Kokonaisvaltaista isännöintipalvelua ammattitaidolla

Suuret taloyhtiölainat korostavat isännöinnin merkitystä taloyhtiön talouden hoitamisessa ja osakkaiden yhdenvertaisessa kohtelussa. Isännöintiliiton mukaan yksi keino pitää huolta taloyhtiön taloudesta voisi olla huoneiston hallintaanoton nopeuttaminen.

Isännöintiliitto kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Liiton mielestä velkaantumisen suurin riski ei kuitenkaan piile asuntolainoituksessa, vaan kulutusluotoissa, pikavipeissä ja uudiskohteiden ylisuurissa taloyhtiölainoissa.

– On hyvin vaarallista, jos kaikki matalalla myyntihinnalla asunnon ostaneet eivät ymmärrä, että suurta taloyhtiölainaosuutta pitää ennen pitkää maksaa takaisin joka kuukausi hyvinkin isona rahoitusvastikkeena, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Osakkaiden yhä suuremmat taloyhtiölainaosuudet ovat kasvattaneet isännöinnin roolia taloyhtiön talouden hoitamisessa entisestään. Isännöinti seuraa taloyhtiön maksukykyä sekä tuottaa ja ylläpitää tietoja, jotka koskevat taloyhtiön lainoja ja osakkaiden lainaosuuksia.

– Suuren taloyhtiölainan kohdalla myös kuukausittainen rahoitusvastike on suuri. Tämän takia isännöinnin tekemä vastikevalvonta ja ripeä puuttuminen maksuhäiriöihin ovat ehdottoman tärkeitä paitsi taloyhtiön taloudelle, myös osakkaiden yhdenvertaiselle kohtelulle.

Hallintaanottoprosessi on liian hidas

Osakkaiden asumiskulut voivat kasvaa huomattavasti, kun taloyhtiölainan lyhennysvapaa päättyy. Silloin osakkaan täytyy maksaa taloyhtiölainaa pois rahoitusvastikkeen muodossa oman asuntolainan lyhennystensä lisäksi. Jos joku osakas ei selviydy kuukausittaisista rahoitusvastikkeistaan, rästit kasaantuvat nopeasti isoiksi ja kaatuvat pahimmillaan muiden osakkaiden maksettavaksi.

Tällaisen tilanteen syntymistä voitaisiin ehkäistä nopeuttamalla huoneiston hallintaanottoprosessia silloin, kun rästit johtuvat maksamattomista vastikkeista.

– Vuokrasuhdekin voidaan purkaa ilman varoitusta silloin, kun vuokria on tietty määrä maksamatta. Tällä hetkellä huoneiston hallintaanottoprosessissa menee rästien synnystä vähintään puoli vuotta siihen, kun asunto on tyhjä ja vuokrattavissa. Tämä tulee osakkaille kalliiksi, Koro-Kanerva sanoo.

Kotitalouksien liiallista velkaantumista pitäisi ehkäistä myös puhumalla taloyhtiölainoista aiempaa selkeämmin. Myyjän eli rakennuttajan tehtävänä on tuoda ymmärrettävästi esille suuret asumiskustannukset, jotka liittyvät pääomavastikkeisiin ja keskeisiin lainaehtoihin.

– Uuden taloyhtiön lainan neuvottelee rakennuttaja, joka ei vastaa sen takaisinmaksusta. On tärkeää, että lainaehdot sovitaan taloyhtiön kannalta mahdollisimman edullisesti ja ne kerrotaan ostajille yksityiskohtaisesti.

Lisätietoja:

Mia Koro-Kanerva
Toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
p. 050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Isännöinnillä iso rooli osakkaiden velkaantumisen ehkäisemisessä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Kotitalo-lehti on nyt koko taloyhtiön asumisen ajankohtaismedia, joka edistää osakkaiden ja asukkaiden ymmärrystä taloyhtiöasumisen asioista. Kotitalo kertoo, mitä isännöinti tekee, ja sen tarkoitus on helpottaa niin isännöinnin kuin taloyhtiöissä asuvien arkea.

Verkkolehden uudistuksen myötä myös Kotitalon tilausmalli päivittyi. Muutos tulee voimaan vuoden 2020 alusta ja siitä kerrotaan kaikille Kotitalon tilaajille ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä. Jatkossa Kotitalon tilaus on koko taloyhtiölle, jolloin laadukkaista asumisen sisällöistä hyötyvät hallituksen lisäksi kaikki osakkaat ja asukkaat.

Taloyhtiötilauksella taloyhtiön osakkaat ja asukkaat saavat lukuoikeuden uudistuneeseen kotitalolehti.fi-verkkolehteen ja hallitus vuoden paperilehdet, 8 numeroa. Osakkaat ja asukkaat saavat avaimet verkkolehteen tekemällä taloyhtiökoodilla käyttäjätunnukset kotitalolehti.fi:ssä.

Käyttäjätunnuksia pääsee tekemään talvella 2020. Taloyhtiökoodi löytyy jokaisen paperilehden takakannesta osoitteen yläpuolelta. Tarkemmat ohjeet tunnusten luomiseksi löytyvät Kotitalo-lehdestä, kun palvelu otetaan käyttöön.

Kotitalo-printtilehti on isännöinnin asiakaslehti ja tarjolla kaikkien Isännöintiliiton jäsenyritysten asiakkaille ja muille taloyhtiöasumisesta kiinnostuneille.

Artikkeli Kotitalo on nyt koko taloyhtiön ajankohtaismedia julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna paljon palokuolemia. Vuonna 2018 rakennuksissa sattuneista palokuolemista noin puolet tapahtui taloyhtiöissä. Parhaiten palot estetään toimivilla palovaroittimilla ja muistuttamalla turvallisen asumisen pelisäännöistä. Myös pelastussuunnitelman tulee olla ajan tasalla ja asukkaiden tiedossa.

Lain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava vähintään kolmen huoneiston asuinrakennuksiin. Pelkkä paperin täyttäminen ei riitä, eikä suunnitelman olemassaolo itsessään pelasta ihmishenkiä.

– Oleellista on tunnistaa oman taloyhtiön riskit ja tehdä toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Lisäksi on äärettömän tärkeää, että talon turvallisuusasioista tiedotetaan asukkaille. Pelastussuunnitelmaa täytyy aktiivisesti toteuttaa käytännössä ja arjen tasolla niin, että jokaisella taloyhtiön asukkaalla on tietoa ja myös tunne turvallisuudesta, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén sanoo.

Taloyhtiö voi ulkoistaa pelastussuunnitelman tekemisen joko tätä palvelua tarjoavalle isännöintiyritykselle tai kiinteistö- ja turvallisuusalan yritykselle. Suunnitelma täytyy pitää ajan tasalla ja tehdä käytännön työtä sen eteen: huoltaa sammuttimet ja sprinklerit, tehdä niiden lakisääteiset tarkastukset ja pitää esimerkiksi pelastustiet kunnossa ja talvella lumesta vapaana.

Pelastussuunnitelmasta täytyy tiedottaa tarpeeksi usein, jotta uudetkin asukkaat ovat ajan tasalla. Asukkaita täytyy myös ohjeistaa ilmoittamaan havaitsemistaan vaaranpaikoista tilanteen mukaan joko huoltoyhtiöön, hallitukselle tai isännöintiin.

Taloyhtiön kannattaa hoitaa palovaroittimien kunnossapito

Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat taloyhtiön vastuulla, mutta patterikäyttöisistä varoittimista huolehtivat asukkaat. Isännöintiliitto suosittelee, että taloyhtiö ottaa myös nämä varoittimet vastuulleen. Näin varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on toimiva palovaroitin.

– Palovaroittimen vuosihuolto on pieni kustannus verrattuna palovahinkoihin. On aina hienoa kuulla yhtiöistä, jotka ovat ottaneet palovaroittimien kunnossapidon ja patterien vaihdon hoidettavakseen. Pariston vaihtaminen voi olla hankalaa esimerkiksi ikäihmiselle ja se voi unohtua nuoremmaltakin, Sallmén sanoo.

Joulun aikaan paloturvallisuus nousee entistä tärkeämpään rooliin, kun kynttilöitä ja piharoihuja poltetaan paljon ja monenlaiset sähkövalot koristavat huoneistoja ja pihoja. Taloyhtiöissä kannattaa tiedotteilla muistuttaa asukkaita huolehtimaan tulien ja valojen paloturvallisesta käsittelystä.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 23.11.–1.12. Joulukuun ensimmäinen on myös palovaroitinpäivä.

Lisätietoja:

Jaana Sallmén
Lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
jaana.sallmen@isannointiliitto.fi

 

Lue lisää Kotitalosta: Liian moni taloyhtiö reputtaa paloturvallisuudessa murheellisin seurauksin – siksi pelastussuunnitelmaan pitää panostaa 

Uutishuoneeseen

Artikkeli Taloyhtiön pelastussuunnitelma ei pelasta, jos viestintä ei tavoita asukkaita julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Näin postilakon aikana on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja yhtiökokouskutsujen toimittamiseen. Perinteisen kirjepostin lisäksi kannattaa käyttää muitakin viestintäkanavia.

– Laittaisin kokouskutsun normaalisti postitse, mutta sen lisäksi varmuuden vuoksi esimerkiksi sähköpostilla niille, joiden meiliosoitteet ovat tiedossa. Voisin myös soittaa osakkaille, joiden puhelinnumero löytyy. Jos osakkaisiin on vaikea saada yhteyttä, voisivat hallituksen jäsenet tai huoltoyhtiö käydä jakamassa kokousmateriaalit naapurien postilaatikkoihin, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén vinkkaa.

Postilakko on toisaalta oiva tilaisuus hankkia osakkaiden sähköpostiosoitteita, sillä moni ottaa tänä päivänä kokousmateriaalin varmasti mielellään sähköisessä muodossa. Sähköpostiosoitteiden eteen kannattaa nähdä hieman vaivaa, sillä ne ovat kaikenlaisessa asumiseen liittyvässä viestinnässä välttämättömiä.

Yksi vaihtoehto on siirtää kokouksen ajankohtaa eteenpäin, jos se on mahdollista eikä esityslistalla ole kiireellisesti päätettäviä asioita.

Tärkeintä on saada päättäjät paikalle

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouskutsu pitää toimittaa kirjallisesti joko postitse tai sähköpostitse osakkaan ilmoittamaan osoitteeseen. Vaikkei yhtiöjärjestyksessä olisi mainittu sähköpostia toimitustapana, osakkaalla on lain mukaan oikeus saada kutsu halutessaan meiliinsä.

Kun yhtiökokouskutsut laitetaan kirjepostina osakkaiden postiosoitteisiin, kutsut on toimitettu lain vaatimalla tavalla.

– Postilakko on ylivoimainen este eli force majeure, ja silloin mahdollisen moitekanteen ei pitäisi menestyä, sanoo Sallmén.

Lain minimiin ei kuitenkaan pitää tyytyä, sillä tavoitteenahan on saada osakkaat kokoukseen päättämään yhteisistä asioista. Sallménin mukaan erityisen ongelmallista on, jos postin lakon takia kokouksessa on isoa päätöstä tekemässä vain kourallinen osakkaita. Riksi moitekanteesta on tällöin suuri.

– Vaikka moitekanne ei lopulta menestyisikään, on moiteprosessikin yhtiön kannalta huono asia, sillä se aiheuttaa kustannuksia ja viivästyttää päätöksen täytäntöönpanoa.

 

Artikkeli Postilakko on mahdollisuus lisätä sähköistä viestintää julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Toimittaja Mia Rouvinen aloittaa Kotitalo-median sisällöntuottajana joulukuun alussa. Rouvinen siirtyy Isännöintiliittoon Helsingin Sanomista. Hänellä on pitkä ja monipuolinen tausta toimittajana muun muassa Sunnuntaisuomalaisessa ja tuottajana Sanomalehti Karjalaisessa.

– Rautaisten ammattilaisten joukkomme täydentyy. Mia Rouvinen vahvistaa laajalla kokemuksellaan Kotitalo-median laadukasta sisällöntuotantoa ja tuo uudistuneeseen Kotitalon verkkolehteen osaamista digitaalisista toimituksellisista sisällöistä. Rouvinen tietää, kuinka verkkolehti toimii printin rinnalla sekä hänellä on vahva osaaminen uutismaisista, laadukkaista ja ajanhermolla olevista sisällöistä, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

– Asuminen puhuttaa tällä hetkellä paljon muun muassa eriytyvien asuntomarkkinoiden ja ilmastonmuutoksen takia. Odotankin innolla, että pääsen aloittamaan työni Kotitalo-mediassa asumisen ja taloyhtiöelämän sisältöjen parissa. Taloyhtiömuotoinen asuminen kasvaa etenkin kasvukeskuksissa, ja se lisää kysyntää luotettavalle, asukasta ja osakasta palvelevalle materiaalille myös verkossa. On mahtavaa olla tuomassa Kotitalon laadukkaita sisältöjä tarjolle entistä enemmän myös diginä, Mia Rouvinen kertoo.

Kotitalon uudistaminen jatkuu vahvasti ensi vuonna, kun Kotitalo on jatkossa koko taloyhtiön ajankohtaismedia. Kotitalon verkkolehti on tarjolla taloyhtiön kaikille osakkaille ja asukkaille, jolloin panostamme yhä enemmän laadukkaisiin verkkosisältöihin.

Kotitalo on useasti palkittu vuoden parhaana asiakaslehtenä ja sitä kustantaa Isännöintiliitto.

Artikkeli Kotitalo-mediaan tuo vahvistusta toimittaja Mia Rouvinen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Hallituksen EU-direktiiviä tiukempi lakiluonnos sähköautojen latausmahdollisuuksista voi pahimmillaan johtaa siihen, että taloyhtiöt jättävät tärkeät korjaukset kustannussyistä tekemättä. Esitys ei myöskään ota riittävästi huomioon alueellisia eroja.

Isännöintiliitto kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja sähköautojen latausmahdollisuutta taloyhtiöissä. Isännöintiliiton mielestä hallituksen lakiluonnos sähköautojen latausmahdollisuuksista on kuitenkin liian tiukka verrattuna siihen, mitä direktiivi edellyttää. Hallituksen direktiiviin esittämät kiristykset voivat muun muassa kohdentaa latauspisteinvestoinnit alueellisesti vääriin paikkoihin.

– Käsityksemme on, että sähköautot lisääntyvät eniten pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Lakiluonnos ei ota tätä asiaa kuitenkaan huomioon, vaan pakottaisi latauspisteinvestointeihin samalla lailla joka puolella Suomea ja jo melko pienissäkin taloyhtiöissä, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.

Isännöinti painii eri puolilla Suomea hyvin erilaisten haasteiden kanssa. Esimerkiksi muuttotappiokuntien taloyhtiöissä korjausvelka ja välttämättömien korjausten rahoittaminen ovat usein paljon ajankohtaisempia aiheita kuin sähköautot.

– Direktiivin velvoitteen ylittävät latauspisteinvestoinnit pitäisi tehdä osakkaiden päätösten ja tarpeen mukaan, ei lain määrääminä. Ei varmasti ole kenenkään mielestä toivottavaa, että taloyhtiö joutuu tekemään kalliin investoinnin ja 10 vuoden kuluttua parkkipaikalla on vain yksi sähköauto, Sallmén sanoo.

Lakiluonnoksen mukaan uudet tai laajasti korjattavat asuinrakennukset, joissa on vähintään viisi pysäköintipaikkaa, joutuisivat varustamaan kaikki paikat latausvalmiudella. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi 80 pysäköintipaikan taloyhtiö joutuisi laissa tarkoitetun laajamittaisen korjauksen yhteydessä asentamaan putkitukset ja kasvattamaan sähköverkon kapasiteetin niin, että kaikkiin 80:aan autopaikkaan voitaisiin asentaa myöhemmin latauspiste. Hallituksen direktiiviä tiukemman lakiluonnoksen takia velvoite koskisi suurempaa määrää taloyhtiöitä kuin direktiivi edellyttäisi.

Lakiluonnoksella vaikutuksia esimerkiksi linjasaneerausten toteutukseen

Sallménin mukaan osa tietynlaisista korjaushankkeista voisi pahimmillaan jäädä taloyhtiöissä tekemättä. Jos korjaus nimittäin tulkitaan lain tarkoittamalla tavalla laajamittaiseksi, taloyhtiöille tulisi velvollisuus asentaa latausvalmius.

Esimerkiksi rakennuksen sähköverkon saneeraus putkiremontin yhteydessä, kun pysäköintipaikat sijaitsevat rakennuksessa, voisi olla hanke, jossa taloyhtiön pitäisi lisätä sähköautojen latausvalmius lakiesityksen mukaisesti.

– Tämä voisi joissain taloyhtiöissä tarkoittaa sitä, että putkiremonttiin tyypillisesti liitetty sähköverkon uusiminen jätettäisiin tekemättä tai siirrettäisiin, mikä olisi todella epätarkoituksenmukaista.

Hallituksen lakiluonnos sai kovaa arvostelua lausunnonantajilta eikä Sallmén usko, että esitys menee nykyisen kaltaisena eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu on kuitenkin tiukka, sillä direktiivi velvoittaa, että laki pitää saada voimaan 10. maaliskuussa 2020.

Lisätietoja:

Jaana Sallmén
Lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
jaana.sallmen@isannointiliitto.fi

 

Uutishuoneeseen

Artikkeli Sähköautoja koskeva lakiluonnos toisi uusia haasteita taloyhtiöiden korjausrakentamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Uusi, vuoden 2020 alusta voimaan tuleva työaikalaki koskee valtaosaa isännöitsijöistä. Tämä on muutos verrattuna siihen, miten monessa yrityksessä on käytännössä aiemmin toimittu. Isännöintiliiton mukaan muutos ravistelee alaa, mutta on toisaalta myös toivottu. Se antaa mahdollisuuden kehittää toimintatapoja niin, että työhyvinvointi ja alan kiinnostavuus uusien osaajien silmissä kasvavat.

Isännöintiala tunnetaan pitkistä työpäivistä, jotka johtuvat ennen muuta lukuisista iltakokouksista. Vaikka iltakokoukset tulevat nyt seurattavan työajan piiriin, mahdollistaa 2020 voimaan astuva työaikalaki sopimisen työntekijöiden kanssa nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä ja -joustoista.

Isännöintiliiton toimitusjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan lakimuutos kannustaa panostamaan työhyvinvointiin isännöintialalla.

– Kun työhyvinvointiin panostetaan, työn ja koko alan kiinnostavuus lisääntyy. Tämä saa parhaita osaajia hakeutumaan alalle. Hyvien ja osaavien työntekijöiden ansiosta asiakkaat ovat tyytyväisiä, jolloin isännöinnin arvostus nousee. Syntyy positiivinen kierre, mikä taas vie koko alaa eteenpäin, Koro-Kanerva sanoo.

Työaikalain soveltaminen riippuu isännöitsijän toimenkuvasta

Nykyinen työaikalaki ehti olla voimassa reilut 20 vuotta, missä ajassa isännöintiala on elinkeinona muuttunut ammatin harjoittamisesta yritystoiminnaksi, jossa työnantajalla on vastuu työntekijöistään. Myös etätyö ja muut työntekemisen uudet tavat on huomioitu lakimuutoksessa.

Uusi työaikalaki on herättänyt Isännöintiliiton jäsenissä paljon kiinnostusta, ja aihetta käsittelevässä webinaarissa oli ennätysmäärä osallistujia. Esille on noussut erityisesti kaksi alan ikuisuuskysymystä: sovelletaanko isännöitsijään työaikalakia ja kuuluvatko iltakokoukset työaikaan?

Työaikalain soveltaminen riippuu isännöitsijän toimenkuvasta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että työaikalakia sovelletaan hallinnollisiin ja teknisiin isännöitsijöihin riippumatta siitä, ovatko he esimiesasemassa vai ei. Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jää siis ainoastaan isännöintiyrityksen tai sen osan johtaja sekä yrittäjäasemassa olevat ja heidän perheenjäsenensä.

Kun isännöitsijä kuuluu työaikalain piiriin, lasketaan kokoukset kuten myös esimerkiksi etä- ja ylityö työaikaan. Lain mukaan työnantajan on organisoitava työajan seuranta ja huolehdittava, ettei lain enimmäistyöaika ylity.

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan koonti usein kysytyistä kysymyksistä työaikalakiin liittyen

Artikkeli Uusi työaikalaki parantaa isännöintialan työhyvinvointia julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Taloyhtiön yleisavaimen säilytys kannattaa ulkoistaa huoltoyhtiölle tai lukkoliikkeelle. Jos hallitus kuitenkin haluaa säilyttää avainta itse, täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta ja tarkistaa vakuutukset.

Taloyhtiö on vastuussa yleisavaimista, sillä asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa perusjärjestelmistä, joihin myös lukitusjärjestelmä kuuluu. Yleisavainta on säilytettävä huolellisesti, eikä sitä saa käyttää jokapäiväisenä käyttöavaimena.

– Se, mitä pidetään huolellisena säilytystapana, arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ainakin avain on merkittävä siten, ettei sitä voi yhdistää tiettyyn paikkaan, ja sitä on suositeltavaa säilyttää lukkojen takana. Mikäli huolellisuutta ei noudata ja yleisavain joutuu vääriin käsiin, voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia sanoo.

Avainta säilyttävän hallituksen muistilista

Avainhallinnan organisointi kuuluu lakimääräiseen isännöintiin, ja usein isännöintiyritys ulkoistaa avainhallinnan huoltoyhtiölle tai lukkoliikkeelle. Vaikka taloyhtiöllä ei olisi isännöintiä, kannattaa avainhallinnasta huolehtiminen antaa ammattilaisten käsiin.

Jos hallitus haluaa itse vastata avainhallinnasta, kannattaa muistaa seuraavat seikat:

• Joku hallituksen jäsenistä kannattaa nimetä avainhallinnasta vastaavaksi henkilöksi.
• Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluvat kaikki avainhallintaan ja lukitukseen liittyvät asiat, kuten avainten huolellinen säilytys.
• Mikäli yleisavainta säilytetään kiinteistössä, kannattaa tarkistaa, mitä kiinteistövakuutus- ja kiinteistönomistajan vastuuvakuutusehdot sanovat avainten säilytyksestä ja tehdä säilytysratkaisut sen mukaisesti.
• Ovenavauspalvelu on nykyaikaa ja ainakin isoissa yhtiöissä myös tarpeen. Jos avaimen unohtaneet asukkaat jäävät pulaan eikä palvelua ole tarjolla, eivät he varmastikaan ole tyytyväisiä järjestelyyn. Näin ollen yhtiön on periaatteessa tarjottava ovenavauspalvelua.

Lue koko juttu kotitalolehti.fi:stä

Uutishuoneeseen

Artikkeli Taloyhtiön yleisavainta on säilytettävä huolellisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Taloyhtiöt ovat hakeneet ahkerasti tukea sähköautojen latauspisteiden asentamiseksi, johon ARA jakaa vuosittain 1,5 miljoonaa euroa. Summa tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tukea latauspisteiden hankintaan asuinrakennuksen omistaville taloyhtiöille ja niiden omistamille pysäköintiyhtiöille. Tukea jaetaan myös projektin edellyttämien sähköjärjestelmämuutosten, kaapelointien ja maanrakennustöiden toteuttamiseen.

ARAn ylitarkastaja Kari Lappalainen kertoo ARAn vastaanottaneen elokuun puoliväliin mennessä vajaat 180 avustushakemusta ja tukipäätökset oli tehty 127 hankkeesta. Tukea oli myönnetty 32 paikkakunnalle eri puolille Suomea. Eniten hakemuksia oli tullut pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Turusta.

Kasvavasta kysynnästä huolimatta Lappalainen uskoo, että jaettavaa riittää loppuvuoteen asti. Tuen taustalla on valtion tavoite lisätä ihmisten siirtymistä sähköautoiluun. Tämänhetkisen päätöksen mukaan ARA jakaa tukea kolmen vuoden ajan. Vuosittain jaettavana on 1,5 miljoonan euron tukipotti.

– Uusimmassa hallitusohjelmassa on kuitenkin todettu, että tukea tullaan jatkamaan ja sen suuruutta korotetaan. Jatkoa on siis odotettavissa, Lappalainen sanoo.

Lue koko juttu kotitalolehti.fistä.

Artikkeli Sähköautojen latauspisteiden hankintatukea haettu eniten pääkaupunkiseudulle julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Valokuvaaja: Juho Kuva

Isännöintialaa parjataan turhaan kehityshaluttomuudesta, sanoo Linda Koivunen, joka aloitti syyskuussa kehityspäällikkönä Realia Isännöinnissä.

– Kyllä alalla on paljon muutoshalukkaita ihmisiä, jotka haluavat palvella asiakastaan paremmin. Se ei vain onnistu nykyisillä työkaluilla, Koivunen sanoo.

Koivunen on elokuusta lähtien vetänyt Suomen suurimman isännöintiyrityksen muutosohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa selventää isännöitsijän työnkuvaa. Nykyisellään työnkuva on silppuinen, ja ajankäyttöä on vaikea hallita. Hyvää palvelua on mahdoton tuottaa, ellei kontaktitulvaa pystytä ohjaamaan niin, että isännöitsijälle jää aikaa hoitaa asioita hallituksen kanssa.

– Se on työhyvinvoinnillinen, mutta myös asiakaspalvelukysymys, Koivunen sanoo.

Työvälineillä on väliä

Koivusella on kokemusta sekä isännöintiyrityksessä työskentelystä että isännöinnin järjestelmäkehityksestä, ja hän tuntee alan haasteet. Yksi niistä on digitalisaatio – ei siis vain tiedonkulun sähköistäminen vaan se, että toiminta ja järjestelmät valjastettaisiin hoitamaan edes osa rutiinitöistä automaattisesti. Hyvillä välineillä kaikkea ei tarvitse muistaa itse, ja asiakaskin voi hoitaa osan itsepalveluna.

– Työvälineet vaikuttavat koko alan houkuttelevuuteen. Eivät nuoret halua tulla tekemään tätä jollain kasarivehkeillä, Koivunen sanoo.

Realia Isännöinnillä on kymmeniä toimipisteitä ympäri Suomen ja yli 600 työntekijää. Koivusen tavoitteena on varmistaa, että mittakaavan edut käytetään hyväksi: löytää parhaita käytäntöjä ja saada ne leviämään koko konsernissa. Saappaat ovat isot, mutta se on vain hyvä:

– Jos jossain niin tässä voi vaikuttaa siihen, miten ala kehittyy. On kunniatehtävä olla työssä, jolla on merkitystä, Koivunen sanoo.

Lue lisää alan digikehittäjistä Isännöinti-lehdestä 8/2019, joka ilmestyy 7.11.2019.

Uutishuoneeseen

 

Artikkeli Linda Koivunen haluaa kehittää koko Suomen isännöintiä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Kun lakiasiantuntija vastaa puhelimeen Isännöintiliiton jäsenten lakineuvonnassa, soittajan asia koskee useimmiten jotakin viidestä seuraavasta:

1. Kunnossapitovastuu
2. Osakkaan muutostyöt
3. Hallintaanotto
4. Airbnb ja muu vuokraustoimintaa
5. Uudiskohteiden ongelmat.

Aiheet heijastelevat isännöinnin arkea ja sitä, mikä aiheuttaa eniten ylimääräistä selvittelyä isännöitsijän työpöydällä. Vastuukysymyksissä vaaditaan tarkkuutta, joten asia on hyvä tarkistaa, jos siinä on paljon liikkuvia osia.

Suositut lakipalvelut

Isännöintiliiton jäsenten lakineuvonta on toteutettu yhteistyössä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n kanssa, ja kysymyksiin vastaavat kiinteistöalaan erikoistuneet juristit. Jäsenille maksuttomaan puhelinneuvontaan tulee vuosittain noin kaksituhatta soittoa.

Yleisiin tilanteisiin vastauksia löytyy myös Mapin sisältämistä jäsenohjeista, mutta kun tapaus vaatii yksilöllistä tulkintaa, voi olla paikallaan pyytää Isännöintiliiton juridinen lausunto, jonka saa tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Jäsenhinnat ja yhteystiedot löydät Lakineuvonta-sivulta, kun olet kirjautunut sisään.

Artikkeli Lakineuvonnan kysytyimmät aiheet heijastavat isännöinnin arkea julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Osakehuoneistorekisteriin kuuluvan osakeluettelon siirtopalvelun oli tarkoitus avautua lokakuun lopussa. Tällöin omatoimisesti hoidetut taloyhtiöt olisivat voineet alkaa siirtää osakeluettelotietojaan itsenäisesti osakehuoneistorekisteri.fi -sivustolta löytyvän siirtopalvelun kautta. Maanmittauslaitos tiedotti kuitenkin 22.10., että siirtopalvelun käyttöönotto viivästyy tietosuojaan liittyvistä syistä. Tarkempi avautumisaikataulu on luvattu tiedottaa marraskuussa.

– Pahoittelemme, että palvelun käyttöönotto myöhästyy. Viivästyminen harmittaa, mutta haluamme olla varmoja, että palvelun käyttö on turvallista ja riskitöntä, ohjelmapäällikkö Jorma Turunen toteaa Maanmittauslaitoksen tuoreessa tiedotteessa.

Vanhat taloyhtiöt voivat edelleen siirtää osakeluetteloiden tietoja osakehuoneistorekisteriin toimittamalla tiedot lomakkeella, muistuttaa Maanmittauslaitos.

Myös isännöintijärjestelmien vaatimat rajapinnat viivästynevät

Siirtopalvelun avautumisen lykkääntyminen vaikuttaa myös huoneistotietojärjestelmän niin sanottujen rajapintojen valmistumiseen. Isännöintipalvelujen piirissä olevissa taloyhtiöissä osakeluettelon tietoja on tarkoitus tulevaisuudessa liikutella ns. rajapintapalveluiden kautta huoneistotietojärjestelmään ja toisinpäin. Maanmittauslaitos oli aiemmin luvannut, että rajapinnat isännöintijärjestelmiin valmistuisivat tämän vuoden aikana. Keskiviikkona 23.10. Maanmittauslaitokselta kuitenkin kerrottiin, että he ilmoittavat myöhemmin, mikä vaikutus nyt tulleilla aikataulumuutoksilla on rajapintojen valmistumiseen.

– Osakehuoneistorekisterin mukanaan tuomat hyödyt karkaavat siten kauemmas, kommentoi Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.

Sallmén harmittelee sitä, että kun rajapinnat viivästyvät, ei isännöintijärjestelmiäkään saada kytketyksi osakehuoneistorekisteriin toivotussa aikataulussa ja isännöintiyritykset eivät pääse aloittamaan siirtotöitä.

Valmistautuminen osakehuoneistorekisteriin ei mene hukkaan

Isännöinti-lehden lokakuun numerossa Sallmén esitti valistuneena arvauksena, että isännöintiyritykset alkaisivat siirtää asiakasyhtiöitään rekisteriin syksyllä 2020. Aikaa taloyhtiöiden osakeluetteloiden siirtoon on tällä hetkellä voimassa olevaan lakiin kirjattu vuoden 2022 loppuun asti.

– Maanmittauslaitoksen taholta tulleet viivästykset herättävät tietysti kysymyksen siitä, milloin isännöintiyritykset lopulta pääsevät osakeluetteloja siirtämään. Olemme tässä kysymyksessä Maanmittauslaitoksen tiedotuksen varassa, mutta informoimme jäseniämme heti, kun MML antaa uuden arvion rajapintojen valmistumisen ajankohdasta, Sallmén kommentoi.

Hän kuitenkin muistuttaa, että osakehuoneistorekisteriin valmistautuminen esimerkiksi päivittämällä yrityksen tiedot Kaupparekisteriin ja hoitamalla osakeluettelon tiedot isännöintiyritysten omiin järjestelmiin ajan tasalle ei ole hukkaan heitettyä työtä. Myöskin oman järjestelmäntoimittajan kanssa kannattaa edelleen pitää yhteyttä osakehuoneistorekisterin tiimoilta.

Lisätiedot:

Maanmittauslaitoksen tiedote 22.10.2019

 

Artikkeli Osakehuoneistorekisterin valmistuminen viivästyy julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Isännöintiliiton talous- ja hallintopäälliköksi on valittu Jamilla Heiskanen. Heiskanen tulee Suomen Osakesäästäjät ry:stä, jossa hän on taloushallinnon lisäksi vetänyt muun muassa liiketoimintauudistusta, paikallisyhdistystoiminnan strategista kehittämistä, jäsenlehden ja nettisivujen konseptiuudistusta. Heiskanen aloittaa toimessaan talous- ja hallintopäällikkö Laura Blissin jäädessä vanhempainvapaalle marraskuussa 2019.

– Olen todella innoissani, että saamme juuri Jamilla Heiskasen meidän innostuneeseen ammattilaisjoukkoon. Heiskanen on näkyvä tyyppi nuorten talousorientoituneiden ihmisten keskuudessa, kantaaottava somepersoona ja innostava ja taitava aktivoimaan alueellista järjestötoimintaa. Näen, että hänen talousosaamisensa lisäksi näistä asioista on meille Isännöintiliitossa todella paljon iloa ja hyötyä. Uusien nuorien osaajien kiinnostuksen herättäminen on alalle elinehto, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

– On upeaa päästä työskentelemään kehittyvään Isännöintiliittoon heidän upean tiiminsä ja toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan kanssa. Tunnen yhdistystoiminnan hyvin ja kokemukseni edunvalvontaorganisaation kehittämisestä, motivoinnista ja kasvattamisesta tuovat ehdotonta lisäarvoa myös uudelle työnantajalleni. Vaikka olen talousihminen, olen aina uskonut yhteistyöhön ja ihmisiin ja odotan innolla pääseväni uuden tiimin kanssa auttamaan isännöintialaa kehittymään, Jamilla Heiskanen iloitsee.

Artikkeli Isännöintiliiton talous- ja hallintopäälliköksi Jamilla Heiskanen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Isännöintiliitto kartoitti jäsenistönsä kokemuksia alan sähköisistä työkaluista kesällä 2019 tehdyssä kyselyssä. Resurssien puute hidastaa järjestelmähankintoja.

Suomalaisissa isännöintiyrityksissä halutaan päivittää sähköisiä työkaluja ja järjestelmiä, mutta ajanpuute ja kustannuskysymykset ovat esteinä, käy ilmi Isännöintiliiton jäsenistölleen tekemästä Isännöinnin sähköiset työkalut -kyselystä.

– Monessa isännöintiyrityksessä on herätty siihen, että liiketoimintaa ja palveluita tulisi digitalisoida, mutta aikaa, osaamista ja ehkä myös rohkeutta siihen ei aina ole, kertoo Isännöintiliiton vt. yksikön johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Isännöintialan sähköisiin työkaluihin liittyviä ongelmia tunnistettiin jo vuonna 2018 toimineessa Isännöintiliiton työryhmässä, joka koostui jäsenyritysten edustajista.

– Merkittävä haaste on, että isännöinnin asiakkaat odottavat yhä parempaa ja digitaalisempaa palvelua, mitä nykyiset järjestelmät eivät aina mahdollista. Ristipaine asiakkaiden odotusten ja alan järjestelmien kankeuden kanssa koetaan raastavaksi, työryhmää vetänyt Falck-Hvilstafeldt summaa.

Vaikka sähköisten työkalujen yleistilanne on monessa isännöintiyrityksessä kohtuullinen, puolet kyselyn vastaajista oli tyytymättömiä erilaisten arjessa käytettävien järjestelmien yhteensopivuuteen. Tieto ei siirry tarvittavissa määrin esimerkiksi isännöintijärjestelmän ja kiinteistönhuollon järjestelmän välillä.

– Isännöintialan järjestelmien rajapinnat eivät ole vieläkään kovin avoimia. Avoimuuteen liittyvä ongelma ratkeaa todennäköisesti tulevina vuosina, kun sähköinen osakehuoneistorekisteri tuo mukanaan erilaisia vaatimuksia, Isännöintiliiton palvelupäällikkö Ira Tenhunen toteaa.

Isännöintiliitto vie jäsentensä toiveita eteenpäin

Isännöintiliitto tarjoaa jäsenyrityksilleen konkreettista apua kehitysprojekteihin.

– Kehittäminen perustuu toimivaan yhteistyöhön, jossa myös isännöinti osaa sanoittaa omat tarpeensa. Kyselyssä nousi vahvasti esiin isännöintiyritysten resurssipuute, Tenhunen toteaa.

Kyselyn mukaan myös isännöintiyritysten ja alalla toimivien ohjelmistoyritysten välille tarvitaan lisää yhteistyötä ja jouhevaa tiedonkulkua.

­– Olemme aloittamassa tiiviimmän yhteistyön isännöintialan järjestelmätoimittajien kanssa, jotta voimme kertoa heille entistä tarkemmin jäsenyritystemme tarpeista, Tenhunen sanoo.

Järjestelmätoimittajilta ei osteta pelkkää teknologiaa vaan myös toimiva yhteistyösuhde, jonka ylläpitäminen on molempien osapuolten vastuulla.

– Jäsenyrityksemme toivovat myös, että alan järjestelmätoimittajat kuuntelisivat herkemmällä korvalla heidän arkisia haasteitaan, ja löytäisivät yhdessä ratkaisuja ongelmiin, Falck-Hvilstafeldt lisää.

Isännöinnin sähköiset työkalut -kyselyyn vastasi 161 alalla eri rooleissa työskentelevää ammattilaista Isännöintiliiton jäsenyrityksistä. Isännöintiliitto julkaisee joka toinen vuosi myös kattavan isännöintialan digiselvityksen. Seuraava selvitys tehdään vuonna 2020.

 

Lisätietoja:

Ira Tenhunen
Palvelupäällikkö
040 578 5640
ira.tenhunen@isannointiliitto.fi

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Yksikönjohtaja
0400 608 920
marianne@isannointiliitto.fi

 

 

Artikkeli Isännöinti on järjestelmien ja asiakkaiden ristipaineessa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Suomen parhaaksi taloyhtiöksi on tänään valittu As Oy Säästöpyrstö, joka erottui edukseen muun muassa selkeällä tulevaisuuden tavoitteella ja visiolla: yhtiö haluaa olla yksi Vantaan arvostetuimmista taloyhtiöistä vuonna 2028.

Tuomaristo kiitti yhtiötä myös avoimuudesta. Avoin taloushallinto ja osakkaidenkin pääsy tärkeiden asiakirjojen ääreen sujuvoittaa asumista.

– Lisäksi taloyhtiöllä on sen omiin tarpeisiin tehty strategia, joka on pohdittu tarkkaan niin vahvuuksien kuin heikkouksienkin kautta. Taloyhtiön viestinnässä otetaan huomioon kaikki osakkaat ja asukkaat: viestintä ulottuu perinteisestä ilmoitustaulu- ja kirjeviestinnästä Facebook-ryhmään ja taloyhtiösivuihin, tuomaristo perusteli valintaa.

Kotitalo-median päätoimittaja Maria Mäkisen mukaan kilpailu nostaa taloyhtiöasumisen profiilia sekä hallituksen ja isännöinnin hyvän ja toimivan yhteistyön merkitystä.

– 2,7 miljoonaa suomalaista asuu taloyhtiöissä. Julkisuudessa puhutaan usein taloyhtiöelämän ongelmista, vaikka suurin osa on tyytyväisiä asumismuotoonsa. Haluamme tuoda esille hyviä esimerkkejä suunnitelmallisesta taloyhtiön kehittämisestä, jota hallitus, isännöinti ja osakkaat ja asukkaat tekevät yhteistyössä.

Kunniamaininnan kilpailussa sai turkulainen As Oy Sairashuoneenkatu 14. Finaalissa olivat myös Asunto Oy Jalkarannan-Metsä (Lahti), As Oy Pusurikallio (Forssa) ja Asunto-osakeyhtiö Vallilan Pienasunnot N:o 2 (Helsinki).

Suomen paras taloyhtiö -kilpailun järjestää Isännöintiliiton julkaisema Kotitalo-media. Paras taloyhtiö palkitaan joka toinen vuosi Kiinteistömessuilla. Tänä vuonna etsittiin yhtiötä, joka suunnittelee tulevaisuutta pitkäjänteisesti ja viestii esimerkillisesti. Voittajat valitsi raati, johon kuuluivat Kotitalo-median päätoimittaja Maria Mäkinen, Motivan viestintäjohtaja Kati Laakso, Vahanen Pro:n strategia-asiantuntija Anu Norros ja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Palkinnoksi voittajayhtiö sai kunniakirjan ja 1 000 euroa.

Artikkeli Suomen parhaaksi taloyhtiöksi on valittu vantaalainen As Oy Säästöpyrstö julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Omaa asuntoa voi sisustaa ja pintaremontoida ihan miten haluaa, mutta isommissa ehostuksissa täytyy muistaa muutama asia. Viiden kohdan muistilista varmistaa, että remontti sujuu oikein.

1. Älä unohda remontti-ilmoitusta

Mikäli remontti vaikuttaa rakenteisiin tai naapuriasuntoihin, täytyy ennen töiden aloittamista tehdä remontti- eli muutostyöilmoitus. Esimerkiksi lattiatyöt täytyy ilmoittaa, koska lattiamateriaalin vaihtaminen uuteen voi aiheuttaa sen, että askelet kuuluvat aiempaa paremmin alakertaan.

Vasta kun muutostyöilmoitus on käsitelty ja hyväksytty, voi osakas aloittaa remontin.

2. Teetä asbestikartoitus ammattilaisella

Jos remontissa puretaan rakenteita ja talo on valmistunut ennen vuotta 1994, pitää tehdä asbestikartoitus. Asbestinäytteen voi ottaa vain alan ammattilainen, eikä pelkkä näyte vielä ole lain vaatima kartoitus. Vanhassa talossa asbestinäyte täytyy ottaa jopa silloin, kun repii pois tapetteja.

3. Palkkaa ammattilainen tekijäksi

Mikäli kyse on pienemmästä työstä, kuten tapetoinnista, joka sujuu itseltä, voi pienet kunnostukset tehdä itse. Jos itsellä ei ole tarvittavia taitoja, täytyy hankkia ammattilainen tekemään työt. Etenkään mahdollisesti vaarallisia töitä, kuten sähkötöitä, ei saa mennä tekemään itse.

Jos ammattilaisen löytäminen tuntuu hankalalta, kannattaa jo muutostyöilmoitusta tehdessä kysyä, onko isännöinnillä tiedossa osaavia tekijöitä. Ammattilaista voi myös etsiä esimerkiksi netin kautta tai tuttavien suositusten perusteella. Joka tapauksessa kannattaa tarkistaa, että henkilöllä on asianmukainen ammattitaito ja mahdolliset luvat kunnossa. Töistä ja kustannuksista sovitaan kirjallisesti.

4. Huolehdi valvonnasta ja tarkastuksista

Remonttia täytyy aina valvoa, mutta valvonnan määrä vaihtelee. Pienemmissä remonteissa valvontaan voi riittää osakkaan omavalvonta, johon voi kuulua esimerkiksi työvaiheiden valokuvaaminen ja kuvien toimittaminen isännöitsijälle.

Isommissa remonteissa taas taloyhtiö voi asettaa työlle valvojan, joka seuraa remontin etenemistä tarkastuskäynneillä. Valvonnasta koituvan laskun maksaa osakas, joka voi halutessaan palkata lisäksi oman valvojan.

Isommissa remonteissa tehdään yleensä lopputarkastus ja esimerkiksi märkätilojen saneerauksessa tarkastuksia tehdään myös työvaiheiden välillä. Valvonta ja tarkastukset ovat kaikille hyödyksi. Kun remontista on asianmukaiset tiedot, säilyy tieto huoneiston historiasta isännöitsijäntodistuksessa.

Luvaton remontti, jossa valvontaa ja tarkastuksia ei tehdä, on pahimmillaan haitaksi niin taloyhtiölle kuin osakkaallekin. Esimerkiksi huolimattoman remontin vuoksi syntynyt vesivahinko on muille asukkaille inhottava riesa ja osakkaalle siitä koituu kallis lasku.

5. Hae kotitalousvähennystä

Osakas voi saada kotitalousvähennystä sellaisista kunnossa pito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiön vastuulla, eli käytännössä huoneiston sisäosien ”mukavuus-remontoinnista”, kuten keittiö- ja kylpyhuoneremonteista.

 

Lue lisää Kotitalosta: Osakas, ethän ryhdy remonttiin suin päin? Muista muutostyöilmoitus, valvonta ja tarkastukset

 

Uutishuoneeseen

Artikkeli Viisi vinkkiä osakkaan remonttiin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Isännöintiliitto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä, joka koskee lakia asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta.

Rinteen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi ottaa käyttöön avustus asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannussuunnitelmien laatimiseen. Hallitus antoi syyskuussa asiasta esityksen.

Tukea sisäilmaongelmien ratkaisemiseen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annettua lakia muutetaan siten, että jatkossa asuinrakennusten ja asuntojen kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää avustusta.

Nämä avustukset on tarkoitus kohdentaa kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ja muutoin sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun. Avustuksia myönnettäisiin sekä asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle että luonnolliselle henkilölle.

Isännöintiliitolta pyydettiin lausuntoa hallituksen esityksestä. Isännöintiliitto korosti lausunnossaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä rakennuskannan laadun ylläpitämisessä. Lausunnossa esitettiin, että avustuksen saaminen nyt ehdotettuihin tarkoituksiin edellyttäisi hakijana olevalta yhteisöltä taloyhtiön kunnossapitoa koskevaa pitkäntähtäimen strategiaa. Taloyhtiöstrategian edellyttäminen kohdentaisi avustukset kohteisiin, jotka sitoutuvat panostamaan suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että avustuksensaajia koskevaa pykälää on tarkennettava, mikäli tarkoituksena on, että myös asunto-osakkeet omistavalla luonnollisella henkilöllä on tosiasiallisesti mahdollisuus saada avustusta yhteisön lisäksi.

Tästä pääset tutustumaan tarkemmin kaikkien esityksestä annettujen lausuntojen sisältöön.

Avustusta luvassa myös kerrostalojen energiaremontteihin

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi myös ottaa käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä.

Ympäristöministeriön ilmoitti tiedotteessa 17.9.2019, että energiatehokasta asumista edistetään varaamalla valtion budjetissa erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Tuen yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa. Avustus on osa askelia kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.

Artikkeli Hallitus muuttamassa korjausavustuksia säätelevää lakia. Isännöintiliitto antoi lausunnon. julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Toimintavuoden 2020 aikana Isännöintiliitto keskittyy parantamaan jäsenkokemustaan, jotta kaikki erilaiset jäsenet kokisivat saavansa tarvitsemiaan palveluja. Isännöintiliitto on koko alaa yhdistävä liitto, ja on tärkeää kehittää jäsenpalveluja niin että sekä isot että pienet toimijat kaikkialla Suomessa tuntevat liiton omakseen.

Tulevan vuoden toimintasuunnitelman yksi kärkihanke on strategian uudistaminen. Isännöintiliiton nykyinen strategiakausi päättyy ensi vuoden lopussa, ja Isännöintiliitto valmistautuu uuteen strategiakauteen määrittelemällä uudelleen arvot, vision ja strategian talven 2019-2020 aikana yhdessä jäsenten kanssa.

– Aiemmin Isännöintiliitolla on ollut voimakkaat kasvutavoitteet. Kasvu on tietenkin tärkeää, mutta jatkossa keskipisteessä ei ole kasvu vaan se, mitä kasvulla ja resursseilla saadaan aikaan, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

Uudistuksia on luvassa myös Isännöintiliiton Kotitalo-mediassa. Taloyhtiön päättäjille suunnattua lehteä täydentää verkkosivusto kotitalolehti.fi, joka palvelee koko asumisen kenttää osakkaat mukaan lukien. Verkkosivuston mahdollisuuksia tarjota kaupallista mediatilaa parannetaan. Kotitalo-median tarkoitus on auttaa taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita sekä isännöintiä ymmärtämään toisiaan paremmin.

Huomiota vaikuttamiseen jäsenten hyväksi

Tulevan vuoden aikana Isännöintiliitto keskittyy myös syventämään vaikuttamistyötään sekä kehittämään isännöinnin verkostoitumismahdollisuuksia.

– Isännöintiliiton tärkein tehtävä on vaikuttaa jäsenille tärkeisiin asioihin ja helpottaa jäsenten arkea sekä auttaa heitä kehittymään. Sitä pitää tehdä monella tasolla, ja siinä tarvitaan joukkovoimaa, Koro-Kanerva sanoo.

Jatkossa Isännöintiliitto osallistuu asumiseen, isännöintialaan ja alan arvostukseen liittyvään keskusteluun entistä aktiivisemmin mediassa ja parantaa yhteyksiään yhteiskunnallisiin päättäjiin. Vaikuttamistyötä tukevat tiivis yhteistyö jäsenten sekä sidosryhmien, alan muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

Isännöintiliiton toimintasuunnitelma vuodelle 2020 hyväksyttiin syysliittokokouksessa, joka pidettiin Helsingissä 19.9.2019. Liittokokouksessa valittiin myös uusi hallitus.

Artikkeli Isännöintiliitto laajentaa vaikuttamistyötään vuonna 2020 julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Isännöintiliiton vuosittaiset palkinnot jaettiin Helsingissä Isännöintipäivillä 18.9. Apollo Live Clubilla järjestetyssä iltajuhlassa.

Palkintojen teemana oli tänä vuonna yhteistyö. Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esiin haluttiin nostaa yhteistyökykyisiä isännöinnin osaajia ja isännöinnin toimintatapoja, jotka edistävät hyvää yhteistyökulttuuria.

Palkintoja jaettiin neljässä kategoriassa: isännöitsijä, isännöintiyritys, isännöintiteko ja palveluverkostoyritys. Jokaiseen kategoriaan oli valittu kolme finalistia. Lisäksi Isännöinnin Auktorisointi ISA ry palkitsi vuoden ISA-yrityksen. 

Kilpailuun tehtiin poikkeuksellisen paljon ehdokasilmoittautumisia, joista palkintoraati valitsi kunkin sarjan finalistit. Palkintoraadin asiantuntijoina toimivat asiakkuusjohtaja Aki Salo Isännöintiliitosta, toimitusjohtaja Jarno Tuimala  Kiinkosta ja yhteysjohtaja Timo Tossavainen  Kiinteistöliitosta.

Finalisteista valittiin lopulliset voittajat tänä vuonna ensi kertaa yleisöäänestyksellä, joka jatkui Isännöintipäiville asti. Äänestyksessä annettiin yhteensä huikeat 3409 ääntä.

Isännöitsijäksi 2019 valittiin suurella äänimäärällä turkulainen Tiia Granberg Isännöinti Granberg Oy:stä. Hänen mielestään hyvässä yhteistyössä kaikki osapuolet ovat samalla puolella pöytää. Granbergilla on useita luottamustoimia isännöinti- ja kiinteistöalalla. 

Isännöintiyritys 2019 -kilpailusta muodostui tiukka, mutta lopulta suurimman äänipotin vei Taloasema. Taloasema-ketjun toimipisteet tekevät tiivistä yhteistyötä, jolloin taloyhtiöillä missä päin Suomea tahansa on saatavillaan kaikki ketjussa oleva osaaminen. 

Isännöintiteko 2019 -palkinnon pokkasi Suomen Tekniset Isännöitsijät Oy:n (STIO) palvelukonsepti. STIO pyrkii vapauttamaan isännöintiyritysten resursseja tarjoamalla teknisen isännöinnin palvelut ulkoistettuna palveluna yritysten käyttöön. 

Palveluverkostoyritys 2019 -palkinnon voittajaksi yleisö äänesti Lindström Oy:n. Lindström kehittää asiakaskokemustaan verkostoitumalla aktiivisesti, ja isännöitsijöiden tarpeet tunnetaan yrityksessä hyvin. Palveluverkostoyritys 2019 -palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry nimesi vuoden 2019 ISA-yritykseksi turkulaisen TVT Asunnot Oy:n. Vuokratalojen isännöintiin keskittynyt yritys sai korkeimman pistemäärän ISA-auditoinneissa.        

Isännöintiliitto palkitsee esimerkillisiä isännöintialan osaajia vuosittain.  

Artikkeli Isännöintiliitto palkitsi yhteistyön taitajia julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Lindström Oy on valittu Isännöintiliiton Palveluverkostoyritys 2019 -kilpailun voittajaksi. Isännöintiliitto palkitsee vuosittain kiinteistöalan ammattilaisia Isännöintipäivillä, jotka tänä vuonna järjestettiin Helsingissä. Palkintojen teemana oli yhteistyö. 

Lindström Oy: Helena KUjanpää ja Juha Ikonen. Kuva: Milla von Konow

Lindström helpottaa asiakkaidensa arkea vuokraamalla ja huoltamalla työvaatteita, mattoja, teollisuuspyyhkeitä, ravintolatekstiileitä, WC-tiloihin annostelijoita ja puuvillapyyhkeitä sekä tytäryhtiönsä Comfortan kautta hotellitekstiileitä. Isännöitsijät kiittävät etenkin vaihtomattopalvelun sujuvuutta, joustavuutta ja henkilökohtaista palvelua.   

Key account manager Juha Ikonen kertoo, että yrityksellä on ollut kiinteistötoimialalle oma tiimi ja tekijät 1990-luvulta asti. Asuntopuolen asiakkuuksia hoitaa yhteensä noin 20 henkilöä, joista osa on ollut alalla jo 20 vuotta. Isännöitsijöiden tarpeet tunnetaan hyvin.  

– Hyvän asiakaskokemuksen tekevät halu tehdä tätä työtä ja intohimo sektoria kohtaan. Autamme Isännöitsijää mahdollisimman joustavasti onnistumaan omassa työssään ja helpottamaan taloyhtiöiden arkea. Esimerkiksi uudessa kohteessa matot saadaan paikalle minuutin tarkkuudella ja vaihdetaan tarvittavan monta kertaa, kunnes arki alkaa rullata normaalisti, Ikonen kertoo.  

Lindström kehittää asiakaskokemustaan verkostoitumalla aktiivisesti. Asiakastapaamisten lisäksi yhteyshenkilöt päivittävät tietojaan isännöintialasta esimerkiksi Isännöintiliiton ja sen jäsenyhdistysten tilaisuuksissa. Henkilöstön kesken on pidetty työpajoja, ja vielä tänä vuonna alkavat myös uudet Lindström Inno -työpajat, joissa työntekijät ja asiakkaat luotaavat tulevia trendejä yhdessä.   

Lindströmin tavoite on auttaa kumppaneitaan tekemään kestävää liiketoimintaa ja näyttämään se. Yhä useampia yrityksiä kiinnostaa kiertotalous, jota tekstiilien uudelleenkäyttö ja keskitetty pesu ovat puhtaimmillaan. Ikosen mukaan myös kiinteistöalan asiakkaat haluavat entistä enemmän huomioida ympäristön.   

Lindström Oy:llä on 4300 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2018 oli 387 miljoonaa euroa.

Isännöintiliiton palkintojen finalistit valinneen palkintoraadin asiantuntijoina toimivat asiakkuusjohtaja Aki Salo Isännöintiliitosta, toimitusjohtaja Jarno Tuimala Kiinkosta ja yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta. Lopulliset voittajat valittiin tänä vuonna ensi kertaa yleisöäänestyksellä. Eniten yleisöääniä saaneet voittajat julkistettiin palkintogaalassa Isännöintipäivillä Helsingissä 18.9.2019. 
 
Isännöintiliitto palkitsee vuosittain alalla ansioituneita isännöintiyrityksiä, isännöitsijöitä ja isännöintitekoja, sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös isännöinnin palveluverkostoon kuuluvia yrityksiä. Isännöintiliiton 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esiin on haluttu nostaa yhteistyökykyisiä isännöinnin osaajia ja hyvää yhteistyötä edistäviä isännöinnin toimintatapoja. 
 
Palveluverkostoyritys 2019 -palkinnon voittajaksi etsittiin yritystä, joka kuuluu Isännöintiliiton Palveluverkostoon, ja sen toimintatavat tai tuotteet edistävät hyvää yhteistyötä ja kumppanuutta.  
  

Lisätiedot:   

Key account manager Juha Ikonen
Lindström Oy
juha.ikonen@lindstromgroup.com
020 111 600
www.lindstromgroup.com/fi   

Viestinnän tuottaja Meri Siippainen
Isännöintiliitto
meri.siippainen@isannointiliitto.fi
050 5522971

Artikkeli Lindström Oy voitti Palveluverkostoyritys 2019 -palkinnon  julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.