- Arkisin ma-pe klo 9-15
- 050 543 0995
- toimisto[ät]joenisannointikeidas.fi
Joen Isännöintikeidas on vuonna 2011 perustettu isännöitsijätoimisto, joka toimii Joensuun talousalueella
Suomalaiset viettävät juhannusta perinteisesti kesämökeillään, mutta moni viettää myös viihtyisää kaupunkijuhannusta. Juhannusjuhlan voi järjestää vaikka kotona. Jotta juhannuksen vietto ei aiheuta häiriötä taloyhtiössä, kannattaa kuitenkin muistaa muutama asia.
Turvallisuussyistä kokkoa ei pidä polttaa taloyhtiön pihalla. Turvallisesti palaakseen kokko vaatii tarpeeksi laajan alueen eli sen täytyy olla kaukana esimerkiksi rakennuksista ja pihan istutuksista. Lisäksi palava kokko vaatii valvontaa pitkälle yöhön. Helpompaa ja turvallisempaa onkin mennä katsomaan yleistä juhannuskokkoa.
Juhannussaunassa täytyy noudattaa saunan sääntöjä sekä huomioida muut kylpijät. Liian vahvoja löylytuoksuja kannattaa yhteisessä saunassa välttää. Jos saunassa saa vastoa ja vihtoa, täytyy sen jälkeen kerätä lehdet pois lauteilta ja lattialta. Näin kukaan ei liukastu nihiin eivätkä ne aiheuta haittaa allergikoille.
Mikäli taloyhtiössä ei ole yhteisiä juhannuksen grillijuhlia, voi omalla parvekkeella grillata. Turvallisinta grillaaminen on sähkö- tai kaasugrillillä. Avotulta ei saa tehdä. Ystäviäkin voi kutsua mukaan, kunhan noudattaa taloyhtiön hiljaisuussääntöjä ja antaa naapureille yörauhan.
Lomalle lähtijän muistilistaJos juhannusta viettää mökillä, kannattaa muistaa samat asiat kuin lomalaisenkin.
Artikkeli Vinkit sujuvaan taloyhtiöjuhannukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Joskus tekee mieli kohentaa oman asunnon ilmettä remontoimalla. Kun remontti-ilmoitus on tehty ja lupa saatu, ei työhön kannata ryhtyä suin päin: ensin kannattaa tiedottaa asiasta myös naapureille.
Osakkaan valmistautuessa huoneistonsa remontointiin täytyy aivan ensiksi tehdä asunto-osakeyhtiölain edellyttämä remontti- eli muutostyöilmoitus. Tällä varmistetaan, että taloyhtiö saa tiedon siitä, mitä asunnossa remontoidaan ja että remontti tehdään hyvän rakennustavan mukaisesti.
Kun remontti-ilmoitus on käsitelty ja osakas saa luvan aloittaa remontin, kannattaa huoneiston remontista kertoa naapureille. Remontista syntyy väistämättä meluhaittaa, mutta avoin viestiminen vähentää närää.
Viesti huoneiston remontista näin:Melua aiheuttavaa remonttia ei saa lähtökohtaisesti tehdä asunnoissa pyhäpäivisin eikä öisin. Remonttien tekeminen on kuitenkin normaalia taloyhtiöelämää, eikä sitä voi mahdollisista häiriöistä huolimatta tietenkään kieltää.
Lue lisää:
Osakas, näin ilmoitat remontista oikein
Kotitalo: Jos alat remontoida, muista kertoa siitä taloyhtiössä
Kotitalo: Naapurin remontti lähensi meitä
Artikkeli Näin naapurisopu säilyy remontinkin aikana julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Taloyhtiöiden hallitukset kokevat isännöinnin hankkimisen hankalaksi. Taloyhtiö ei ole usein pohtinut tarpeitaan ja isännöintipalveluiden vertailu koetaan vaikeaksi. Hankalaksi koetaan myös tarjouspyynnön laatiminen. Tämä kävi ilmi Isännöintiliiton tekemässä käyttäjätutkimuksessa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajille.
– Liian usein taloyhtiössä hankitaan isännöintiä ilman kunnollista tietoa siitä, mitä ollaan ostamassa. Aina täytyy miettiä, mitä tarpeita juuri omalla yhtiöllä on ja miltä tulevaisuus näyttää: onko esimerkiksi suuria korjaushankkeita näköpiirissä, vt. yksikön johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta sanoo.
Taloyhtiöiden hallituksissa tehdään vastuullista työtä, sillä hallitukset pitävät huolta Suomen asuntovarallisuudesta. On taloyhtiön etu, että hallitus hankkii avukseen oikeanlaista isännöintiä.
Hyvä tarjouspyyntö on kattavaHallituksen kannattaa panostaa isännöinnin hankkimiseen, jotta yhteistyö on alusta saakka pitkäjänteistä ja sujuvaa. Suosituksia voi kysyä naapureilta ja puskaradion kautta tai vertailla yrityksiä Isännöintiliiton Hae isännöintiä -palvelussa, joka auttaa myös tarjouspyynnön laatimisessa.
– Käyttäjätutkimuksemme perusteella tarjouspyynnön laatiminen on hallitusten mielestä vaikeaa. Kun tarjouspyyntö on tarpeeksi kattava ja tarkka, myös saadut tarjoukset vastaavat paremmin tarpeita ja ovat sisällöltään tarkempia. Tällöin hallituksen on helpompi vertailla niitä, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Tarjouspyyntöön kannattaa liittää yhtiöjärjestys, tilinpäätös liitteineen, isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys, sekä tietysti muut toiveet isännöinnille. Näitä voivat olla vaikkapa taloyhtiön kotisivut, valmius sähköisiin kokouksiin tai tekniset asiantuntijapalvelut.
Sopimusvaiheessa hallituksen täytyy varmistaa, että sillä ja yrityksellä on samanlainen käsitys isännöintipalvelun sisällöstä. Asiat sovitaan aina mahdollisimman tarkasti ja selkeästi kirjallisella sopimuksella.
– Kun isännöinnin valinta on tehty taloyhtiössä huolellisesti ja valitun yrityksen kanssa on käyty läpi odotukset ja tarpeet palvelulle ja sopimukseen on kirjattu mitä isännöintipalvelu kattaa, on valettu hyvä pohja luottamukselliselle, pitkäaikaiselle ja avoimelle yhteistyölle.
Lue lisää Kotitalosta: Oletko ostamassa isännöintiä? Pidä ainakin nämä mielessä
Lisätietoja:Marianne Falck-Hvilstafeldt
vt. yksikön johtaja
p. 0400 608 920
marianne@isannointiliitto.fi
Artikkeli Isännöintiliitto: Taloyhtiöt tarvitsevat tarpeisiinsa sopivaa isännöintiä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on huomioitu laajasti asuntopolitiikka ja haettu ratkaisuja myös isännöinnissä tunnistettuihin asumisen haasteisiin. Näitä ovat muun muassa kaupungistuminen ja erityisesti haja-asutusalueilla rapistuvan ja arvoaan menettävän asuntokannan peruskorjaukset. Hallitusohjelma sisältää myös energia- ja ympäristöratkaisujen tukemisen.
”Selvitetään, millä edellytyksillä valtion takaamia perusparannuslainoja olisi mahdollista myöntää sellaisille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat esimerkiksi väestöltään vähenevillä alueilla ja joiden on muuten vaikea saada pankkilainoitusta kiinteistöjen peruskorjauksiin”, hallitusohjelmassa linjataan.
Rakennusten laatuun, energiatehokkuuteen ja esimerkiksi sisäilmaongelmiin on ohjelmassa haettu ratkaisuja. Näiden edistämiseksi hallitusohjelmassa luvataan erilaisia tukia, kuten erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi hallitus aikoo selvittää energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin taloyhtiöiden osakkaille.
Sähköautojen latauspisteiden rakentamistukea jatketaan ja korotetaan. Hallitus aikoo edistää sähköautoilua myös asettamalla vähimmäismäärät sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiselle kiinteistöissä laajamittaisten remonttien yhteydessä ja poistamalla sen rakentamisen hallinnollisia esteitä erityisesti taloyhtiöissä.
Lisäksi ilahduttavaa on, että panostuksia on hallitusohjelman perusteella tulossa sähköisen osakehuoneistorekisterin (huonteistotietojärjestelmä) jatkokehittämiseen. Hallitus aikoo selvittää kiinteistön korjausvelka-arvion ottamista osaksi isännöitsijäntodistusta asunnonostajan kuluttajansuojan parantamiseksi.
– Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen taloyhtiöissä lisää tarvetta isännöintipalveluille. Taloyhtiön uudistukset ovat aina isoja hankkeita ja ne vaativat huolellista valmistelua sekä osaavaa johtamista. Kasvavat vaatimukset esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudelle on huomioitava aikaisempaa tarkemmin tulevissa korjaushankkeissa, arvioi Isännöintiliiton vt. yksikön johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.
Artikkeli Isännöintiliitto: hallitusohjelma lisää isännöintipalvelujen tarvetta taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Toukokuun 2019 piti olla yksi osakehuoneistorekisterin virstanpylväistä. Mitä kuuluu osakehuoneistorekisterille nyt?
Ensimmäiset taloyhtiöt ovat siirtäneet tietonsa osakehuoneistorekisteriin eli viralliselta nimeltään huoneistotietojärjestelmään. Maanmittauslaitos kehottaa kuitenkin viivyttelemään tietojen siirron kanssa, sillä sähköinen siirtopalvelu avautuu vasta syksyllä ja tietojen siirto isännöintijärjestelmästä huoneistotietojärjestelmään onnistunee vasta vuoden 2020 aikana. Kerroimme viivästyksistä aiemmin täällä.
Huoneistotietojärjestelmä lukuina**Tilanne 16.5. Lähde: Maanmittauslaitos
– Odotteluaikana isännöintiyritysten kannattanee valmistautua tietojen siirtoon esimerkiksi miettimällä prosessit ja resurssit kuntoon. Hyvä tapa aloittaa, on tutustua Mapin jäsenohjeeseen aiheesta, kommentoi Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.
Maanmittauslaitoksen Digipäivä järjestettiin toukokuun alussa Helsingissä. Digipäivässä kuultiin huoneistotietojärjestelmän nykytilanteesta sekä saatiin tietoa siitä, miten huoneistotietojärjestelmän lainsäädäntö kehittyy ja millaisia uusia tietoja huoneistotietojärjestelmään halutaan? Kaikki Digipäivän materiaalit sekä esitysten videotallenteet ovat nähtävissä Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Artikkeli Kurkistus osakehuoneistorekisteriin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja, OTM Mia Koro-Kanerva. Hän aloittaa tehtävässään 2.9.2019.
Koro-Kanerva tulee Isännöintiliittoon Suomen Vuokranantajat ry:stä, jossa hän on toiminut pitkään toiminnanjohtajana kehittäen järjestöstä valtakunnallisen jäsenpalvelu- ja vaikuttamisorganisaation.
Koro-Kanerva odottaa pääsevänsä pian uudessa toimessaan aloittamisensa jälkeen tapaamaan Palveluverkoston edustajia ja tutustumaan heihin.
– Odotan innolla tapaavani yhteistyökumppaneita Isännöintipäivillä ja alan muissa yhteisissä tapahtumissa ja kohtaamisissa. Hauskaa päästä tutustumaan vahvaan ja monipuoliseen verkostoon, Koro-Kanerva sanoo.
Yksi Koro-Kanervan ensimmäisistä tehtävistä on Isännöintiliiton uuden strategian työstäminen. Isännöintiliiton hallitus on aloittanut liiton uuden strategian valmistelun etuajassa ja strategian hahmottelu käynnistyy toden teolla jo ensi syksynä. Valmistelutyössä kuullaan herkällä korvalla eri sidosryhmiä. Koro-Kanerva haluaakin kuulla strategiaprosessissa myös Palveluverkosto-yritysten näkemyksiä.
– Haluan päästä juttelemaan, miten voisimme tehdä yhteistyötä entistäkin paremmin, Koro-Kanerva kertoo.
Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Toivo Korhonen ja Koro-Kanerva ovat samoilla linjoilla Isännöintiliiton tulevaisuuden tavoitteista. Yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään eri sidosryhmien kanssa.
– Parhaiten asioita saadaan aikaan yhdessä, Koro-Kanerva tiivistää.
Artikkeli Isännöintiliiton uusi toimitusjohtaja uskoo yhteistyön voimaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton hallitus on aloittanut liiton uuden strategian valmistelun etuajassa. Uusi strategia hyväksytään liittokokouksessa ensi vuoden keväänä. Valmistelutyössä kuullaan herkällä korvalla jäseniä ja sidosryhmiä sekä vastataan toimintaympäristön haasteisiin.
Isännöintiliiton uusi strategia otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta. Uuden strategian on tarkoitus olla konkreettinen ja isännöintialaa aidosti palveleva. Isännöintiliiton hallitus on aikaistanut uuden strategian valmistelua.
– Lähdemme rakentamaan uutta strategiaa aikaistetussa aikataulussa, koska jäsenemme ovat toivoneet liiton toiminnan terävöittämistä ja yhteistyön vahvempaa painottamista, Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Toivo Korhonen sanoo.
Strategian valmistelun pohjaksi on käynnissä liiton arvojen ja vision kirkastaminen. Myös missiota tullaan täsmentämään osana uudistustyötä.
– Kuulemme jäseniämme eri yhteyksissä jo syksyllä, jotta voimme palvella entistä paremmin jäseniämme ja sidosryhmiä sekä vastata jäsentemme toiveisiin ja tarpeisiin, Korhonen kertoo.
Syyskuun alussa aloittava toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva on ollut strategian valmistelutyössä liiton hallituksen työseminaarissa. Hän tulee vastaamaan uuden strategian valmistelusta.
Lisätiedot:Toivo Korhonen
Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja
p. 050 362 8425
Artikkeli Isännöintiliitto aloitti uuden strategian valmistelun julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintipäivien seminaariohjelma on aina tarkkaan harkittu sekoitus isännöinnille tuttuja aiheita sekä uusia ajatuksia herättäviä puheenvuoroja.
Keksijä Perttu Pölönen puhuu Isännöintipäivillä torstaina 19.9.2019.
Perttu Pölönen on yksi nuorimmista Isännöintipäivien lavalle astuvista puhujista. Vain 24-vuotias säveltäjä, keksijä ja futuristi on lyhyessä ajassa noussut suosituksi esiintyjäksi, joka luontevasti kommentoi muun muassa yrittäjyyttä, innovointia ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta. Monipuolisuutensa salaisuudeksi hän kertoo uskalluksen.
“Joka kerta kun olen heittäytynyt epämukavuusalueelle, olen oppinut jotain ja avannut uusia näkökulmia”, hän kertoo.
Uusi asiakaskunta tuo muutoksen väkisin myös taloyhtiömaailmaan.
Pölönen lupaa ravistella isännöintialan käsityksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Uusi asiakaskunta tuo muutoksen väkisin myös taloyhtiömaailmaan.
”Arvot ja asenteet muuttuvat jopa yhden sukupolven aikana. Meillä nuoremmilla on erilaisia tarpeita ja näkökulmia esimerkiksi asumiseen, omistamiseen ja teknologiaan”, Pölönen toteaa.
Teksti: Aki Salo
Artikkeli Isännöintipäivät: Perttu Pölönen avaa näkökulman tulevaisuuden asiakkaaseen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöinti on mukana vuosittain noin 7 miljardin euron hankinnoissa. Kun hankinnan – esimerkiksi korjausurakan, huoltopalvelun tai yksittäisen vahinkokorjauksen – arvo on ilman arvonlisäveroa vähintään 9 000 euroa, tilaajan selvitettäväksi tulevat myös tilaajavastuuasiat.
Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan tarkistamaan esimerkiksi sen, että sopimuskumppani on hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa.
Jos sopimuskumppani on ulkomaalainen yritys, siltä on saatava samanlaiset selvitykset verovelasta ja rekistereihin merkitsemisestä kuin suomalaiselta yritykseltä. Jos yrityksellä on suomalainen yritystunnus, tarvitaan selvitykset molemmista maista.
Rakennusurakan kohdalla tilaajan velvollisuutena on lisäksi selvittää ja varmistaa sopimuksella, että kaikilla tilauksen myötä tulevilla työntekijöillä – myös ulkomaalaisilla – on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä (ns. A1-todistus). Tämä koskee niin ikään rakennustyön aikana aloittavia, uusia työntekijöitä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa, on nyt tehnyt pieniä muutoksia työntekijöiltä vaadittavien A1-lomakkeiden kriteereihin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa, on nyt tehnyt pieniä muutoksia työntekijöiltä vaadittavien A1-lomakkeiden kriteereihin. Muutosten taustalla on se, että Suomeen paljon työntekijöitä lähettävä Viro siirtyi maaliskuusta lukien myöntämään A1-todistukset sähköisinä.
Jatkossa ei enää edellytetä A1-todistusten olevan allekirjoitettuja ja leimattuja. Jotta tilaajavastuun valvonta olisi kaikissa tapauksissa yhdenmukaista, sähköisesti myönnetyt A1-todistukset hyväksytään kaikista maista.
Artikkeli Pieniä muutoksia tilaajavastuuseen liittyviin dokumentteihin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliitto on myöntänyt kultaisen ansiomerkin 9.5.2019 poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä isännöintialan ja Isännöintiliiton hyväksi seuraaville henkilöille:
Kultainen ansiomerkki myönnetään Isännöintiliiton hallituksen yksimielisen päätöksen perusteella poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Isännöintiliiton hyväksi tai toiminnasta isännöintitoimialan hyväksi valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.
Ansiomerkit luovutettiin juhlatilaisuudessa Helsingin Kaivohuoneella, jonne oli kutsuttu Isännöintiliiton työryhmät sekä sidosryhmiä juhlistamaan Isännöintiliiton 15-vuotista taivalta. Juhlavuoden teemana on yhteistyö, ja juhlinta jatkuu syksyllä eri paikkakunnilla järjestettävän koulutuskiertueen merkeissä.
Artikkeli Kultaisia ansiomerkkejä hyvästä yhteistyöstä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Osana Verohallinnon tietojärjestelmäuudistusta isännöitsijöiden hallinnollinen taakka kevenee.
Marraskuusta 2019 alkaen isännöitsijän ei tarvitse enää antaa Verohallinnolle omistajanvaihdosilmoitusta, vaikka asunto olisi vaihtanut omistajaa vastikkeettomasti, esimerkiksi perintönä tai lahjana.
Syyskuun loppuun asti isännöitsijöiden on vielä ilmoitettava asunto-osakkeiden vastikkeettomista saannoista Verohallinnolle omistajanvaihdosilmoituksella, jos taloyhtiö ei ole siirtänyt osakeluetteloaan osakehuoneistorekisteriin. Viimeinen ilmoittamispäivä tarkentuu myöhemmin.
Vero.fi: Muutoksia varainsiirtoverotuksessa
Lisätetoa Verohallinnon sivuilla
Artikkeli Vastikkeettoman saannon ilmoittaminen loppuu marraskuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu OTM Mia Koro-Kanerva, 40. Hän aloittaa tehtävässään 2.9.2019.
Koro-Kanerva tulee Isännöintiliittoon Suomen Vuokranantajat ry:stä, jossa hän on toiminut pitkään toiminnanjohtajana kehittäen järjestöstä valtakunnallisen jäsenpalvelu- ja vaikuttamisorganisaation.
– Olen iloinen päästessäni syventämään osaamistani ja katsomaan tuttua kenttää ihan uudesta kulmasta. Minua kiinnostavat isännöintialan tulevaisuus ja alan kehittäminen. Haluan olla hyvän isännöinnin puolestapuhuja ja olla mukana vaikuttamassa siihen, että isännöinnin työn arvostus kasvaa, Koro-Kanerva sanoo.
Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Toivo Korhonen kertoo valinnan olleen hallituksessa yksimielinen ja tunnelman olevan positiivisen odottava.
– Olemme vaikuttajajärjestö, jolle Mialla on paljon annettavaa ja vahvaa näyttöä osaamisesta. Haluamme jatkossakin tehdä isännöintiä positiivisella tavalla näkyväksi, Korhonen sanoo.
Korhonen ja Koro-Kanerva ovat samoilla linjoilla tulevaisuuden tavoitteista. Yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään eri sidosryhmien kanssa sekä jatkaa jäsenten kuulemista.
– Parhaiten asioita saadaan aikaan yhdessä, Koro-Kanerva tiivistää.
Isännöintiliitto auttaa isännöintiä kehittymään ja luomaan paremmat mahdollisuudet tulevaisuuden asumiselle. Liittoon kuuluu lähes 600 isännöintiyritystä ja 23 yhdistystä. Isännöintiliiton piirissä on yhteensä noin 4000 alan ammattilaista, mikä kattaa noin 4/5 toimialalla työskentelevistä.
Lisätiedot:Toivo Korhonen
Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja
p. 050 362 8425
Mia Koro-Kanerva
Isännöintiliiton toimitusjohtaja (2.9. alkaen)
p. 050 303 1615
Artikkeli Mia Koro-Kanerva Isännöintiliiton toimitusjohtajaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Viestinnän asiantuntijaksi on nimitetty Laura Hyvönen, joka toimii vastedes Asumisen tietopankin sekä Viesti+ ja Hae isännöintiä -palvelujen tuotepäällikkönä sekä jatkaa työtään Kotitalo-median parissa.
Viestinnän asiantuntijaksi on niin ikään nimitetty Merilla Kivineva. Kivineva vastaa muun muassa Isännöintiliiton mediayhteyksistä ja ulkoisesta viestinnästä sekä jatkaa työtään Kotitalo-median parissa.
Inka Kovanen on nimitetty tapahtumatuottajaksi Isännöintiliittoon. Kovanen on työskennellyt aiemmin Alma Talentilla.
Piia Kunnas on aloittanut isännöintiyritysten asiakaslehtien tuottajana. Kunnas siirtyi toimeensa Myynti & Markkinointi -lehdestä.
OTM Jenni Lauhia aloittaa Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana kesäkuun alussa. Lauhia on erikoistunut kiinteistöjuridiikkaan ja työskennellyt aiemmin muun muassa Realia Group Oy:ssä. Hän siirtyy Isännöintiliittoon tuomioistuinharjoittelusta Kouvolan käräjäoikeudesta.
Päivi Maaniitty on aloittanut Kotitalo-lehden uutena tuottajana. Maaniitty on työskennellyt aiemmin Otavamedialle ja Almalle.
Maria Mäkinen on nimitetty Kotitalo-median päätoimittajaksi. Mäkinen on vastannut aiemmin julkaisupäällikkönä kotitalolehti.fi -sivustosta ja asiakaslehdistä.
Artikkeli Uusia nimityksiä Isännöintiliitossa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Kalliin putkiremontin hinta mietityttää usein osakkaita. Putkiremontille ei kuitenkaan voi määritellä yleispätevää hintalappua, sillä kustannuksiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo, että putkiremonttien hinnat ovat nousseet tasaisesti viime vuosien aikana. Barometri ei kuitenkaan kerro putkiremontin tarkkaa hintaa, sillä jokaisen hankkeen hinta muodostuu yksilöllisesti päätöksentekovaiheessa.
– Hintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen ikä, koko ja tyyppi, urakkamuoto, remontin laajuus sekä samassa yhteydessä tehtävät muut remontit, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa listaa.
Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat tyypillisesti korkeammat. Sitä selittävät muun muassa vanhat talot, joissa putkien sijainti voi olla epätavallinen, mikä tuo haasteita remontteihin. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon pieniä asuntoja, mikä tarkoittaa useampia märkätiloja ja enemmän remontoitavaa.
– Lisäksi asuntojen arvo on yleisesti muuta maata korkeampi, joten remontteihinkin on varaa sijoittaa enemmän. Niinpä remontin laajuus voi olla toista luokkaa kuin vähemmän arvokkaassa talossa, Yrttimaa sanoo.
Lisää rohkeutta päätöksentekoonJopa 30 prosentilla osakkaista on vääristynyt käsitys putkiremontin vaikutuksesta osakkeen arvoon. Koska putkiremontti on lähtökohtaisesti korjaustoimenpide, ei remonttiin sijoitettu summa siirry suoraan myyntihintaan.
– Jos perustasoa kohotetaan runsaasti, voi tietysti arvokin nousta enemmän. Lisäksi tehty remontti voi vaikuttaa myyntiaikoihin ja herättää kiinnostusta ostajissa, Yrttimaa sanoo.
Barometrin mukaan niin isännöitsijät kuin hallitusten jäsenetkin kaipaavat osakkailta rohkeampaa päätöksentekoa putkiremonteissa. Yrttimaa muistuttaa, että remontointi kannattaa, sillä korjaamatta jättäminen maksaa vahinkojen myötä enemmän.
– Remontteja ei kannata lykätä, vaan korjaukset kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Koska remonttien hinnat ovat nousseet jo monta vuotta, ei lykkäämällä näytä säästävän siinäkään suhteessa, hän sanoo.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.
Lisätietoja:Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi
Artikkeli Nämä asiat vaikuttavat putkiremontin hintaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Viime vuoden parhaana palkittu MTR-Isännöinti Oy kertoo voiton vahvistaneen ajatusta siitä, että yritystä on kehitetty oikeaan suuntaan. Palkinto myös lisäsi yrityksen tunnettuutta.
MTR-Isännöinti Oy, Vantaa. Takarivi Lauri Mankki (vas) ja Mikko Melasniemi. Keskirivi Saimi Pakkala (vas), Tuulia Sirvio ja Jani Riihola. Eturivi Krister Ilvonen (vas), Jonna Havukainen ja Marianne Aho-Mankki. Kuva: Anne Vatén.
– Voitto oli henkilökunnalle erittäin suuri asia. Pidimme sitä esillä niin sisäisesti kuin viestiessämme yrityksestä ulospäinkin, kertoo toimitusjohtaja Krister Ilvonen MTR:ltä.
Yritys vastaanotti Isännöintiyritys 2018 -palkinnon viime syyskuussa Lahden Isännöintipäivillä. Palkintokisan teemana oli tuolloin asumisen strateginen kehittäminen ja asukkaiden kuuntelu.
MTR-Isännöintiä kiiteltiin siitä, että se kehittää asumista tavoitteellisesti ja lisää asukkaiden kuuntelua monin eri kehitys- ja kokeiluhankkein. Avauksina asumisen tavoitteellisen kehittämisen suuntaan mainittiin esimerkiksi taloyhtiöiden strategiat ja kokouskulttuurin parantaminen.
Kilpailu on erinomainen paikka tuoda esiin omia ajatuksia ja toimintamalleja, sekä jakaa hyviä käytäntöjä toimialan kesken. Kannustamme kaikkia hakemaan rohkeasti kisaan mukaan!
Ilvonen kertoo, että tavoitteellista asumisen kehittämistä on jatkettu yhdessä asiakkaiden kanssa. Taloyhtiöiden suunnitelmallisen johtamisen tärkeyttä pidetään esillä ja isännöitsijöitä koulutetaan hahmottamaan taloyhtiöstrategioiden hyödyt.
– Osana asiantuntijatyötään isännöitsijä tarjoaa taloyhtiöstrategiaa asiakashallituksilleen, sanoo Ilvonen.
Tällä hetkellä yrityksessä on käynnissä avoimuuden ja tiedonkulun parantaminen asiakkaiden suuntaan.
– Panostamme hallintoaineistojen tiedonsiirron ja raportoinnin automatisointiin sekä tiedon saatavuuteen. Olemme esimerkiksi avanneet helposti käytettävän, oman mobiilisovelluksen asiakkaillemme, kuvailee Ilvonen.
MTR:ltä rohkaistaan yrityksiä ottamaan rohkeasti osaa tämän vuoden palkintokisaan:
– Kilpailu on erinomainen paikka tuoda esiin omia ajatuksia ja toimintamalleja, sekä jakaa hyviä käytäntöjä toimialan kesken. Kannustamme kaikkia hakemaan rohkeasti kisaan mukaan!
Ehdokashaku Isännöintiliiton palkintoihin on jälleen käynnissä. Tänä vuonna teemana on yhteistyö.
Artikkeli Mitä kuuluu viime vuoden Isännöintiyritys 2018 -voittajalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.
Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.
– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.
Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseenPaljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.
– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.
Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.
Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.
– Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.
Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.
Lisätietoja:Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi
Riikka Mäkinen
Kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja, Danske Bank
p. 040 544 3463
riikka.makinen@danskebank.fi
Artikkeli Putkiremonttibarometri: Onko taloyhtiöillä varaa putkiremontteihin myös tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
VTT polkaisi huhtikuussa 2019 alkuun kolmivuotisen Asumisen tulevaisuus (ASTU) -hankkeen, jonka tavoitteena on haastaa asumiseen liittyvien toimialojen vakiintuneita ja tarjoajakeskeisiä arvoketjuja sekä pirstaloituneita markkinoita. Hankkeessa on mukana muun muassa viisi isännöintiyritystä sekä muita asumisliiketoiminnan yrityksiä.
Yritykset hakevat edelläkävijyyttä asiakaskeskeisillä palveluratkaisuilla, jotka hyödyntävät alusta- ja jakamistalouden skaalautuvuutta ja palvelujen personoitavuutta. Tavoitteena on luoda tiekartta avoimelle asumisen ekosysteemille sekä kansainvälisesti kilpailukykyisisiä palvelukonsepteja.
Isännöintiliitto seuraa hankkeen etenemistä ja jakaa jäsenilleen tietoa sen tuloksista.
Lue lisää Asumisen tulevaisuus -hankkeesta
Artikkeli ASTU-hanke haastaa asumisen palvelujen arvoketjuja – mukana viisi isännöintiyritystä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintialan ykköstapahtuma järjestetään tänä vuonna 17.-19. syyskuuta Helsingin Hartwall Arenalla ja Tennispalatsissa.
Isännöintipäivät on alan suurin koulutustapahtuma, johon odotetaan mukaan satoja isännöinnin ammattilaisia. Viime vuonna Isännöintipäiville Lahteen kokoontui jopa 1200 kiinteistöalan asiantuntijaa, kun mukaan lasketaan seminaarivieraiden lisäksi näytteilleasettajat.
Näin iloisissa tunnelmissa juhlittiin Isännöintipäivillä 2018 Lahdessa. Kuva: Meri Siippainen.– Isännöintipäivät saa vuosittain erinomaista palautetta. Erityisesti kiitellään tapahtuman ammatillista antia, inspiroivaa ilmapiiriä sekä erinomaisista verkostoitumismahdollisuuksia. Tänä vuonna Hartwall Arena tarjoaa upeat ja aiemmista vuosista poikkeavat puitteet tapahtumalle, kertoo koulutuspäällikkö Satu Lindén Isännöintiliitosta.
Isännöintipäivät saa vuosittain erinomaista palautetta.
Tapahtuman seminaarit tuotetaan nyt neljättä kertaa yhteistyössä Kiinteistöalan koulutuskeskus, Kiinkon kanssa. Yhteistyön tavoitteena on luoda ajankohtainen seminaariohjelma, joka yhdessä kattavan näyttelyn kanssa houkuttelee paikalle 700 isännöintialan asiantuntijaa päivittämään osaamistaan, oivaltamaan ja verkostoitumaan.
Isännöintipäivien koko ohjelma julkaistaan ja Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin keväällä. Perinteisesti yksi Isännöintipäivien iltajuhlan kohokohdista on palkintogaala, jossa estradille on nostettu vuoden parhaita isännöintialan osaajia ja hankkeita. Tämän vuoden ehdokashaku on jo auki.
Lisätiedot Isännöintipäivistä 2019:
asiakkuusjohtaja Aki Salo, aki.salo@isannointiliitto.fi, p. 044 0730 122
liiketoimintajohtaja Katja Haarma, katja.haarma@kiinko.fi p. 040 572 8057
Artikkeli Isännöintipäivät kutsuu Hartwall Arenalle Helsinkiin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuonna palkinnot uudistuvat. Mukaan tulee yksi uusi kategoria, ja lopulliset voittajat valitaan ensi kertaa yleisöäänestyksellä.
Isännöintiliitto etsii jälleen vuoden parhaita isännöinnin ammattilaisia ja yrityksiä. Ehdokashaku Isännöitsijä 2019, Isännöintiyritys 2019, Isännöintiteko 2019 ja Palveluverkosto-yritys 2019 -palkintoihin on käynnissä 26.5. saakka.
Palkintojen teemaksi on tänä vuonna valittu yhteistyö. Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esiin nostetaan yhteistyökykyisiä isännöinnin osaajia ja isännöinnin toimintatapoja, jotka edistävät hyvää yhteistyökulttuuria.
– Uutuutena tänä vuonna on palveluverkosto-yrityksille avattu oma kilpailukategoria. Tällä halutaan tuoda esiin sitä, että onnistunut isännöinti vaatii tuekseen myös hyviä yhteistyökumppaneita ja niiden erikoisosaamista, kertoo asiakkuusjohtaja Aki Salo Isännöintiliitosta.
Eniten ääniä saaneet voittajat nousevat palkintolavalle Isännöintipäivien iltajuhlassa 18. syyskuuta.
Voittajat valitaan yleisöäänestyksellä Palkintokategoriat ja kriteerit 2019Voittajaehdokkaita saavat ehdottaa Isännöintiliiton jäsenyritysten henkilöstö ja jäsenyhdistysten jäsenet, isännöinnin asiakkaat ja Palveluverkosto-yritysten edustajat.
– Ehdokkaiksi ovat tervetulleita isännöitsijät, isännöintiyritykset, projektit ja tuotteet kaikkialta Suomesta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Toivomme saavamme mahdollisimman monenlaisia ehdokkaita, muistuttaa palkintoraadissakin istuva Salo.
Salon lisäksi palkintoraadin asiantuntijoiksi on kutsuttu toimitusjohtaja Jarno Tuimala Kiinkosta ja yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta. Raati valitsee kunkin palkintosarjan finalistit.
– Ehdokasta ilmoittaessa kannattaa panostaa perusteluihin. Konkreettiset case-esimerkit ja referenssit antavat parhaan kuvan ehdokkaasta, vinkkaa Salo.
Raadin valitsemat finalistit julkistetaan ennen Isännöintipäiviä elokuussa. Lopulliset voittajat ratkeavat tänä vuonna ensi kertaa yleisöäänestyksellä, joka jatkuu Isännöintipäiville asti. Eniten ääniä saaneet voittajat nousevat palkintolavalle Isännöintipäivien iltajuhlassa järjestettävässä palkintogaalassa 18.9.2019, Helsingissä.
Palkinnoilla pitkät perinteetIsännöintiliitto on palkinnut vuoden parhaita jo vuodesta 2005 seuraten edeltäjiensä perinteitä. Palkinnoilla halutaan kiittää jäseniä hyvästä työstä.
Vuoden parhaiden palkitsemisella on monia tavoitteita. Kun yritys hyödyntää palkinnon viestinnässään, sillä on helppo kasvattaa asiantuntijamielikuvaa nykyisten ja uusien asiakkaiden silmissä. Henkilökunnalle palkinto on mieleinen kiitos hyvin tehdystä työstä. Parhaimmillaan palkinnoilla muutetaan hitusen mielikuvaa koko isännöintialasta, joka usein esiintyy otsikoissa aika negatiivisessa valossa.
– Nyt pallo on jäsenillämme ja yhteistyökumppaneillamme. Palkinnon ansaitsevia voi alkaa ilmiantaa heti, muistuttaa Salo.
Artikkeli Palkintojen 2019 teemana yhteistyö julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa. Lakiuudistuksen tarkoitus on muun muassa parantaa
rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa. Digitalisaation myötä lainsäätäjien on pohdittava myös, miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa.
Kyseessä on laaja uudistus, jossa perataan rakentamisen, ylläpidon ja rakennusvalvonnan lisäksi kaavoituksen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien säädökset.
Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Tarkemmin uudistuksen sisällöstä, etenemisestä ja vaikutuksesta isännöintiin ja taloyhtiöihin puhutaan Laki ja järjestys -koulutuksessa 6.-8.6., jossa kuullaan ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan katsaus aiheesta.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu Laki ja järjestys -koulutukseen.
Artikkeli Rakentamisen lait jättiuudistuksessa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.