
Aiemmin Auktorisoitu isännöitsijä pätevyyden on voinut hankkia vain Isännöintiliiton koordinoimissa erillisissä auktorisointitenteissä. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry myönsi ensimmäiset pätevyydet keväällä 2016. Kuluneen kolmen vuoden aikana pätevyyden on hankkinut yhteensä 80 henkilöä.
Isännöitsijälle Auktorisoitu isännöitsijä -pätevyys on väylä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Auktorisointi on väline ammatillisen osaamisen osoittamiseen myös isännöinnin asiakkaille. Isännöintiyrityksille taas pätevyyksien hankkiminen toimii henkilökunnan osaamisen hallinnan ja kehittämisen työkaluna.
Kiinko tarjoaa kiinteistö- ja rakennusalan koulutusta uran alkutaipaleelta aina ylimmän johdon koulutusohjelmiin. Kiinkon tarjonnassa on useita ammattitutkintoja, pätevyyksiin johtavia koulutuksia sekä osaamista täydentäviä monipuolisia ajankohtaispäiviä ja seminaareja. ITS® ja AIT® ovat Kiinkon järjestämiä ammatti-isännöitsijöiden koulutuksia.
Lisätiedot:
Juha-Pekka Manninen
Johtaja, Isännöintiliitto
Asiamies, Isännöinnin Auktorisointi ISA ry
050 3246 604, juha-pekka.manninen@isannointiliitto.fi
Katja Haarma
Liiketoimintajohtaja, Kiinko
040 572 8057, katja.haarma@kiinko.fi
Artikkeli Auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyden voi hankkia opintojen ohessa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Juhlavuosi näkyy monella tapaa muun muassa koulutusten ja tapahtumien yhteydessä, ja siitä muistuttaa yllä näkyvä juhlavuoden tunnus.
Koko vuoden kattoteemana on yhteistyö.
– Vaikuttava järjestötyö on mitä suurimmalta osin yhteistyötä, joten teema kuvaa luontevasti 15-vuotista Isännöintiliittoa, sanoo vt. toimitusjohtaja Marjut Joensuu.
Syksyllä järjestetään juhlavuoden kunniaksi koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia ympäri maata yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla.
Juhlavuosi on hyvä aika antaa tunnustusta ansioituneilleIsännöintiliiton ansiomerkki kertoo työntekijälle, jäsenelle tai luottamushenkilölle, että hänen toimintaansa arvostetaan. Ansiomekkejä on kolmea väriä: pronssinen, hopeinen ja kultainen, ja kullekin on omat myöntämisperusteensa.
Artikkeli Isännöintiliitto täyttää 15 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Juhlavuosi näkyy monella tapaa muun muassa koulutusten ja tapahtumien yhteydessä, ja siitä muistuttaa yllä näkyvä juhlavuoden tunnus.
Koko vuoden kattoteemana on yhteistyö.
– Vaikuttava järjestötyö on mitä suurimmalta osin yhteistyötä, joten teema kuvaa luontevasti 15-vuotista Isännöintiliittoa, sanoo vt. toimitusjohtaja Marjut Joensuu.
Syksyllä järjestetään juhlavuoden kunniaksi koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia ympäri maata yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla.
Juhlavuosi on hyvä aika antaa tunnustusta ansioituneilleIsännöintiliiton ansiomerkki kertoo työntekijälle, jäsenelle tai luottamushenkilölle, että hänen toimintaansa arvostetaan. Ansiomekkejä on kolmea väriä: pronssinen, hopeinen ja kultainen, ja kullekin on omat myöntämisperusteensa.
Tutustu ja hae ansiomerkkejä ajoissa:
isannointiliitto.fi/ansiomerkit
Artikkeli Isännöintiliitto juhlii 15-vuotista taivaltaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Vuonna 2018 Isännöintiliitto myönsi 12 ansiomerkkiä, 3 hopeista ansiomerkkiä ja kaksi kultaista ansiomerkkiä.
Isännöintiliitto myöntää ansiomerkkejä tunnustukseksi pitkäaikaisesta työstä Isännöintiliiton jäsenyhdistyksen tai -yrityksen, Isännöintiliiton tai isännöintitoimialan hyväksi.
Ansiomerkki myönnettiin viime vuonna seuraaville henkilöille:
Hopeinen ansiomerkki myönnetään tunnustukseksi pitkäaikaisesta ja/tai ansiokkaasta työstä Isännöintiliiton jäsenyhdistyksen tai -yrityksen, Isännöintiliiton tai isännöintitoimialan hyväksi. Edellytyksenä on myös, että henkilölle on aikaisemmin myönnetty Isännöintiliiton ansiomerkki.
Hopeinen ansiomerkki myönnettiin vuonna 2018 seuraaville henkilöille:
Kultaisen ansiomerkin Isännöintiliitto myöntää poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Isännöintiliiton hyväksi tai toiminnasta isännöintitoimialan hyväksi valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Vuonna 2018 Isännöintiliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Isännöintiliiton pitkäaikaisille hallituksen jäsenille Jyrki Makkoselle ja Seppo Tahkolalle.
Tiedätkö jonkun, joka ansaitsisi tunnustusta työstään?Isännöintiliiton jäsen tai hallitus voi ehdottaa ansiomerkkiä isännöintialaan liittyvissä tehtävissä ansioituneille henkilöille. Ehdotuksen ansiomerkin saajaksi voi jättää Isännöintiliiton sivuilla sähköisellä lomakkeella.
Artikkeli Vuonna 2018 myönnettiin 17 ansiomerkkiä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Kasvaisiko osakkaiden kiinnostus omaisuutensa hoitamiseen ja asumisen laadun parantamiseen, jos he tietäisivät taloyhtiön asioista enemmän? Kotitalon toimitus uskoo tähän, ja se on yksi syy siihen, että kotitalolehti.fi uudistettiin taloyhtiöasumisen ajankohtaiseksi verkkopalveluksi.
Uudistettu kotitalolehti.fi on näkyvästi esillä Taloyhtiö-tapahtumassa 9. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Näyttelyosastolla pääsee tutustumaan palveluun tableteilta, ja Kotitalo-lehden toimitus on paikalla esittelemässä palvelua. Jos liikut Helsingissä, poikkea osastolla ja anna juttuvinkki suoraan toimitukselle!
Aiempaa enemmän juttuja verkossaUudessa kotitalolehti.fi:ssä on aiempaa paljon enemmän sisältöä. Esimerkiksi hakusanalla yhtiökokous löytyy 148 artikkelia ja blogikirjoitusta, jotka ovat asumisen asioihin erikoistuneiden asiantuntijoiden kirjoittamia. Monille isännöinnin asiakkaille vieraita ja hankalia käsitteitä, kuten tilinpäätös, tuloslaskelma, erilaiset vastikkeet ja rahastointi, avataan jutuissa käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi.
– Yhtiökokous on oiva paikka kertoa osakkaille uudesta kotitalolehti.fi:stä. Kannattaa painottaa, että sieltä saa taatusti luotettavaa ja ajankohtaista tietoa taloyhtiöelämästä, sanoo verkkopalvelun päätoimittaja Maria Mäkinen Isännöintiliitosta.
Yhdessä painetun Kotitalo-lehden kanssa kotitalolehti.fi muodostaa kattavan taloyhtiöasumisen median.
Artikkeli Kotitalolehti.fi näkyvästi esillä Taloyhtiö-tapahtumassa 10.4. julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
KTL1E-lukitus on turvallinen ja toimiva vaihtoehto teletilojen lukitukseen. Teletilojen lukituksesta vastaa kiinteistönomistajana taloyhtiö. Videotietoiskussa Ari Karppanen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo taloyhtiön vastuista:
– Kiinteistönomistajan vastuu ulottuu myös esteettömän pääsyn takaamiseen teletiloihin, teleoperaattoreille ja teleurakoitsijoille asennuksia varten.
Asentajien hukkareissut voivat aiheuttaa taloyhtiölle turhia kustannuksia.
Artikkeli Teletilojen oikea lukitus säästää monelta harmilta julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Yhtiökokouskutsujen lähettäminen on monissa isännöintiyrityksissä käsillä ja yrityksissä pohditaan, missä muodossa kokouskutsuihin liittyvät materiaalit pitäisi digiaikana toimittaa.
Yhtiökokouskutsu tulee asunto-osakeyhtiölain mukaan toimittaa kirjallisesti niille osakkaille, joiden postiosoite on yhtiön tiedossa. Mikäli osakas on ilmoittanut kokouskutsun toimittamista varten sähköpostiosoitteen, yhtiökokouskutsun voi toimittaa myös sähköpostitse.
Yhtiökokouskutsuun liittyvien dokumenttien osalta ei sen sijaan ole tarkkoja säädöksiä, miten ne tulisi osakkaille toimittaa. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 22 pykälässä säädetään, että hallituksen päätösehdotukset ja tilinpäätösasiakirjat on pidettävä osakkaiden nähtävänä 2 viikkoa ennen kokousta. Lisäksi asiakirjoista on pyynnöstä annettava osakkaille jäljennöksiä kohtuullisia korvauksia vastaan.
– Laki ei anna tässä kohtaa suoria vastauksia. Kun toimintatapaa isännöintiyrityksessä pohditaan, kehottaisin kääntymään Hyvä hallintotapa -suosituksen ohjeistuksen puoleen, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Tommi Leppänen.
Tarkemmin sanottuna isännöintiyrityksissä kannattaa yhtiökokouskauden alla kerrata Hyvä hallintotapa -ohjeistuksen suositus numero 9, jossa käsitellään ennakkotietojen antamista yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.
Hyvän hallintotavan mukainen käytäntö on, että osakkaille toimitetaan yhtiökokouskutsun mukana vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta seuraavat dokumentit: hallituksen omat ja ennalta saadut osakkaiden päätösehdotukset, kunnossapitotarveselvitys, viimeisin tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus. Jos yhtiön johto saa vielä lisää osakkaiden päätösehdotuksia ennen kokousta, myös ne on hyvä tiedottaa osakkaille ennen yhtiökokousta.
– Näitä dokumentteja ei ole mikään pakko toimittaa kirjepostina. Isännöintiyrityksen täytyy tuntea asiakkaansa ja valita taloyhtiölle sopivin toimintatapa, joka voi olla esimerkiksi sähköposti, kommentoi Leppänen.
Yhtiökokouskutsun ja sen mukana toimitettujen liitteiden tarkoitus on, että osakkaat tietävät, mitä asioita ja minkälaisia päätösehdotuksia yhtiökokouksessa tullaan käsittelemään. Näin osakas voi arvioida tarvettaan osallistua yhtiökokoukseen ja suunnitella ennakkoon, minkä kannan äänestyksissä ottaa.
Artikkeli Saako yhtiökokousmateriaalin toimittaa osakkaille sähköisesti? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Tällä viikolla vietettiin Tietosuojapäivää. Päivän kunniaksi julkistettiin asumisen tietosuojaan paneutuva uusi yhteistyöverkosto, jonka tarkoitus on antaa neuvontaa asumisen tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä
Avoimeen yhteistyöverkoston kuuluvat Tietosuojavaltuutetun toimisto, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Vuokralaiset ry, Suomen Vuokranantajat ry, Omakotiliitto, RAKLI ja Suomen Kiinteistövälittäjät ry.
Verkosto aikoo antaa yleisluontoista ohjausta ja neuvontaa asumisen tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi isännöitsijöille sekä muille kiinteistöalan ja asumisen ammattilaisille. Lisäksi tavoitteena on täydentää alalla toimivien tietosuojaosaamista ja varmistaa, että ohjaus ja neuvonta toteutuvat yhteisesti sovittujen hyvien käytänteiden mukaisesti.
Ensimmäisenä tehtävänä tuotetaan opas asumisen tietosuojasta. Maaliskuun aikana valmistuvassa oppaassa käydään läpi tietosuoja-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön lisäksi usein esille tulleita käytännön kysymyksiä sekä vinkkejä siitä, mitä asioita erilaisissa tietosuojakysymyksissä on otettava huomioon.
Opas tulee luettavaksi tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuille.
Artikkeli Isännöitsijöille lisää ohjausta asumisen tietosuojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.